Kolmiloikka
yleisurheilulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Kolmiloikka on yleisurheilulaji, jossa urheilija vauhdinoton jälkeen suorittaa hyppylaudalta peräjälkeen kolme loikkaa päätyen hiekkakasaan. Kolmiloikka on ollut kesäolympialaisten ja yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen ohjelmassa alusta lähtien.
Kolmiloikka | |
---|---|
![]() Willie Banks vuoden 1988 olympialaisisten kolmiloikkakilpailussa. |
|
Miesten ennätykset |
|
Maailmanennätys |
Jonathan Edwards 18,29 m (1995) |
Olympiaennätys |
Kenny Harrison 18,09 m (1996) |
Naisten ennätykset |
|
Maailmanennätys |
Yulimar Rojas 15,74 m (2022) |
Olympiaennätys |
Yulimar Rojas 15,67 m (2021) |
Suorituspaikka ja välineet
Kolmiloikan vauhdinottorata on vähintään 40 metrin pituinen. Ponnistuslankku on valkoinen ja upotettu vauhdinottoradan ja alastuloalueen pinnan tasalle. Hypyn ponnistus on suoritettava ponnistuslankussa värin vaihtumisella merkityn ponnistusrajan takaa. Suorituksen hylkäykseen johtavaa yliastumista suositellaan valvottavan videotekniikalla. Vaihtoehtoisesti ponnistuslankun takana voi olla vahalankku, johon jääneestä jäljestä yliastuminen voidaan havaita.[1]
Kolmiloikan alastulopaikka täytetään pehmeällä ja kostealla hiekalla. Alastulopaikka on 2,75–3 metriä leveä. Kansainvälisissä kilpailuissa sen etureunan on oltava miehillä vähintään 13 metriä ja naisilla 11 metriä ponnistuslinjasta. Muissa kilpailuissa väli sovitetaan kilpailijoiden tason mukaan.[1]
Kolmiloikkaajan kengän pohja saa olla paksuudeltaan enintään 25 millimetriä, mikä on 5 millimetriä enemmän kuin muissa kenttälajeissa. Marraskuusta 2024 alkaen pohjan enimmäispaksuus on 20 millimetriä.[1]
Hyppy
Kolmiloikkasuoritus koostuu vauhdinotosta ja kolmesta erilaisesta loikasta.[2] Ensimmäisenä on suoritettava saman jalan loikka, toisena vuoroloikka ja kolmantena hyppy. Suoritusta ei hylätä, vaikka hyppääjä raapaisee radan pintaa hyppyjen aikana.[1]
Ensimmäisessä loikassa hyppääjä ponnistaa ja tulee alas samalla jalalla. Loikan keskivaiheessa hän heilauttaa ensin vapaan jalkansa reiden ylös vaakasuoraan asentoon, ja vetää sen loikan lopussa ponnistusjalan taakse. Hän nostaa sitten ponnistusjalan reiden ylös, jolloin hän on loikan keskivaiheessa pitkässä haara-asennossa. Alastulossa hyppääjä taivuttaa ponnistusjalkansa toista loikkaa varten. Käsivarsillaan hyppääjä tasapainottaa kehoaan ja auttaa suuntaamaan hypyn eteenpäin.[2]
Keskimmäinen loikka on yleensä lyhyempi kuin muut loikat. Hyppääjä taivuttaa vapaan jalkansa ja heilauttaa sen sitten voimakkaasti eteenpäin. Loikan puolivälissä hyppääjä on pitkässä haara-asennossa. Hän tulee alas vapaalla jalallaan.[2]
Kolmas loikka muistuttaa pituushypyn loikkaa. Hyppääjä heilauttaa vapaan jalkansa voimakkaasti eteenpäin ja vie sen jälkeen ponnistusjalkansa sen vierelle, jotta hänen jalkansa ovat alastulossa mahdollisimman edessä. Jotkut hyppääjät auttavat loikkaa käsivarsillaan.[2]
Phillips Idowun suoritus Pekingin olympialaisissa 2008.
Hypyn mittaus suoritetaan alastulopaikalle jääneestä jäljestä kohtisuoraan ponnistuslinjaan. Tulos kirjataan yhden senttimetrin tarkkuudella, alaspäin pyöristäen.[1]
Kolmiloikka vaatii juoksunopeutta, vahvoja jalkoja ja ponnistusvoimaa. Hyppääjän täytyy myös osata jakaa voimansa oikein kolmen loikan kesken. Kolmiloikka on fyysisesti vaativa laji, jossa hyppääjän kantapäät, polvet, lantio ja jalkaterän nivelet ovat kovilla.[2]
Historia
Moniloikka antiikin olympialaisissa
Nykymuotoinen kolmiloikka ei ollut lajina antiikin olympialaisissa, mutta on mahdollista, että jonkinlaisessa moniloikassa kilpailtiin. Antiikin viisiottelussa oli yhtenä lajina pituushyppy, mutta sen säännöistä ei ole tarkkaa tietoa. Komediakirjailija Aristofaneksen mukaan urheilija nimeltä Phayllos hyppäsi yli 16-metrisen hypyn, joka ylitti silloisen 15-metrisen hyppyradan. Tämä sai monet historioitsijat arvelemaan, että kyseessä olisi usean hypyn suoritus, ilmeisesti tasajalkaa hypätty viisiloikka. Antiikin pituushyppääjät pitivät käsissään halteres-käsipainoja, jotka todennäköisesti auttoivat tasajalkaa suoritetuissa hypyissä.[3]
Nykyaikaisissa arvokilpailuissa
- Pääartikkeli: Kolmiloikka olympialaisissa
Kolmiloikka on yksi nykyaikaisten olympialaisten yleisurheilun alkuperäisiä kilpailutapahtumia. Se on ollut lajivalikoimassa vuodesta 1896. Naisten kolmiloikka tuli kisaohjelmaan vuonna 1996. Olympiahistorian alkuvuosina kilpailutapahtumia oli kaksi, kun olympiamitalit ratkaistiin myös vauhdittomassa kolmiloikassa. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa kolmiloikka on ollut ensimmäisistä MM-kilpailuista alkaen, vuodesta 1983.[4][5][6][7][8][9]
Ennätykset
Miesten nykyisen maailmanennätyksen 18,29 hyppäsi brittiläinen Jonathan Edwards 7. elokuuta 1995 Göteborgin MM-kisoissa.[10] Naisten maailmanennätyksen 15,74 hyppäsi venezuelalainen Yulimar Rojas MM-hallikilpailuissa 20. maaliskuuta 2022.[11]
Suomen miesten ennätystä piti lähes 50 vuotta hallussaan Pertti Pousi, joka ponnisti vuonna 1968 tuloksen 17,00, vain kolmen sentin päähän maailmanennätyksestä. Pousin ennätyksen rikkoi Simo Lipsanen vuonna 2017 tuloksella 17,14.[12] Naisten Suomen ennätys on Kristiina Mäkelän 14,64 vuodelta 2022.
Miesten ennätykset maanosittain
- Lähde: WA[13]
Maanosa | Haltija | Kansalaisuus | Tulos | Tuuli | Päivämäärä | Paikka |
---|---|---|---|---|---|---|
Aasia | Li Yanxi | ![]() | 17,59 | ±0,0 | 26.10.2009 | Jinan, Kiina |
Afrikka | Hugues Fabrice Zango | ![]() | 18,07 | (hallissa) | 16.1.2021 | Aubiére, Ranska |
Etelä-Amerikka | Jadel Gregório | ![]() | 17,90 | +0,4 | 20.5.2007 | Belem, Brasilia |
Eurooppa | Jonathan Edwards | ![]() | 18,29 | +1,3 | 7.8.1995 | Göteborg, Ruotsi |
Oseania | Ken Lorraway | ![]() | 17,46 | +1,7 | 7.8.1982 | Lontoo, Iso-Britannia |
Pohjois- ja Keski-Amerikka | Christian Taylor | ![]() | 18,21 | +0,2 | 27.8.2015 | Peking, Kiina |
Naisten ennätykset maanosittain
- Lähde: WA[14]
Maanosa | Haltija | Kansalaisuus | Tulos | Tuuli | Päivämäärä | Paikka |
---|---|---|---|---|---|---|
Aasia | Olga Rypakova | ![]() | 15,25 | +1,7 | 4.9.2010 | Split, Kroatia |
Afrikka | Françoise Mbango Etone | ![]() | 15,39 | +0,5 | 17.8.2008 | Peking, Kiina |
Etelä-Amerikka | Yulimar Rojas | ![]() | 15,74 | (hallissa) | 20.3.2022 | Belgrad, Serbia |
Eurooppa | Inesa Kravets | ![]() | 15,50 | +0,9 | 10.8.1995 | Göteborg, Ruotsi |
Oseania | Nicole Mladenis | ![]() |
14,04 | +2,0 | 9.3.2002 | Hobart, Australia |
+1,8 | 7.12.2003 | Perth, Australia | ||||
Pohjois- ja Keski-Amerikka | Yamilé Aldama | ![]() | 15,29 | +0,3 | 11.7.2003 | Rooma, Italia |
Kaikkien aikojen pisimmät hypyt ulkoradoilla
Yksi tulos urheilijaa kohden. Päivitetty 20. heinäkuuta 2023.
