From Wikipedia, the free encyclopedia
Yhdistynyt arabitasavalta (arabiaksi:الجمهورية العربية المتحدة al-Jumhūriyya al-ʿarabiyya al-muttaḥida) oli Egyptin ja Syyrian tasavaltojen muodostama liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1958–1961. Liittovaltio hajosi Syyriassa tapahtuneeseen sotilasvallankaappaukseen, mutta silti Egypti käytti itsestään Yhdistyneen arabitasavallan nimeä aina vuoteen 1971.[1] Sana "arabitasavalta" sisältyy tänäkin päivänä Egyptin ja Syyrian virallisiin nimiin.
| الجمهورية العربية المتحدة Al-Gumhuriyah al-Arabiyah al-Muttahidah Al-Jumhuriyah al-Arabiyah al-Muttahidah |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | liittotasavalta | ||
| Presidentti | Gamal Abdel Nasser | ||
| Pääkaupunki | Kairo | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 1 166 049 km² km² | ||
| Viralliset kielet | arabia | ||
| Valuutta | Egyptin punta | ||
| Kansallislaulu | Walla Zaman Ya Selahy | ||
| Seuraaja(t) |
 Egypti Syyria |
||
1. helmikuuta 1958 otettiin ensimmäiset askeleet kohti ensimmäistä panarabialaista valtiota, kun syyrialaiset poliitikot ja sotilashenkilöt ehdottivat Egyptin presidentille Gamal Abdel Nasserille näiden kahden valtion yhdistämistä. Nämä kaksi valtiota muodostaisivat alun yhdelle suurelle Panarabialle, johon muutkin arabivaltiot liittyisivät.[2] Panarabialaisuudella oli suurta kannatusta Syyriassa, jossa arabinationalistit olivat Syyrian itsenäistymisestä 1943 lähtien tavoitelleet vanhaa Suur-Syyriaa tai suurta yhteistä arabien muodostamaa arabitasavaltaa. Syy siihen, minkä takia syyrialaiset halusivat yhteen Nasserin Egyptin kanssa, oli se, että Nasser oli vuoden 1956 Suezin kriisin jälkeen koko arabimaailman suuri sankari.
Tuon hetken reaalipoliittiset syyt olivat kuitenkin tärkeimmät. Khalid Bakdashin johtaman Syyrian kommunistisen puolueen kasvava valta huoletti muita poliittisia ja sosiaalisia ryhmiä Syyriassa. Samoin Syyrian Baath-puolue kärsi sisäisestä kriisistä, josta poispääsyyn puolueen lupaavat jäsenet olivat halukkaita löytämään keinon. Syyrialla oli ollut demokraattinen hallitus Adib al-Šišaklin sotilasjuntan kaatamisesta 1954 lähtien ja yhteiskunnasta nousevat paineet arabien yhtenäisyyteen näkyi parlamentin koostumuksesta. Tämä vahva yhteiskunnan panarabialainen henki pakotti kommunistisen puolueen ja Muslimiveljeskunnan hyväksymään liittovaltion huolimatta siitä, että kummatkin puolueet olivat joutuneet Egyptissä Nasserin tukahduttamiskeinojen kohteiksi. Lisäksi Syyrian eliitti toivoi löytävänsä Egyptistä uusia markkinoita.
Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser ja Syyrian presidentti Šukri al-Quwatli solmivat liittovaltion 22. helmikuuta 1958, molemmissa maissa pidetyn kansanäänestyksen jälkeen.[3] Liittovaltion presidentiksi valittiin Gamal Abdel Nasser ja pääkaupungiksi Kairo. Samoin otettiin käyttöön uusi liittovaltiollinen perustuslaki.
Maaliskuussa 1958 luotiin uusi 74-kohtainen tilapäinen liittovaltion perustuslaki, joka vahvisti kunnolla 22. helmikuuta 1958 tehdyn liittovaltiosopimuksen. Se jakoi vallan tasavallan presidentille, lainsäädäntövallan kansalliskokoukselle, toimeenpanovallan hallitukselle, johon myös presidentti kuului, ja oikeusviranomaisille.
Perustuslain mukainen uusi kahden valtion yhdistetty kansalliskokous perustettiin. Siinä 400 edustajaa oli Egyptistä ja 200 Syyriasta. Yhdistyneen arabitasavallan kansalliskokous kokoontui ensi kerran 21. heinäkuuta 1960 ja viimeisen kerran 22. kesäkuuta 1961. Egyptiläisten kaksinkertainen edustajamäärä syyrialaisiin vahvisti liittovaltion Egypti-johtoisuutta.
