Brasilian talous

Brasilian talous on Etelä-Amerikan suurin ja koko maailman kahdeksanneksi suurin.^[1] Brasilia on yksi Etelä-Amerikan teollistuneimmista valtioista. Sen teollisuuden keskuspaikkoja ovat São Paulon, Minas Geraisin ja Rio de Janeiron osavaltiot.^[2] Brasilia on muodostanut yhdessä muiden kehittyvian talouksien Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan tasavallan kanssa BRICS-liittouman, mutta siihen on liittynyt myöhemmin muitakin^[3].^[4]

Brasilian talous
São Paulon pilvenpiirtäjiä Pinheiros-joen rantakadulla.
Tilastot
BKT	2,284 bilj. $ (PPP, 2011)[1] 2,518 bilj. $ (2011)[1]
- per asukas	11 600 $ (PPP, 2011)[1]
- kasvu	2,8 % (2011)[1]
- toimialoittain	maatalous 5,8 % teollisuus 26,9 % palvelut 67,3 % (2011)[1]
Inflaatio	6,9 % (2011)[1]
Gini-kerroin	53,9 (2009)[1]
Työvoima	104,3 milj. (2011)[1]
- toimialoittain	maatalous 20 % teollisuus 14 % palvelut 66 % (2011)[1]
Työttömyys	6,1 % (2011)[1]
Merkittävimmät teollisuusalat	tekstiilit, kengät, kemikaalit, sementti, puutavara, rautamalmi, tina, teräs, lentokoneet, moottoriajoneuvot ja -osat, muut koneet ja laitteet[1]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti	250,8 mrd. $ (2011)[1]
Vientituotteet	kuljetuskalusto, rautamalmi, soijapavut, jalkineet, kahvi, autot
Merkittävimmät vientimaat	Kiina 15,2 %, Yhdysvallat 9,6 %, Argentiina 9,2 %, Alankomaat 5,1 %, Saksa 4 % (2010)[1]
Tuonti	219,6 mrd. $ (2011)[1]
Tuontituotteet	koneet, elektroninen- ja kuljetuskalusto, kemikaalituotteet, öljy, auton osat, elektroniikka[1]
Merkittävimmät tuontimaat	Yhdysvallat 15 %, Kiina 14,1 %, Argentiina 7,9 %, Saksa 6,9 %, Etelä-Korea 4,6 % (2010)[1]
Julkinen talous
Julkinen velka	54,4 % BKT:sta (2011)[1]
Budjetin tulot	1,005 bilj. $ (2011)[1]
Budjetin menot	930,9 bilj. $ (2011)[1]
Alijäämä	2,9 % BKT:sta (2011)[1]
Infobox OK

Brasilialla on paljon raaka-ainevaroja, mutta niiden hyödyntäminen on ollut vaikeaa suurien etäisyyksien, ja pääomien ja liikenneyhteyksien puutteen takia. Brasiliassa on maailman suurimmat rautamalmiesiintymät ja maassa on myös mangaania, tinaa, kuparia, bauksiittia, fosfaatteja, kivihiiltä ja maaöljyä.^[2] Brasilian hallitus valvoo useita teollisuudenaloja, mutta suuri osa rahoituksesta tulee ulkomailta. Maa taisteleekin ulkomaanvelkansa ja valtavan inflaation kanssa, joiden johdosta maassa on suuri ero rikkaiden ja köyhien välillä.^[5]

Maatalous

Brasilia kasvattaa riittävästi ruokaa itselleen ja ruokaa menee myös vientiin. Tärkeimpiä vientiin meneviä kasveja ovat soijapavut, sokeriruoko ja kahvi. Osa sokeriruo’on tuotannosta menee autojen polttoaineeksi, Brasilia on edelläkävijä biopolttoaineissa. Kotimaan tarveviljalajeista tärkeimmät ovat maissi, riisi ja vehnä. Brasilian kaupallisesta puutavarasta, josta valmistetaan sellua ja paperia, suurin osa saadaan eukalyptus- ja mäntyplantaaseilta maan etelä- ja kaakkoisosista. Brasiliassa kalastetaan lähinnä Amazonin altaan makean veden kaloja ja hallituksen patoaltaista koillisessa. Pääosa maan merikalastussatamista on etelässä, mutta koillisrannikollakin kalastetaan hummereita ja katkoja vientiin.^[6]

Brasilia on yksi maailman suurimmista lihantuottajista ja maailman suurin siipikarjan- ja naudanlihan viejä. Selvityksien mukaan epäkohtia lihantuotannossa ovat sekä työntekijöiden työolot ja työperäiset sairaudet että ympäristöongelmat.^[7] Karjankasvatus ja soijanviljely rehuteollisuuden tarpeisiin ovat johtaneet suurin sademetsien hakkuisiin kun sademetsiä muutetaan viljely- ja laidunmaaksi. 2017 paljastui suuri lahjusskandaali, joka liittyi pilaantuneen lihan maastaviemiseen. Brasilian maatalousministeriö on huolissaan, että jotkin maat saattavat estää brasilialaisen lihan tuonnin.^[8]

Talous numeroina

• Rekisteröityjen yritysten määrä: 4 679 825 (2001)
• Ulkomainen valtionvelka: 51,8 % BKT:stä (2004), laskussa ensimmäisen kerran viiteen vuoteen
• Keskuspankin ohjauskorko: 11 % (joulukuu 2011)^[1]

Infrastruktuuri

Energia

Pääartikkeli: Energia Brasiliassa

Brasilian sähköntarpeesta 84 % tyydytetään vesivoimalla.^[9] Vesivoimalaitoksia on eniten tiheään asutetuissa etelä- ja koillisosissa. Maassa on kaksi ydinvoimalaa, Rio de Janeiron lähellä Angrassa. Kolmatta voimalaa rakennetaan.^[10]

Liikenne

• Maanteitä: 1 751 868 km. josta 96 353 km päällystettyä (2010)^[1]
• Rautateitä: 28 538 km (2010)^[1]
• Laivaväyliä: 50 000 km (2010)^[1]
• Lentokenttiä: 4,072, joista 726:llä päällystetty kiitotie (2010)^[1]
• Helikopterikenttiä: 13 (2010)^[1]

Tietoliikenne

• Puhelinyhteyksiä: 42,141 miljoonaa (2010)^[1]
• Matkapuhelimia: 202,944 miljoonaa (2010)^[1]
• Radioita: 71 miljoonaa (1997)
• Televisioita: 36,5 miljoonaa (1997)
• Internetliittymiä: 23,79 miljoonaa (2011)^[1]
• Internetin käyttäjiä: 75,982 miljoonaa (2009)^[1]
• Internetyhteyksien tarjoajia: 50 (2000)
• Henkilökohtaisia tietokoneita: 19,3 miljoonaa (2004)