Aleppo
Syyrian suurin kaupunki ja samannimisen hallintoalueen pääkaupunki From Wikipedia, the free encyclopedia
Aleppo (arab. حَلَب, Ḥalab) on Syyrian pohjoisosassa sijaitseva kaupunki. Se on Syyrian suurin kaupunki ja Aleppon maakunnan pääkaupunki[1]. Vuonna 2004 kaupungin asukasluku oli 2 132 100 ihmistä[2]. Suurin osa kaupungin asukkaista on sunnimuslimeja, mutta siellä asuu myös kristittyjä, šiiamuslimeja sekä kurdeja ja turkmeeneja.
Aleppon vanhakaupunki lisättiin vuonna 1986 Unescon maailmanperintöluetteloon.[3][4] Sen katettu basaari on yksi Lähi-idän tunnetuimmista kauppakeskuksista. Kaupunkia palvelee Aleppon kansainvälinen lentoasema.
Aleppo on Pohjois-Syyrian keskus ja Aleppon maakunnan hallinnollinen pääkaupunki. Se sijaitsee noin 430 metrin korkeudella merenpinnasta olevalla ylätasangolla suurin piirtein Välimeren ja Eufratjoen puolivälissä. Talvet alueella ovat lyhyitä, sateisia ja kylmiä, kun taas kesät ovat pitkiä ja kuivia.[5]
|
Aleppon ilmastotilastoa
Lähde: Aleppo - Avrage conditions BBC Weather. Viitattu 29.5.2016. (englanniksi) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1000 eaa. – 637 jaa.
Samaan tapaan kuin Damaskosta Aleppoa väitetään usein maailman vanhimmaksi jatkuvasti asutetuksi kaupungiksi. Kaupungin historia ulottuu ainakin 1000-vuosituhannelle eaa. Siitä on mainintoja heettiläisten alueilta ja Marista löydetyissä kirjoituksissa. Kaupunki oli amorilaisen Jamkhadin kuningaskunnan pääkaupunki tuon vuosituhannen puolivälissä. 800–400-lukujen eaa. välillä Syyriaa ja todennäköisesti siis myös Aleppoa hallitsivat Assyria ja Persia. Vuonna 333 eaa. kaupungin valloittivat Aleksanteri Suuren joukot, ja hänen jälkeensä kaupunki kuului seuraavien 300 vuoden ajan seleukidien valtakuntaan nimellä Beroea. Tuolloin kaupunki oli tärkeä kaupan keskus Antiokian ja Eufratin välillä. Pompeius liitti Aleppon Rooman valtakuntaan vuonna 64 eaa. Kaupunki säilyi osana Roomaa ja sittemmin Bysantin valtakuntaa vuoteen 637 jaa. saakka, jolloin arabit valtasivat kaupungin ja alkoivat kutsua sitä nimellä Halab.[5]
900–1500-luvulla
900-luvulla kaupungissa nousivat valtaan Hamdanidit, jotka säilyttivät itsenäisyytensä vuoteen 962 saakka, jolloin Bysantin valtakunta valloitti alueen takaisin. Myöhemmin sitä hallitsivat jälleen muslimit, ja ristiretkien aikana sen omistuksesta käytiin kiivaita taisteluita, joissa se säilyi lopulta muslimien hallussa. Aijubidien valtakaudella kaupunki tuli tunnetuksi yhtenä Lähi-idän kauneimmista ja dynaamisimmista. Tilanne muuttui mongolien saapuessa vuonna 1260 ja heitä seuranneiden Mamelukien aikana. Kauppareitit siirtyivät kulkemaan Aleppon sijasta Antiokian ja Palmyran läpi. Tilanne korjaantui joksikin aikaa Mongolivaltakunnan hajotessa, mutta kun Osmanien valtakunta sai kaupungin haltuunsa vuonna 1516, kauppareitit olivat siirtyneet jälleen Euroopan maiden luodessa yhteyksiä Kiinaan ja Intiaan meriteitse. Osmanien valtakuntaan kuuluessaan Aleppo oli suuren maakunnan pääkaupunki ja käsitti suuren osan pohjoisesta Syyriasta sekä osia eteläisestä Anatoliasta. Kaupungin politiikkaa leimasivat paikalliset keskenään kilpailevat voimakkaat henkilöt ja ajoittaiset yhteenotot Osmani-viranomaisten kanssa.[5]
1900-luku
Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupungin kauppaa lisäsivät armenialaiset, jotka pakenivat Osmanien valtakunnassa suoritettuja verilöylyjä. Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jakaessa entistä Osmanien valtakuntaa sodan päättyessä he erottivat sen Anatoliasta, johon kaupungilla oli ollut kiinteät yhteydet. Kun kaupunki päätyi Ranskalle ja Antiokia Turkille, se menetti myös vanhan yhteytensä Välimereen. Kaupunki säilyi edelleen alueellisena keskuksena, ja sen politiikkaa Ranskan vallan aikana ja itsenäisyyden alkuvuosina hallitsivat sunnalaiset maanomistajasuvut. 1960-luvulla valtaan nousseen Baath-puolueen aikana heidän asemansa on heikentynyt alaviittien ja muiden vähemmistöjen kustannuksella. Aleppossa ja muilla Syyrian sunnalaisilla alueilla tapahtuikin yhteenottoja sunnalaisten ja Hafiz al-Assadin hallituksen joukkojen välillä.[5]
Aleppo Syyrian sisällissodassa 2011–
- Pääartikkeli: Aleppon taistelut 2012–2016
Maaliskuussa 2011 puhkesi Syyrian sisällissota, ja Syyrian hallinto pyrki tukahduttamaan Aleppossa paikalliset mielenosoitukset. Mielenosoituksia järjestettiinkin aluksi vain lähinnä Aleppon yliopistolla ja kantakaupungeissa. Varsinaiset väkivaltaisuudet kaupungissa puhkesivat helmikuussa 2012, jolloin kahdessa pommi-iskussa armeijan tiedusteluosaston ja poliisin rakennukseen kuoli 28 ihmistä. Aleppon taistelut alkoivat varsinaisesti heinäkuun puolivälissä 2012, jolloin kapinalliset valtasivat nopeasti koilliset, eteläiset ja läntiset osat. Kuun loppuun mennessä taistelut olivat keskittyneet Aleppon historiallisen keskustan alueelle, ja taistelut muuttuivat asemasodaksi.[7] Kaupungin historiallinen basaari tuhoutui lähes täysin tulipalossa syyskuussa 2012.[8] Seuraavan vuoden huhtikuussa tuhoutui Aleppon 1000-luvulla rakennetun moskeijan minareetti.[7]
Asemasotaa jatkui lähes kolme vuotta. Kapinallisten etenemisen pysäytti raskaan aseistuksen puuttuminen sekä taistelut kapinallisten, Isisin ja muiden jihadistiryhmien kesken. Vastaavasti hallituksella oli ongelmia huoltaa omia joukkojaan. Helmikuussa 2016 Syyrian hallitus valtasi Venäjän ilmaiskujen tukemana useita kaupunkeja Alepposta pohjoiseen. Vuoden puoliväliin mennessä hallituksen joukot olivat piirittäneet kokonaan kapinallisten hallitseman osan Alepposta. Piiritetyllä alueella asui arviolta 250 000 henkilöä.[7] Marraskuussa hallituksen joukot aloittivat piiritetyn alueen valtauksen, ja joulukuuhun mennessä kapinalliset hallitsivat vain muutamia kortteleita. 15. joulukuuta osapuolet sopivat kapinallisten ja näiden perheiden evakuoinnista ja hallitus julisti Aleppon olevan kokonaan sen hallussa 22. joulukuuta.[9]
Vuonna 2004 Aleppossa oli yhteensä 2 132 100 asukasta.[2] Viimeisten sadan vuoden aikana kaupungin väestö on lisääntynyt noin 1 000 %. Vuonna 1900 asukkaita oli noin 120 000, vuonna 1950 320 000 ja vuonna 1995 jo 1,8 miljoonaa. Väestön suuri enemmistö on sunnimuslimeja, mutta kaupungissa on myös merkittäviä määriä alaviittejä ja kristittyjä. Suurin kristitty vähemmistö ovat armenialaiset, joita tuli kaupunkiin Turkin Anatoliasta ensimmäisen maailmansodan aikana.[5] Erään arvion mukaan kristittyjen kokonaismäärä kaupungin asukkaista oli ennen sotaa noin 3,3 % ja joidenkin toisten tietojen mukaan jopa 12 %[10]. Kaupungissa on ollut historiallinen juutalainen vähemmistö, mutta sen viimeiset rippeet muuttivat maasta vuonna 1994.[5] Muita vähemmistöjä ovat kurdit ja Syyrian turkmeenit.[7] Suuri osa kaupungin asukkaista pakeni sisällissodan taistelujen tieltä.[11]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