Liitto yhdisti kaksi valtiota yhdeksi valtioksi ja helmikuusta 1958 lähtien Nasserin johdolla. Tasavalta oli yhtenäinen ja jakamaton valtio. Nasserin johto ja sekä Egyptin maantieteellinen että poliittinen hallitseva asema tarkoittivat sitä, että uusi valtio oli voimakkaasti egyptiläisissä käsissä, mikä tulikin viilentämään liittovaltion osapuolten välejä huomattavasti. Egyptiläinen kaikkien muiden puolueiden kuin Nasserin Arabisosialistisen liiton toiminnan kieltäminen yletettiin myös Syyriaan, jossa Baath-puolue ja Syyrian arabinationalistinen liike sulauttivat itsensä uuteen valtapuolueeseen. Liittovaltioon kriittisesti suhtautuvat vaimennettiin kovaotteisesti: sen jälkeen, kun Khlaid Bakdash oli ehdottanut joulukuussa 1958 löysempää liittovaltiota, Syyrian kommunistinen puolue tukahdutettiin brutaalisti, samoin islamistiset liikehdinnät.
Ironisesti uutta valtiota alkoikin tukea valtio, jonka aatteen vallan kasvun tukahduttamiseksi liittovaltio oli perustettu. Neuvostoliitto, joka tavoitteli Kylmän sodan aikana erityisesti Lähi-idästä liittolaisia, alkoi pian myydä aseita nuorelle tasavallalle, ja jatkoi tätä toimintaa vielä senkin jälkeen, kun Yhdistynyt arabitasavalta oli jo hajonnut.
Yhdistynyt arabitasavalta otti käyttöön perinteisen panarabialaisen punavalkomustalipun, jonka keskelle laitettiin kaksi islamin vihreää tähteä symboloimaan liittovaltion osapuolia Egyptiä ja Syyriaa. Lipun musta symboloi siirtomaamenneisyyttä, punainen vapaustaistelun uhreja ja valkoinen saavutettua rauhaa. Sittemmin vuodesta 1972 lähtien Syyria on käyttänyt lippunaan tätä Yhdistyneen arabitasavallan lippua.
Yhdistynyt arabitasavalta koettiin Jordaniassa suurena uhkana. Syyria nähtiin kiihotuksen lähteenä ja salajuonia Jordanian kuningasta Husseinia vastaan punovien salaliittolaisten pesänä. Lisäksi Egyptin asema länsimaiden vaikutusta alueella uhkaavana loi paineita Jordanian kannalta. Samalla Jordaniasta katsottuna Egypti uhkasi Jordanian ja Irakin kuningashuoneiden suhteita erityisesti britteihin. Husseinin vastaus Egyptille ja Syyrialle oli hänen ehdotuksensa Irakin kuninkaalle Faisal II:lle jordanialais–irakilaisen liiton muodostamisesta Yhdistyneen arabitasavallan vastapainoksi. Tämä vastapaino solmittiinkin 14. helmikuuta 1958. Sopimuksena oli muodostaa kahden valtion välinen yhtenäistetty armeija yhdistetyllä sotilasbudjetilla; Irak vastasi 80 prosentista armeijan varustuksesta ja hankinnoista ja Jordania loput 20 prosentista. Molempien maiden joukot olivat vastavuoroisia järjestelyissä.
Heinäkuun alussa 1958 paljastettiin Jordanian kuningasta Husseinia ja Irakin kuningasta Faisalia vastaan suunnitellut salajuonet. Yksi salaliittolaisista paljasti Egyptin salaisten agenttien mukanaolon suunnitelmassa ja juoni hylättiin. 14. heinäkuuta kuningas Faisal, kruununprinssi Abdulilah ja muut hašemiittien hallitsijasuvun jäsenet surmattiin vallankaappauksessa. Irakin pääministeri Nur as-Said ammuttiin myös yrittäessään paeta. On epätodennäköistä, että Egypti tai Yhdistynyt arabitasavalta olisi aktiivisesti ollut Irakin vallankaappauksen takana. Kuitenkin kaappauksen aikana Yhdistynyt arabitasavalta antoi tukensa Irakin vallankaappaajille, tunnusti uuden hallinnon ja sulki Jordanian vastaisen rajansa, jossa myös Syyrian joukot asetettiin hälytysvalmiuteen.
