Remove ads
Luoteisterritoriot (engl. Northwest Territories, ransk. Territoires du Nord-Ouest) tarkoittavat nykyisen Kanadan alueen laajaa pohjoisosaa. Alueella ei ole provinssin asemaa, ja sen rajoja on muutettu lukuisia kertoja historian aikana muun muassa uusien provinssien syntyessä. Alueen maapinta-ala on vuodesta 1999 ollut 1 140 835 neliökilometriä.
| Northwest Territories Territoires du Nord-Ouest |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
 |
|||
|
|
|||
| Viralliset kielet | englanti, ranska, chipewyan, cree, dogrib, gwitšin, slevi, inuktitut ja inuvialuktun | ||
|
|
|||
| Pääkaupunki | Yellowknife | ||
|
|
|||
| Suurin kaupunki | Yellowknife | ||
|
|
|||
| Komissaari | Margaret Thom | ||
|
|
|||
| Pääministeri | Bob McLeod | ||
|
|
|||
| Edustus parlamentissa | |||
| – alahuone | 1 | ||
| – senaatti | 1 | ||
|
|
|||
| Pinta-ala | sijalla 3. | ||
| – yhteensä | 1 346 106 km² | ||
| – maapinta-ala | 1 140 835 km² | ||
| – vesipinta-ala | 205 271 km² (12,11 %) | ||
|
|
|||
| Väkiluku | sijalla 11. | ||
| – yhteensä (2016) | 41 786 | ||
| – väestötiheys | 0,04 /km² | ||
|
|
|||
| Osaksi liittovaltiota | |||
| – päivämäärä | 1870 | ||
| – järjestyksessä | 5. | ||
|
|
|||
| Aikavyöhyke |
• Normaaliaika: UTC−7 (MST)[1] • Kesäaika: UTC−6 (MDT)[1] |
||
|
|
|||
| Lyhenteet | |||
| – postitunnus | NT | ||
| – aluetunnus | CA-NT | ||
| – postiosoitteen etuliite | X | ||
|
|
|||
| www.gov.nt.ca | |||
Remove ads
Viikinkien on arveltu vierailleen nykyisen territorion alueella, mutta tälle ei ole toistaiseksi löytynyt konkreettisia todisteita. Ensimmäiset alueelle saapuneet tutkimusmatkailijat olivat Martin Frobisherin johtama retkikunta vuonna 1576.[2]
Luoteisterritoriot luotiin käsitteenä vuonna 1870, kun Rupertinmaa siirtyi Hudson's Bay Companyn omistuksesta osaksi Kanadaa.[3] Viimeksi 1999 erottui itäinen Nunavut omaksi territoriokseen. Länsirajana on Yukonin territorio, ja etelässä rajaa on Brittiläisen Kolumbian, Albertan ja Saskatchewanin provinssien kanssa. Vuonna 1880 Pohjois-Amerikan arktinen saaristo siirrettiin Yhdistyneen kuningaskunnan suorasta hallinnasta Kanadan Luoteisterritorioihin. Vuodesta 1925 alueen on katsottu ulottuvan Pohjoisnavalle asti.
Remove ads
Alueella ovat Iso Orjajärvi ja Iso Karhujärvi, ja sitä halkoo suuri Mackenziejoki, joka laskee Pohjoiseen jäämereen. Luoteisterritorioiden pääkaupungin aseman sai vuonna 1967 Yellowknife Ison Orjajärven pohjoisrannalla. Kaupungissa on 18 028 asukasta. Korkein vuori on Mount Nirvana Yukonin rajalla.
Luoteisterritorioissa on runsaat kulta- ja timanttiesiintymät sekä maakaasua. Alueen säilyttämiseksi on myös luotu suojelualueita, kuten länteen Nahannijoen kanjoniin, joka on Unescon maailmanperintöluettelossa.
Remove ads
Asukkaita Luoteisterritorioissa on 41 786 (2016).[4] Alun perin alueella on asunut intiaani- ja eskimo- eli inuiittiväestöä. Alueella on yhä englannin ja ranskan lisäksi yhdeksän virallista kieltä, jotka harvaan asutulla seudulla eivät ole edes erityisen uhattuja.
Virallisia kieliä on yhteensä 11. Kullakin virallisella kielellä on maantieteellinen alueensa, missä sen käyttö on tavanomaista. Kielet ovat[5]:
- cree
- chipewya eli dene
- tłįchǫ eli dogrib
- englanti
- gwich'in
- inuinnaqtun
- inuktitut murteineen
- inuvialuktun murteineen
- ranska
- pohjoisslevi
- eteläslevi
Väestön yleisimpiä äidinkieliä olivat vuoden 2011 väestönlaskennassa: englanti (77,5 % vastaajista), dogrib eli tłįchǫ (4,9 %), eteläslevi (3 %), ranska (2,7 %) ja pohjoisslevi (1,8 %). Pohjois- ja eteläslevin kohdalla vastaajat jaettiin kahtia puhtaasti maantieteen pohjalta, mikäli he ilmoittivat äidinkielekseen pelkästään "slevi".[6].
Remove ads
Luoteisterritorioilla ei ole yhtä laajaa päätäntävaltaa kuin provinsseilla. Muun muassa luonnonvarojen hyödyntäminen on pitkälti Kanadan keskushallinnon päätettävissä. Luoteisterritorioilla on yksi jäsen Kanadan parlamentin ylä- ja alahuoneissa.
Luoteisterritorioiden ylintä päätäntävaltaa pitää yksikamarinen parlamentti, jonka 19 jäsentä valitaan neljän vuoden välein. Territorio on jaettu 19 vaalipiiriin, joista jokaisesta valitaan yksi edustaja yksinkertaisella enemmistöllä. Parlamentissa ei ole puolueita ja sen päätöksenteko perustuu konsensukseen. Edustajat valitsevat keskuudestaan kuusihenkisen hallituksen ja pääministerin.[7][8] Territorion päämies on komissaari, jonka nimittää Kanadan hallitus. Komissaari vahvistaa territorion lait ja muut viralliset asiakirjat, sekä edustaa territoriota ulospäin.[9]
Territorion parlamentilla on 14 ministeriötä.[10] Territorio on jaettu viiteen hallintoalueeseen, jotka ovat Inuvik, Sahtu, Dehcho, North Slave ja South Slave.[11] Väestönlaskentaa varten on luotu kuusi väestönlaskenta-aluetta.[12] Paikallishallinnosta vastaavat kunnat, joita on 24.[13] Kunnallishallinto ulottuu vain asutuskeskuksiin ja niitä ympäröiville lähialueille, mikä tarkoittaa että vain 0,2 % territorion pinta-alasta on paikallishallinnon alaisena. Samalla 96,8 % territorion asukkaista asuu jonkin kunnan alueella.[14]
Remove ads
Territorion talous perustuu suurilta osin kaivannaisiin ja muihin luonnonvaroihin. Näistä saatavat tulot menevät ensin Kanadan liittovaltiolle, joka puolestaan maksaa näistä sitten osan takaisin territorion hallinnolle.[2] Vuonna 2023 territorion BKT oli 4,4 miljardia dollaria.[15]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads