Yellowknife
Kanadan Luoteisterritorioiden pääkaupunki From Wikipedia, the free encyclopedia
Yellowknife on Kanadan Luoteisterritorioiden pääkaupunki. Sen asukasluku oli vuoden 2021 väestönlaskennassa 20 340.[3] Kaupunki rakentui 1930-luvulla perustettujen kultakaivosten ympärille. Viimeinen kultakaivos suljettiin vuonna 2004, mutta työpaikkoja on edelleen esimerkiksi julkishallinnossa, minkä lisäksi lähistöllä on aloitettu timanttien kaivostoimintaa.
| Yellowknife | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Yellowknife |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Kanada |
| Territorio | Luoteisterritoriot |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Rebecca Alty (2018–)[1] |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 103,37[2] km² |
| Korkeus | 206 m |
| Väkiluku (2021) | 20 340 |
| – Väestötiheys | 196,8[2] as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC-7 |
| – Kesäaika | UTC-6 |
| Postinumero | X1A |
| Suuntanumero(t) | 867 |
.jpg)
Yellowknifen kaupunki sijaitsee Yellowknifejoesta hieman etelään Ison Orjajärven pohjoisrannalla Kanadan luoteisosassa.[4] Edmonton Albertassa sijaitsee 1 513 kilometriä Yellowknifesta etelään ja napapiiri 512 kilometriä pohjoiseen.
Nykyisen Yellowknifen alueen alkuperäisasukkaita olivat koiran kylkiluu -intiaanikansa. Elinkeinonaan he harjoittivat karibunmetsästystä. Karibusta saatiin niin ruokaa kuin asumusten, työkalujen ja vaatteiden raaka-aineetkin.[5] Nimensä Yellowknife sai kuitenkin yellowknife-intiaaneilta. Nimi (suom. keltaveitset) viittasi heidän kuparista valmistettuihin veitsiinsä.[6] Ensimmäinen eurooppalainen alueella oli tiettävästi Luoteisen kauppakomppanian edustaja Peter Pond, joka liikkui alueella vuosien 1785 ja 1787 välillä. Pond perusti Fort Providence -nimisen aseman nykyisestä kaupungista kaakkoon. Asemaa käytettiin leirinä Fort Chipewyanista käsin vuoteen 1823 saakka. Eurooppalaiset tulivat alueelle kuitenkin vielä pitkään vain yksittäisinä matkailijoina. Ainut vakituinen asutus lähistöllä oli pitkään intiaanien Dettah 12 kilometriä kaakkoon.[5]
Vuonna 1898 eräs Klondiken kultaryntäyksen aikana alueelle saapunut kullanetsijä löysi kultaa läheltä Yellowknifea. Näkyvää kultaa löydettiin kuitenkin vasta vuonna 1934, mikä johti kultaryntäykseen ja paikalle pystytetyn asutuskeskuksen nopeaan kasvuun. Yellowknifen rikkain kultakaivos oli nimeltään Con Mine ja se avattiin vuonna 1938. Vuonna 1940 Yellowknifen asukasluku oli noin 1 000. Kaivostoiminta lakkasi hetkellisesti toisen maailmansodan aikana, mutta jatkui sen jälkeen. Vuonna 1948 avattiin uusi Giant Mine -kaivos. Giant Mine on sittemmin ollut yksi harvoista maailman kultakaivoksista, joista on tuotettu yli 10 000 kultaharkkoa. Vuonna 1967 Yelloknifestä tehtiin Kanadan Luoteisterritorioiden pääkaupunki.[5]
Vuonna 1992 kaivoksen omistajat toivat kaivokselle työntekijöitä kaupungin ulkopuolelta paikallisten kaivosmiesten lakkoillessa. Yksi lakkoilijoista surmasi yhdeksän kaivokseen tuotua työntekijää pommi-iskussa. Kultavarantojen ehtyessä ja toiminnan kulujen kasvaessa Con Mine suljettiin vuonna 2003 ja Giant Mine suljettiin alueen viimeisenä kultakaivoksena vuonna 2004.[5]
Yellowknife on Luoteisterritorioiden pääkaupunki ja sen ainoa kaupunki. Kunnallishallinnosta vastaa pormestari ja neljän vuoden välein valittavat kahdeksan valtuutettua. Valtuusto vastaa kaavoituksesta, maankäytöstä, kiinteistöveroista, liikenteestä ja puistoista sekä vesi- ja jätehuollosta.[5]
Julkishallinto on nykyisin Yellowknifen tärkein työnantaja. Alueen pääkaupunkina monet kaupungin asukkaista työskentelevät Luoteisterritorioiden hallinnossa.[5] Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan julkishallinnon osuus työvoimasta oli 27,4 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät olivat terveydenhuolto ja sosiaaliala (10,8 %), vähittäiskauppa (9,0 %) ja koulutus (8,1 %).[2]
Suljettujen kultakaivosten tilalle on noussut kaupungin koillispuolelle timanttikaivoksia. Kaivokset ovat luoneet työpaikkoja myös timanttien hiontaan ja lajitteluun. Kaupungin nykyinen iskulause onkin Diamond Capital of North America (”Pohjois-Amerikan timanttipääkaupunki”). Myös turismin merkitys on kasvanut. Matkailijoita Yellowknifeen tuovat esimerkiksi revontulet ja alkuperäisväestön tapahtumat.[5]
Yellowknifen haasteena on osaavan työvoiman saatavuus. Ongelman muodostavat syrjäinen sijainti, erikoistuneet teollisuuden alat ja asumisen hinta.[5] Yellowknife tarvitsee muuhun maahan verrattuna runsaasti esimerkiksi kaivosteollisuuden osaajia, lentoliikenteen työntekijöitä sekä hallinnon virkamiehiä.[7] Esimerkiksi asumismenot ovat Yellowknifessa paljon maan keskiarvoa suurempi, jiskin myös keskimääräisen kotitalouden tulot ovat kaupungissa maan keskiarvoa korkeammat.[5]
Yellowknife Highway avattiin 1960, ja sitä ennen kaupunkiin pääsi vain lentäen, vesitse tai talvisin jääreittiä Hay Riveristä Ison Orjajärven yli. Yellowknifen lentoasema avattiin jo 1944. Paikallisesta bussiliikenteestä vastaa Yellowknife Transit.[5]
Yellowknife on Luoteisterritorioiden suurin asutuskeskus.[4] Siellä asuu melkein puolet koko territorion asukkaista.[5] Kaupungin asukasluku oli vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan 20 340. Vuonna 2016 asukkaita oli ollut 19 569 ja vuonna 2011 19 234.[2][3]
Suurin osa Yellowknifen asukkaista puhui vuonna 2021 äidinkielenään englantia. Englannin kielen puhujia oli 15 280, ja Kanadan toisen virallisen kielen ranskan puhujia oli 855. Alkuperäiskansojen kieliä puhui äidinkielenään 445 henkilöä ja niistä eniten puhujia (160) oli koiran kylkiluun kielellä.[2]
Vuonna 2016 kysyttiin myös väestön etnistä taustaa. Suurimmat ryhmät Yellowknifessä olivat kanadalaiset (5 905), englantilaiset (5 070), skotit (4 280), irlantilaiset (3 545), ranskalaiset (2 660) ja saksalaiset (2 415), métisit (1 285) ja filippiiniläiset (1 170). Alkuperäiskansoihin (intiaanit, inuitit, métisit) kuului yhteensä 4 520 henkilöä.[3]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
