Remove ads
Charles Sumner (6. tammikuuta 1811 Boston, Yhdysvallat – 11. maaliskuuta 1874 Washington (DC), Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen poliitikko ja Massachusettsin edustaja Yhdysvaltain senaatissa vuosina 1852–1874.[1]
| Charles Sumner | |
|---|---|
 Sumner valokuvattuna arviolta 1860 |
|
| Massachusettsin senaattori | |
|
25.4.1851 – 11.3.1874
|
|
| Edeltäjä | Robert Rantoul Jr. |
| Seuraaja | William B. Washburn |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. tammikuuta 1811 Boston, Massachusetts, USA |
| Kuollut | 11. maaliskuuta 1874 (63 vuotta) Washington, USA |
| Puoliso | Alice Hooper |
| Tiedot | |
| Puolue | republikaani |
| Tutkinnot | Harvardin yliopisto |
.svg){kind=small} Nimikirjoitus |
|
Sumner syntyi Bostonissa vuonna 1811. Hänen isänsä oli Harvardista valmistunut lakimies ja aktiivinen orjuuden vastustaja. Kotiseutu oli rodullisesti melko monenkirjavaa ja alueella vastustettiin äänekkäästi orjuutta.[2][3]
Isänsä tavoin Sumner opiskeli myös lakia valmistuen Harvardista 1830-luvulla. Hän alkoi kiinnostua lainsäädännöstä, mutta vierailu maan pääkaupungissa pilasi innon, minkä seurauksena Sumner palasi Bostoniin, jossa hän toimi juristina. Myöhemmin hän myös matkusti opiskelemaan Eurooppaan ja palasi 1840-luvulla. Tämän jälkeen hän toimi luennoitsijana ja toimittajana.[2]
Sumner oli suurimman osan elämästään naimaton.[3] Hänellä oli pituutta 6"4' (hieman yli 195 cm) ja voimakas ääni, mikä oli eduksi politiikassa.[2]
Remove ads
Sumner nousi senaattoriksi edustamaan kotiosavaltiotaan Massachusettsia vuonna 1851, kun Free Soil ja Massachusettsin demokraattisen puolueen yhteistyön tuloksena.[2] Senaatissa hän vastusti kovasanaisesti orjuutta ja sitä ylläpitäviä lakeja kuten vuoden 1850 kompromissia ja Kansas-Nebraska Actia.[4]
Kansas-Nebraska Actiin liittyen Sumner piti toukokuussa 1856 Rikos Kansasia vastaan (engl. Crime against Kansas) -nimisen puheen, jossa hän kritisoi lakia ja lain suunnitelleita senaattoreita Andrew P. Butleria ja Stephen A. Douglasia. Puhe suututti Butlerille sukua olleen edustajainhuoneen jäsenen Preston S. Brooksin niin pahasti, että pari päivää puheen pitämisen jälkeen Brooks pahoinpiteli Sumnerin senaatissa. Pahoinpitely aiheutti Sumnerille vakavia vammoja, joista toipuminen kesti vuosia.[1]
Remove ads
Pahoinpitelystä toivuttuaan Sumner palasi senaattiin vuonna 1859. Orjuuden lakkauttamisen jälkeen Sumner alkoi työskennellä afroamerikkalaisten poliittisten oikeuksien turvaamiseksi. Hän oli mukana kirjoittamassa Yhdysvaltain ensimmäisiä kansalaisoikeuksia koskevaa lakia.[5] Muita Sumnerin poliittisia kiinnostuksenkohteita olivat imperialismin ja maahanmuuttovastaisuuden vastustaminen.[3]
Yhdysvaltain sisällissodan päätyttyä Sumner vastusti Abraham Lincolnin ja Andrew Johnsonin sodan jälkeisiä jälleenrakennussuunnitelmia: Sumnerin mukaan entisiä Konfederaation osavaltioita tulisi kohdella kuin sodassa valloitettuja alueita, eli Yhdysvaltain perustuslain ei pitäisi päteä siellä. Hän oli myös sitä mieltä, että näiden osavaltioiden tulisi turvata afroamerikkalaisten äänioikeus ennen kuin ne voitaisiin päästä takaisin unioniin.[1]
Uransa loppuvaiheilla Sumner toimi senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Tämän kautta hän oli avainasemassa Alaskan ostossa. Sumner oli aluksi vastustanut ostoa, vaikka kannattikin Yhdysvaltain laajenemista Pohjois-Amerikassa. Alaska oli kuitenkin kaukainen osa mannerta, josta Sumner senaattorikollegoineen ei juurikaan tiennyt mitään. Sumnerin mukaan tällaisen alueen liittäminen osaksi Yhdysvaltoja johtaisi muihin vastaaviin hätiköityihin ja kalliisiin laajenemisyrityksiin. Myöhemmin hän alkoi kuitenkin kannattaa Alaskan ostoa ja tutki alueen ostamisen mukana tulevia mahdollisuuksia. Sumner piti 8. huhtikuuta 1867 kolme tuntia kestäneen puheen, jossa hän ilmaisi tukensa Alaskan ostamiselle.[6]
Vuonna 1870 Sumner oli mukana estämässä presidentti Ulysses S. Grantin suunnitelman ottaa Dominikaaninen tasavalta Yhdysvaltain alaisuuteen. Grantin myötävaikutuksesta Sumner poistettiin puheenjohtajan paikaltaan, minkä tämä otti raskaasti.[1]
Sumner kuoli Washingtonissa 11. maaliskuuta 1874.[4]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads