Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1976

Vuoden 1976 kesäolympialaisissa Montrealissa järjestettiin yleisurheilussa 37 kilpailutapahtumaa, miehille 23 ja naisille 14.

Mitalistit

Miehet

Laji	Sijoitukset			Selostus
100 m		Hasely Crawford  Trinidad ja Tobago	10,06	Hasely Crawford oli Trinidad ja Tobagon ensimmäinen olympiavoittaja.[1]
		Don Quarrie  Jamaika	10,08
		Valeri Borzov  Neuvostoliitto	10,14
200 m		Don Quarrie  Jamaika	20,23	Kaksi päivää aiemmin 100 metrin juoksun voittanut Hasely Crawford loukkasi loppukilpailussa jalkansa ja käveli maaliin viimeisenä toista minuuttia lähdön jälkeen.[2][3]
		Millard Hampton  Yhdysvallat	20,29
		Dwayne Evans  Yhdysvallat	20,43
400 m		Alberto Juantorena  Kuuba	44,26	Alberto Juantorena voitti kisojen toisen kultamitalinsa. Neljä päivää aiemmin hän voitti kultaa 800 metrin juoksussa.[4]
		Fred Newhouse  Yhdysvallat	44,40
		Herman Frazier  Yhdysvallat	44,95
800 m		Alberto Juantorena  Kuuba	1.43,50	Alberto Juantorenan voittoaika oli uusi maailmanennätys.[1][5]
		Ivo Van Damme  Belgia	1.43,86
		Rick Wohlhuter  Yhdysvallat	1.44,12
1 500 m		John Walker  Uusi-Seelanti	3.39,17
		Ivo Van Damme  Belgia	3.39,27
		Paul-Heinz Wellmann  Länsi-Saksa	3.39,33
5 000 m		Lasse Virén  Suomi	13.24,76	Lasse Virén voitti kisojen toisen kultamitalinsa. Neljä päivää aiemmin hän voitti kultaa 10 000 metrin juoksussa. Myös neljä vuotta aiemmin Münchenin olympialaisissa hän voitti kultaa molemmilla matkoilla. Klaus-Peter Hildenbrand heittäytyi maaliviivan yli ja sai pronssia ohitettuaan tällä syöksyllä Uuden-Seelannin Rod Dixonin.[1][6][7]
		Dick Quax  Uusi-Seelanti	13.25,16
		Klaus-Peter Hildenbrand  Länsi-Saksa	13.25,38
10 000 m		Lasse Virén  Suomi	27.40,38	Carlos Lopes siirtyi loppukilpailussa johtoon runsaan kolmen kilometrin jälkeen ja pudotti vauhdistaan muut paitsi Lasse Virénin, joka ohitti Lopesin vähän ennen viimeisen kierroksen alkua ja juoksi selvään voittoon. Maalissa Virén riisui piikkarinsa ja heilutteli niitä käsillään päänsä yläpuolella, minkä vuoksi yleisurheilujohtajat kuulustelivat häntä epäiltyään hänen syyllistyneen sääntöjen vastaiseen piikkarimerkkinsä mainostamiseen. Ensimmäisessä alkuerässä haitilainen Charles Olemus juoksi maaliin ajassa 42.00,11, yli 8,5 minuuttia toiseksi viimeistä hitaampana.[8][9][10]
		Carlos Lopes  Portugali	27.45.17
		Brendan Foster  Yhdistynyt kuningaskunta	27.54,92
Maraton		Waldemar Cierpinski  Itä-Saksa	2.09.55,0	Lasse Virén sijoittui elämänsä ensimmäisellä maratonilla viidenneksi vain vuorokausi voittamansa 5 000 metrin juoksun loppukilpailun jälkeen. Juoksun voittanut Waldemar Cierpinski juoksi stadionilla yhden ylimääräisen kierroksen oltuaan epävarma, pitääkö stadionilla kiertää vielä yksi kierros, ja hänen tullessaan kierrokselta maaliin oli hopeamitalisti Frank Shorter vastaanottamassa häntä.[11][12][13]
