Turun kaupunginteatteri

Turun Kaupunginteatteri on Turussa toimiva ammattiteatteri. Se perustettiin vuonna 1946 Turun Teatterin ja Turun Työväen Teatterin yhdistyessä. Se oli Suomen vanhin täyskunnallinen teatteri, kunnes vuoden 2014 alusta se siirtyi Turun kaupungin omistamaksi osakeyhtiöksi. Teatterin sydän on sen kolmella näyttämöllä, joiden kausittain vaihtuva ohjelmisto^[1] sisältää esityksiä musikaaleista draamaan ja komedioista lastenteatteriin. Teatterissa järjestetään myös yleisötapahtumia^[2] ja tiloja vuokrataan näytöskalenterin salliessa tapahtumanjärjestäjille. Vuodesta 2014 teatterin taiteellisena johtajana toimii Mikko Kouki ja toimitusjohtajana Arto Valkama.

Turun kaupunginteatteri.

Toiminta

Teatterin vuosittainen katsojamäärä on noin 140 000 ihmistä. Henkilökuntaa teatterin eri osastoilla työskentelee lähemmäs sata. Kaupunginteatteri toimii keskeisellä paikalla Aurajoen rannalla sijaitsevassa teatteritalossa.

Teatteri tuottaa vuosittain 8–10 ensi-iltaa ja toistakymmentä vierailevaa esitystä. Yhteensä näytöksiä on vuodessa noin 400.

Teatterin historian maineikkain kausi oli Kalle Holmbergin ja Ralf Långbackan johtajakausi 1972–1977. Kaupallinen ja taiteellinen puoli olivat tasapainossa, ja menestyksen helmi oli Seitsemän veljestä. Lautakunnan ennakkoluulojen vuoksi estyi kuitenkin muun muassa Jussi Kylätaskun näytelmän Runar ja Kyllikki Jouko Turkan ohjaama esitys.^[3]

Turun Kaupunginteatteri ja Naantalissa Muumimaailman yhteydessä toimiva kesäteatterinäyttämö Emma-teatteri aloittivat yhteistyönsä kesällä 2015. Yhteistyö oli oikeastaan paluu juurille, sillä Emma-teatterin ensimmäisenä toimintavuonna se teki yhteistyötä Linnateatterin kanssa, jonka johdossa olivat Arto Valkama ja Mikko Kouki. Kaksikko johtaa edelleen (2023^[4]) Turun Kaupunginteatteria.^[5]

Teatterin rakennukset

Vuosina 1946–1954 teatteri toimi Alvar Aallon suunnittelemassa Lounais-Suomen Maalaistentalossa Humalistonkadulla. Vuonna 1954 tapahtuneen näyttämön palon seurauksena teatteri joutui siirtymään väliaikaisesti Turun konserttitaloon Aninkaistenkadulle. Uuteen, omaan toimitaloonsa Itäiselle Rantakadulle teatteri pääsi muuttamaan vuonna 1962. Teatteritalon, jossa kaupunginteatteri yhä edelleen toimii, ovat suunnitelleet arkkitehdit Aarne Hytönen, Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenros.

Vuonna 2014 teatterirakennuksessa alkoi täysimittainen peruskorjaus ja laajennus. Laajennustyön näkyvin muutos oli kolmikerroksisen takanäyttämön rakentaminen. Lisäksi laajennusosan myötä teatterin henkilöstön tilat siirtyivät ja teatteriin rakennettiin keittiö. Uudistuksen tarpeessa olleet verstastilat uusittiin ja laajennettiin, samoin myös tilat tekniikalle, puvustukselle, rekvisiitalle ja lavasteille. Teatterin näyttämöistä Pikkolo siirtyi Sopukan tiloihin ja teatterin taakse rakennettiin uusi Pieni näyttämö. Näyttelijöiden pukuhuoneet päivitettiin myös ajan tasalle^[6].

Turun Kaupunginteatteri toimi remontin ajan Logomossa ja vanhassa elokuvateatteri Dominossa. Syyskaudella 2017 teatteri siirtyi väistötiloista takaisin omaan korjattuun teatteritaloonsa. Avajaisia vietettiin avoimien ovien merkeissä ja teatterissa kyläilikin tuolloin 10 000 kävijää. Ensimmäinen ensi-ilta oli Viimeinen laiva -musikaali, joka toi Turkuun muun muassa säveltäjänsä, muusikko Stingin. Tänä päivänä teatterirakennus palvelee kävijöitä monipuolisena tapahtumatalona.

Näyttämöt

Päänäyttämö on 652-paikkainen ja sen koko on 450 m², lisäksi näyttämön yllä on 24 metriä korkea torni. Pyörönäyttämön halkaisija on 14 metriä. Näyttämön etualalla on orkesterimonttu 40 soittajalle.

Pieni näyttämö on 250-paikkainen, vuonna 2017 käyttöön otettu esitystila. Sen pinta-ala on 357 m².

Sopukka on muunneltava esitystila, jossa on 50-100 istumapaikkaa käsittävä siirrettävä katsomo. Sopukan koko on 200 neliömetriä ja näyttämön korkeus kahdeksan metriä.

Henkilökunta

Teatterinjohtajat

Täyskunnallisen teatterin aikana:

• Jorma Nortimo 1946–1958
• Jouko Paavola 1958–1963
• Kalervo Nissilä 1963–1968
• Kaija Siikala 1968–1972
• Ralf Långbacka (taiteellinen johtaja) ja Kalle Holmberg (pääohjaaja) 1972–1977
• Jussi Valtakoski 1977 (vt. taiteellinen johtaja)
• Risto Saanila 1977–1981
• Taisto-Bertil Orsmaa 1981–1985
• Aulis Ruostepuro 1985 (vt. taiteellinen johtaja)
• Mikko Majanlahti 1986–1990
• Alpo Suhonen 1991–1992
• Ilpo Tuomarila 1993–2007
• Raija-Liisa Seilo 2008–2013

Turun Kaupunginteatteri Oy:n aikana:

• Arto Valkama 2014– (toimitusjohtaja) ja Mikko Kouki 2014– (taiteellinen johtaja)

Näyttelijät (2020)

Turun Kaupunginteatterissa työskentelee vuonna 2020 kiinnityksellä kaksitoista näyttelijää, muun muassa:

Minna Hämäläinen Stefan Karlsson Ulla Koivuranta Mika Kujala

Kimmo Rasila Ulla Reinikainen Riitta Salminen Kirsi Tarvainen

Aiempia näyttelijöitä

Ilmari Aarre-Ahtio (1963–)[7] Hemmo Airamo)[8] Antti Aro (1983–)[9] Maria Aro (1977–1981)[10][11] Markku Blomqvist (–1971)[12], 1977–1981)[10][11] Bjarne Commondt (–1969)[13] Kristiina Elstelä (–1983)[9] Petra Frey (1971–1973)[12][14] Sirkku Grahn (1967–)[15] Kaarlo Gustafsson (1969–)[13] Riitta-Liisa Helminen (1981–)[11] Heidi Herala (1987–1991)[16][17] Jarno Hiilloskorpi (1963–1965)[18][19] Aimo Hiltunen (–1965)[19] Dick Holmström (–1991)[17] Juha Hyppönen (1969–1973)[13][14] Mauno Hyvönen (1961–)[8] Pirkko Hämäläinen (1983–)[9] Susanna Indrén (1991–)[17] Ritva Juhanto (1963–)[7] Ismo Kallio (–1961)[8] Kaija Kangas (1983–1984)[9] Tapani Kansa (1976–1977)[10] Eeva Kantanen (1963–)[7] Kirsti Karhi (–1967)[15] Salme Karppinen)[8][18] Usko Keskinen (1977–)[10] Eero Keskitalo (–1965)[19] Kari Kihlström (1983–)[9] Heikki Kinnunen (1971–1977)[10][12] Svante Korkiakoski (1969–1971)[13][12] Pertti Koivula (–1991)[17] Ulla Koivuranta (1991–)[17] Marja-Leena Kouki (1986–1991)[16][17] Mikko Kouki (1991–)[17] Tapio Kouki (1973–)[14] Heidi Krohn (1973–)[14] Mika Kujala (1991–)[17] Rauno Kuosmanen (–1963)[7] Hannele Lauri (–1983)[9] Hannu Lauri (–1983)[9] Vesa-Matti Loiri (1973–)[14] Tamara Lund (1963–1967)[18][15] Inke Maattola (–1973)[14]