Maailma
Tulos | Tuuli | Urheilija | Paikka | Pvm | |
---|---|---|---|---|---|
1. | 18,29 | +1,3 | ![]() | Göteborg | 7.8.1995 |
2. | 18,21 | +0,2 | ![]() | Peking | 27.8.2015 |
3. | 18,14 | +0,4 | ![]() | Long Beach | 29.6.2019 |
4. | 18,09 | −0,4 | ![]() | Atlanta | 27.7.1996 |
5. | 18,08 | 0,0 | ![]() | Havanna | 28.5.2015 |
6. | 18,04 | +0,3 | ![]() | Moskova | 18.8.2013 |
7. | 17,97 | +1,5 | ![]() | Indianapolis | 16.6.1985 |
8. | 17,92 | +1,6 | ![]() | Rooma | 31.8.1987 |
17,92 | +1,9 | ![]() | Odessa | 20.5.1995 | |
10. | 17,90 | +1,0 | ![]() | Bratislava | 20.6.1990 |
17,90 | +0,4 | ![]() | Belém | 20.5.2007 |
Tulos | Tuuli | Urheilija | Paikka | Pvm | |
---|---|---|---|---|---|
1. | 15,67 | +0,7 | ![]() | Tokio | 1.8.2021 |
2. | 15,50 | +0,9 | ![]() | Göteborg | 10.8.1995 |
3. | 15,39 | +0,5 | ![]() | Peking | 17.8.2008 |
4. | 15,34 | −0,5 | ![]() | Heraklion | 4.7.2004 |
5. | 15,32 | +0,9 | ![]() | Ateena | 21.8.2004 |
6. | 15,31 | 0,0 | ![]() | Monaco | 18.7.2014 |
7. | 15,29 | +0,3 | ![]() | Rooma | 11.7.2003 |
8. | 15,28 | +0,9 | ![]() | Osaka | 31.8.2007 |
9. | 15,25 | +1,7 | ![]() | Split | 4.9.2010 |
10. | 15,20 | 0,0 | ![]() | Ateena | 4.8.1997 |
15,20 | −0,3 | ![]() | Sydney | 24.9.2000 |
Suomi
Tulos | Urheilija | Paikka | Pvm | |
---|---|---|---|---|
1. | 17,14 | Simo Lipsanen | Bydgoszcz | 16.7.2017 |
2. | 17,00 | Pertti Pousi | Kuortane | 23.6.1968 |
3. | 16,95 | Johan Meriluoto | Turku | 2.8.2000 |
4. | 16,87 | Pentti Kuukasjärvi | Helsinki | 31.8.1975 |
5. | 16,83 | Aaro Davidila | Lappeenranta | 19.7.2023 |
6. | 16,82 | Olli Pousi | Tampere | 7.6.1980 |
7. | 16,62 | Esa Viitasalo | Hämeenlinna | 7.8.1988 |
8. | 16,61 | Markku Rokala | Kouvola | 15.8.1982 |
16,61 | Aleksi Tammentie | Jämsä | 28.6.2014 | |
10. | 16,58 | Esa Rinne | Helsinki | 20.8.1972 |
Tulos | Urheilija | Paikka | Pvm | |
---|---|---|---|---|
1. | 14,64 | Kristiina Mäkelä | München | 19.8.2022 |
2. | 14,63 | Senni Salminen | Cluj-Napoca | 19.6.2021 |
3. | 14,39 | Heli Koivula-Kruger | Lappeenranta | 3.8.2003 |
4. | 14,18 | Natalia Kilpeläinen | Lappeenranta | 3.8.2003 |
5. | 13,87 | Jessica Kähärä | Kuortane | 17.6.2023 |
6. | 13,81 | Sanna Nygård | Torremolinos | 11.7.2018 |
7. | 13,73 | Kaisa Gustafsson | Lapua | 23.7.1995 |
8. | 13,72 | Elina Sorsa | Jämsä | 27.6.2009 |
9. | 13,70 | Teija Hannila | Lapinlahti | 3.7.2005 |
10. | 13,62 | Emma Pullola | Orimattila | 21.7.2020 |
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.