		Frank Shorter  Yhdysvallat	2.10.45,8
		Karel Lismont  Belgia	2.11.12,6
110 m aitajuoksu		Guy Drut  Ranska	13,30
		Alejandro Casañas  Kuuba	13,33
		Willie Davenport  Yhdysvallat	13,38
400 m aitajuoksu		Edwin Moses  Yhdysvallat	47,64	Edwin Mosesin voittoaika oli uusi maailmanennätys.[11][14]
		Michael Shine  Yhdysvallat	48,69
		Jevgeni Gavrilenko  Neuvostoliitto	49,45
3 000 m estejuoksu		Anders Gärderud  Ruotsi	8.08,02	Anders Gärderudin voittoaika oli uusi maailmanennätys. Frank Baumgartl oli viimeisellä esteellä tasoissa Gärderudin kanssa mutta kompastui esteeseen, kaatui ja putosi kilpailussa kolmanneksi.[11][15][16]
		Bronisław Malinowski  Puola	8.09,11
		Frank Baumgartl  Itä-Saksa	8.10,36
4 x 100 m		Yhdysvallat Harvey Glance John Wesley Jones Millard Hampton Steven Riddick	38,33
		Itä-Saksa Manfred Kokot Jörg Pfeifer Klaus-Dieter Kurrat Alexander Thieme	38,66
		Neuvostoliitto Alexander Aksinin Nikolai Kolesnikov Juris Silovs Valeri Borzov	38,78
4 x 400 m		Yhdysvallat Herman Frazier Benjamin Brown Fred Newhouse Maxie Parks	2.58,65
		Puola Ryszard Podlas Jan Werner Zbigniew Jaremski Jerzy Pietrzyk	3.01,43
		Länsi-Saksa Franz-Peter Hofmeister Lothar Krieg Harald Schmid Bernd Herrmann	3.01,98
20 km kävely		Daniel Bautista  Meksiko	1.24.40,6
		Hans Reimann  Itä-Saksa	1.25.13,6
		Peter Frenkel  Itä-Saksa	1.25.29,4
Korkeushyppy		Jacek Wszoła  Puola	225	Kilpailun voittanut Jacek Wszoła oli 19-vuotias. Pronssimitalisti Dwight Stones hyppäsi vajaat kaksi kuukautta ennen olympialaisia maailmanennätyksen 231 cm ja paransi neljä päivää olympiafinaalin jälkeen ennätykseksi 232 cm.[11][17][18]
		Greg Joy  Kanada	223
		Dwight Stones  Yhdysvallat	221
Seiväshyppy		Tadeusz Ślusarski  Puola	550	Loppukilpailussa oli mukana 20 hyppääjää, jotka olivat ylittäneet karsintakorkeuden 510 cm. Tadeusz Ślusarskilla ja Antti Kalliomäellä ei ollut ennen 555 cm:n korkeutta yhtään pudotuksia, ja tuosta korkeudesta molemmat pudottivat kolmasti, mutta Ślusarski sijoittui Kalliomäen edelle, koska hänellä oli vähemmän hyppyjä. David Roberts jätti hyppäämättä 555 cm:n korkeudesta eikä päässyt enää 560 cm:stä yli, ja hän jäi kolmanneksi pudotettuaan kerran yhdestä alemmasta korkeudesta.[11][19][20]
		Antti Kalliomäki  Suomi	550
		David Roberts  Yhdysvallat	550
Pituushyppy		Arnie Robinson  Yhdysvallat	835	Arnie Robinson hyppäsi voittotuloksen ensimmäisellä kierroksella ja sai toisella tuloksen 826 cm sekä viidennellä 816 cm.[11][21]