Seppo Maijala (1987–1991)[16][17] Maija-Liisa Majanlahti (1987–)[16] Sanna Majanlahti (–1991)[17] Kapo Manto (1963–)[7] Pentti Marttinen (1967–1971)[15][12] Juha Muje (1971–1981, 1981–1985)[12][11] Maarita Mäkelä (1967–1971)[15][12] Taito Mäkelä (–1969)[13] Senni Nieminen (–1969)[13] Ilari Paatso (1967–)[15] Liisa Paatso (1967–1973)[15][14] Marja Packalén (1973–)[14] Pirkko Peltomäki (1963–1965)[18][19] Jotaarkka Pennanen (–1983)[9] Esko Pesonen (–1967,)[15] 1969–)[13] Rose-Marie Precht (1971–1977)[10][12] Topi Reinikka (1963–1967)[7][15] Mikko Reitala (–1991)[17] Rauha Rentola (–1963)[18] Tiina Rinne (–1961)[8] Laila Räikkä (–1971)[12] Ossi Räikkä (–1971)[12] Ritva Räty (–1977)[10] Risto Saanila (1963–)[7] Emil Saarinen (–1971)[12] Helmer Salmi (–1971)[12] Esko Salminen (1971–)[12] Riitta Salminen (1991–)[17] Henriikka Salo (–1991)[17] Rami Sarmasto (1961–1963)[8][18] Elis Sella (–1963)[7] Seela Sella (1961–1965)[8][19] Anita Sohlberg (–1965)[19] Marja-Leena Syvänen (–1967)[15] Paavo Tuominen (–1973)[14] Juhani Tyynelä (–1969)[13] Matti Varjo (–1969)[13], 1971–)[12] Vesa Veijalainen (–1983)[9] Sirkka-Liisa Wilén (1961–1965)[8][19] Arno Virtanen (1969–)[13]

Lähteet

1. Turun Kaupunginteatteri: Turun Kaupunginteatterin ohjelmisto Turun Kaupunginteatterin verkkosivu. 19.2.2020. Turun Kaupunginteatteri. Viitattu 19.2.2020.
2. Turun Kaupunginteatteri: Turun Kaupunginteatterin yleisötyö Turun Kaupunginteatterin verkkosivu. 19.2.2020. Turun Kaupunginteatteri. Viitattu 19.2.2020.
3. Korhonen, Anna: Osa 11 - Kosketuspintoja todellisuuteen 1972-1982 / Laitosteatteri­verkoston synty / Turun kaupunginteatteri YLE. Viitattu 12.5.2007.
4. Henkilökunta tkteatteri.fi. Viitattu 4.11.2023.
5. Haapanen, Irmeli: Mertaranta toteuttaa unelmaansa lätkäkomediassa (ISSN: 0356-133X) ts.fi (Turun Sanomat -sanomalehden verkkojulkaisu). 8.1.2015. Turku: Turun Sanomat Oy. Arkistoitu 17.6.2016. Viitattu 22.5.2016.
6. A-Insinöörit: Turun kaupunginteatteri, Turku Referenssit.
7. Näyttelijämarkkinat jatkuivat kiivaina. Helsingin Sanomat, 16.3.1963, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
8. Nayttelijävaihdosten vyöry kautta maan teattereitten Kansanteatterista lähtee 13. Helsingin Sanomat, 17.3.1961, s. 25. Näköislehti (maksullinen.
9. Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
10. Turusta suunta Helsinkiin. Näyttelijäkierros hitaasti liikkeelle. Helsingin Sanomat, 28.1.1977, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
11. Teatterin korttipakka sekoittuu. Helsingin Sanomat, 1.2.1981, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
12. Vaihto vilkasta maan teattereissa. Helsingin Sanomat, 2.2.1971, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
13. Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
14. Pestikierros pyörii. Näyttelijävaihto runsasta. Helsingin Sanomat, 2.2.1973, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
15. Näyttelijäsiirtoja laajalla rintamalla. Helsingin Sanomat, 1.4.1967, s. 34. Näköislehti (maksullinen).
16. Vaasan ristiriidat vilkastuttavat näyttelijävaihtoa. Helsingin Sanomat, 4.2.1987, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
17. Työtilaisuudet sopimuksia tärkeämpiä teattereiden kiinnityskierroksella. Helsingin Sanomat, 15.2.1991, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
18. Korhonen ja Herala Kansalliseen. Lakonuhka kirehti teattereitten näyttelijäneuvotteluja koko maassa. Helsingin Sanomat, 15.3.1963, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
19. Näyttelijämarkkinat kiivaina käyntiin Helsingistä Rovaniemelle. Helsingin Sanomat, 16.3.1965, s. 16. Näköislehti (maksullinen).

Kirjallisuus

• Terho, Henri & Oinonen, Paavo & Ylitalo, Jan-Erik: Teatteria Turussa 1970-luvulta 2000-luvulle (k&h-kustannus, 2008)

Aiheesta muualla

• Turun kaupunginteatterin sivut.