Nämä tapahtumat antoivat kuningas Husseinille hyvän syyn pelätä. Vuonna 1962 hän sanoi, että Yhdistyneellä arabitasavallalla "ei ollut enempää eikä vähempää kuin halunaan, uskon, ottaa haltuunsa koko arabimaailma". Tässä tilanteessa kaappauksen jälkeen Jordanian kauppareitit olivat poikki. Irak oli ollut Jordanian tärkein öljyntuoja. Hussein pyysi Yhdysvaltojen apua perustaakseen kauppareittejä läpi Israelin, jonka hallitukselta amerikkalaiset kykenivät saamaan asiaan suostumuksen.
Tilanne jatkui pahentuen, kun Damaskoksen radio lähetti Jordaniassa ohjelmaa, jossa jordanialaisia kutsuttiin nousemaan kapinaan "hašemiittityranniaa" vastaan. Lopulta Hussein oli pakotettu kääntymään vanhan liittolaisensa Ison-Britannian puoleen. Israelin, Britannian ja Yhdysvaltojen muodostaman trion tuki Jordanian hallinnolle oli erittäin tärkeää Jordanian ja Yhdistyneen arabitasavallan mahdollisen konfliktin estämiseksi.
.svg)
Egyptin suurempi vaikutusvalta liittovaltiossa ja egyptiläisten sotilas- ja hallintoasiantuntijoiden ylimielinen asenne syyrialaisia kohtaan herättivät närää Syyrian sotilaallisessa, poliittisessa ja hallinnollisessa eliitissä. Lisäksi Damaskoksen liikemiehet eivät olleetkaan päässeet mukaan Egyptin markkinoille, kuten olivat toivoneet. Syyrian poliittiset johtajat, jotka olivat pakotettuja asumaan Kairossa, katsoivat, että heidät oli eristetty vallankäytöstä. Syyrialaisia siis alkoi ärsyttää erittäin paljon Egyptin ylivalta; Yhdistynyt arabitasavalta näytti muodostuvan ainoastaan siitä.
Yhdistynyt arabitasavalta romahti 28. syyskuuta 1961 Syyriassa tapahtuneeseen vallankaappaukseen, jonka taustalla oli liittovaltion hajottamista tavoitellut liike. Maa julistettiin Syyrian arabitasavallaksi ja irtosi näin erilleen Yhdistyneestä arabitasavallasta. Syyria joutui 18 kuukauden ajaksi eri vallankaappausten, mellakoiden ja katuväkivallan kierteeseen, kunnes voitolle pääsi arabisosialistinen Baath-puolue.
Arabisosialistinen Baath-puolue otti maan haltuun vallankaappauksessa 18 kuukauden kriisikierteen jälkeen 8. maaliskuuta 1963. Uuden Baath-hallinnon myötä yritettiin Yhdistynyttä arabitasavaltaa perustaa uudelleen. 17. huhtikuuta 1963 Arabisosialistisen liiton johtama Egypti ja arabisosialistisen Baath-puolueen johtamat Syyria ja Irak kirjoittivat sopimuksen tällä kertaa kolmen valtion muodostamasta panarabialaisesta Yhdistyneestä arabitasavallasta.[3] Uudesta liittovaltiosta oli tarkoitus järjestää kansanäänestys syyskuussa 1963. Pian kuitenkin samasta aatteesta huolimatta puolueet riitaantuivat, eivätkä suunnitelmat ehtineet toteutua käytännön tasolle.
Uudesta Yhdistyneestä arabitasavallasta jäi jäljelle vain lippu, joka oli muuten sama kuin entinen Yhdistyneen arabitasavallan, mutta siihen oli lisätty kolmas islamin tähti symboloimaan Irakia.[3] Tämä kolmitähtinen panarabialainen vaakasuora punavalkomustatrikolori jäi Syyrian arabitasavallan käyttöön vuosiksi 1963–1972 ja Irakin tasavallan käyttöön vuosiksi 1963–1991. Uudesta Yhdistyneestä arabitasavallasta ei siis jäänyt jäljelle kuin Syyrian ja Irakin samanlaiset liput. Lippu jäi pitkäksi aikaa käyttöön Irakin lippuna, joskin sen kolmen tähden keskelle Saddam Hussein lisäsi tekstin "Allah on suuri" vuonna 1991. Se vaihdettiin erilaiseksi vasta vuonna 2008.
Egypti käytti virallisena nimenään Yhdistynyttä arabitasavaltaa aina Nasserin kuolemaan 1971 asti. Samaan vuoteen asti Egypti käytti vuonna 1958 käyttöön otettua Yhdistyneen arabitasavallan kaksitähtistä punavalkomustalippua. Nasserin seuraaja Anwar Sadat vaihtoi nimen ja lipun tehdäkseen pesäeron nasserilaiseen poliittiseen perinteeseen.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
.svg)
.svg)