		Randy Williams  Yhdysvallat	811
		Frank Wartenberg  Itä-Saksa	802
Kolmiloikka		Viktor Sanejev  Neuvostoliitto	17,29	Viktor Sanejev voitti kolmannen kerran olympiakultaa kolmiloikassa. James Butts nousi neljännellä kierroksella kilpailun johtoon mutta Sanejev hyppäsi voittotuloksen viidennellä hypyllään. Maailmanennätys oli João Carlos de Oliveiran vuonna 1975 Méxicon ohuessa ilmassa hyppäämä 17,89 m.[11][22]
		James Butts  Yhdysvallat	17,18
		João Carlos de Oliveira  Brasilia	16,90
Kuulantyöntö		Udo Beyer  Itä-Saksa	21,05	Aleksandr Baryšnikov työnsi kaksi viikkoa ennen olympialaisia maailmanennätyksen 22,00 m ja oli myös karsinnan ylivoimainen ykkönen tuloksella 21,32 m . Loppukilpailussa hän työnsi parhaan työntönsä kolmannella kierroksella, mutta Udo Beyer ja Jevgeni Mironov ohittivat hänet viidennellä kierroksella.[23][24][25]
		Jevgeni Mironov  Neuvostoliitto	21,03
		Aleksandr Baryšnikov  Neuvostoliitto	21,00
Kiekonheitto		Mac Wilkins  Yhdysvallat	67,50	Maailmanennätyksen 70,86 m aiemmin samana vuonna heittänyt Mac Wilkins teki voittotuloksen toisella heitollaan. Karsinnassa hän heitti tuloksen 68,28 m.[26][27]
		Wolfgang Schmidt  Itä-Saksa	66,22
		John Powell  Yhdysvallat	65,70
Moukarinheitto		Juri Sedyh  Neuvostoliitto	77,52	21-vuotias Juri Sedyh teki voittotuloksen toisella heitollaan. Pronssille sijoittunut 36-vuotias Anatoli Bondartšuk oli hänen valmentajansa. Voimassa olleen maailmanennätyksen 79,30 m vuonna 1975 heittänyt länsisaksalainen Walter Schmidt sijoittui viidenneksi.[26][28]
		Aleksei Spiridonov  Neuvostoliitto	76,08
		Anatoli Bondartšuk  Neuvostoliitto	75,48
Keihäänheitto		Miklós Németh  Unkari	94,58	Miklós Némethin voittotulos, jonka hän teki ensimmäisellä heitollaan, oli uusi maailmanennätys. Karsinnan paras oli tuloksen 89,76 m heittänyt suomalainen Seppo Hovinen, joka jäi loppukilpailussa seitsemänneksi.[26][29][30]
		Hannu Siitonen  Suomi	87,92
		Gheorghe Megelea  Romania	87,16
Kymmenottelu		Bruce Jenner  Yhdysvallat	8618	Bruce Jennerin voittotulos oli uusi maailmanennätys. Hän oli poikkeuksellisen hyvä toisen päivän lajeissa ja keräsi nyt toisena päivänä 4 320 pistettä, mikä nosti hänet niukasta takaa-ajoasemasta selvään voittoon. Hänen tuloksensa lajeittain olivat: 100 metrin juoksussa 10,94 s, pituushypyssä 722 cm, kuulantyönnössä 15,35 m, korkeushypyssä 203 cm, 400 metrin juoksussa 47,51 s, 110 metrin aitajuoksussa 14,84 s, kiekonheitossa 50,04 m, seiväshypyssä 480 cm, keihäänheitossa 68,52 m ja 1 500 metrin juoksussa 4.12,6.[26][31][32][33]
		Guido Kratschmer  Länsi-Saksa	8411
		Nikolai Avilov  Neuvostoliitto	8369

Naiset

Laji	Sijoitukset			Selostus
100 m		Annegret Richter  Länsi-Saksa	11,08	Annegret Richter juoksi toisissa alkuerissä ajan 11,05 s jääden maailmanennätyksestä vain sadasosasekunnin ja paransi välierissä maailmanennätykseksi 11,01 s.[26][34][35]
		Renate Stecher  Itä-Saksa	11,13
		Inge Helten  Länsi-Saksa	11,17
200 m		Bärbel Eckert  Itä-Saksa	22,37
		Annegret Richter  Länsi-Saksa	22,39
		Renate Stecher  Itä-Saksa	22,47
400 m		Irena Szewińska  Puola	49,29	Irena Szewinskan voittoaika oli uusi maailmanennätys.[26][36]
		Christina Brehmer  Itä-Saksa	50,51
		Ellen Streidt  Itä-Saksa	50,55
800 m		Tatjana Kazankina  Neuvostoliitto	1.54,94	Tatjana Kazankinan voittoaika oli uusi maailmanennätys.[26][36]
		Nikolina Štereva  Bulgaria	1.55,42
		Elfi Zinn  Itä-Saksa	1.55,60
1 500 m		Tatjana Kazankina  Neuvostoliitto	4.05,48	Maailmanennätyksen 3.56,0 aiemmin samana vuonna juossut Tatjana Kazankina voitti kisojen toisen kultamitalinsa. Neljä päivää aiemmin hän voitti kultaa 800 metrin juoksussa.[37]
		Gunhild Hoffmeister  Itä-Saksa	4.06,02
		Ulrike Klapezynski  Itä-Saksa	4.06,09
100 m aitajuoksu		Johanna Schaller  Itä-Saksa	12,77	Toisessa välierässä neuvostoliittolainen Ljubov Kononova kaatui ja kaatoi samalla romanialaisen Valeria Stefanescun. Juoksu päätettiin uusia seuraavana päivänä muutama tunti ennen loppukilpailua, ja uusinnasta Stefanescu selviytyi jatkoon mutta alkuperäisessä välierässä kolmanneksi sijoittunut itäsaksalainen maailmanennätysnainen Annelie Ehrhardt jäi uusinnassa viidenneksi eikä päässyt loppukilpailuun.[38][39]
		Tatjana Anisimova  Neuvostoliitto	12,78
		Natalja Lebedeva  Neuvostoliitto	12,80
4 x 100 m		Itä-Saksa Marlies Oelsner Renate Stecher Carla Bodendorf Bärbel Eckert	42,55
		Länsi-Saksa Elvira Possekel Inge Helten Annegret Richter Annegret Kroniger	42,59
		Neuvostoliitto Tetjana Prorotšenko Ljudmila Maslakova Nadežda Besfamilnaja Vera Anisimova	43,09
4 x 400 m		Itä-Saksa Doris Maletzki Brigitte Rohde Ellen Streidt Christina Brehmer	3.19,23	Saksan demokraattisen tasavallan voittoaika oli uusi maailmanennätys.[38][40]
		Yhdysvallat Debra Sapenter Sheila Ingram Pamela Jiles Rosalyn Bryant	3.22,81
		Neuvostoliitto Inta Klimovica Ljudmila Aksenova Natalja Sokolova Nadežda Iljina	3.24,24
Korkeushyppy		Rosemarie Ackermann  Itä-Saksa	193	Rosemarie Ackermann oli viimeinen kierähdystyyliä käyttänyt korkeushypyn olympiavoittaja.[38] Loppukilpailussa oli mukana 21 hyppääjää, jotka olivat ylittäneet karsintakorkeuden 180 cm.[41]
		Sara Simeoni  Italia	191
		Jordanka Blagojeva  Bulgaria	191
Pituushyppy		Angela Voigt  Itä-Saksa	672	Angela Voigt teki voittotuloksen ensimmäisellä hypyllään. Aiemmin samana vuonna maailmanennätyksen 699 cm hypännyt itäsaksalainen Siegrun Siegl jäi loppukilpailussa neljänneksi tuloksella 659 cm.[38][42]
		Kathy McMillan  Yhdysvallat	666
		Lidija Alfejeva  Neuvostoliitto	660
Kuulantyöntö		Ivanka Hristova  Bulgaria	21,16	Maailmanennätyksen aiemmin samana vuonna työntänyt 34-vuotias Ivanka Hristova teki voittotuloksen viidennellä työnnöllään, jolla hän nousi ohi Nadežda Tšižovan.[38][42]
		Nadežda Tšižova  Neuvostoliitto	20,96
		Helena Fibingerová  Tšekkoslovakia	20,67
Kiekonheitto		Evelin Schlaak  Itä-Saksa	69,00	Evelin Schlaak heitti voittotuloksen ensimmäisellä heitollaan. Maailmanennätysnainen, Neuvostoliiton Faina Melnik heitti viidennellä kierroksella tuloksen 68,60 m, joka riitti kakkossijaan, mutta tuo heitto hylättiin jälkikäteen, koska Melnik oli sääntöjen vastaisesti keskeyttänyt vauhtinsa kahdesti.[38][43]
		Maria Vergova  Bulgaria	67,30
		Gabriele Hinzmann  Itä-Saksa	66,84
Keihäänheitto		Ruth Fuchs  Itä-Saksa	65,94	Maailmanennätysnainen Ruth Fuchs teki voittotuloksen ensimmäisellä heitollaan.[44]
		Marion Becker  Länsi-Saksa	64,70
		Kathy Schmidt  Yhdysvallat	63,96
Viisiottelu		Siegrun Siegl  Itä-Saksa	4745	Siegrun Siegl oli ennen viimeistä lajia vasta seitsemäs mutta nousi voittoon 200 metrin juoksun ajallaan 23,09 s. Hän voitti tasapisteisiin päätyneen Christine Laserin, koska oli tätä parempi kolmessa lajissa viidestä. Muutama päivä aiemmin Siegl oli sijoittunut pituushypyn loppukilpailussa neljänneksi.[38][45]
		Christine Laser  Itä-Saksa	4745
		Burglinde Pollak  Itä-Saksa	4740

Lähteet

• Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
• Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III. Määritä julkaisija! ISBN 3-328-00741-5 (saksaksi)
• Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa. Määritä julkaisija!
• Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics. Penguin, 1988. ISBN 0-14-010771-1 (englanniksi)

Viitteet

1. Arponen, s. 254
2. Wallechinsky, s. 16–17
3. Kluge, s. 460–461
4. Kluge, s. 461–462
5. Laitinen, s. 534
6. Wallechinsky, s. 40–41
7. Kluge, s. 464
8. Arponen, s. 254–255
9. Wallechinsky, s. 46
10. Kluge, s. 464, 597
11. Arponen, s. 255
12. Wallechinsky, s. 56
13. Kluge, s. 465, 597
14. Laitinen, s. 540
15. Wallechinsky, s. 67
16. Laitinen, s. 541
17. Kluge, s. 469, 600–601
18. Laitinen, s. 545
19. Wallechinsky, s. 88–89
20. Kluge, s. 469–470
21. Kluge, s. 470
22. Kluge, s. 470–471, 602
23. Arponen, s. 255–256
24. Kluge, s. 471
25. Laitinen, s. 548
26. Arponen, s. 256
27. Kluge, s. 472
28. Kluge, s. 472, 604
29. Kluge, s. 473
30. Laitinen, s. 550
31. Kluge, s. 473–474
32. Laitinen, s. 551–552
33. Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 144. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
34. Kluge, s. 474–475
35. Laitinen, s. 554
36. Laitinen, s. 555
37. Kluge, s. 476–477
38. Arponen, s. 257
39. Kluge, s. 478, 610
40. Laitinen, s. 560
41. Kluge, s. 479
42. Kluge, s. 480
43. Kluge, s. 480–481, 612
44. Kluge, s. 481
45. Kluge, s. 480, 482, 613

Aiheesta muualla

• Kansainvälisen Olympiakomitean tulostietokanta

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilu kesäolympialaisissa 1976 Wikimedia Commonsissa

Yleisurheilu olympialaisissa

1896 • 1900 • 1904 • 1908 • 1912 • 1920 • 1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1996 • 2000 • 2004 • 2008 • 2012 • 2016 • 2020 • 2024

Kesäolympialaisten 1976 lajit ja kilpailutapahtumat

Ammunta | Jalkapallo | Jousiammunta | Judo | Koripallo | Käsipallo | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu