Tampereen tuomiokirkko
tuomiokirkko Tampereella From Wikipedia, the free encyclopedia
Tampereen tuomiokirkko on Tampereella Jussinkylässä sijaitseva kirkko, joka on rakennettu vuosina 1902–1907. Alun perin kirkko tunnettiin nimellä Johanneksen kirkko, kunnes siitä tuli vuonna 1923 Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jolla oli suunnittelunsa esikuvana muun muassa Ahvenanmaalla sijaitseva Finströmin kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa.[1] Kirkko on rakennettu Uudenkaupungin harmaasta graniitista, jota louhittiin muun muassa Lepäisten saaresta.[2] Tampereen tuomiokirkkoa ympäröi Tuomiokirkonpuisto.
| Tampereen tuomiokirkko | |
|---|---|
 Tampereen tuomiokirkko |
|
| Sijainti | Tuomiokirkonkatu 3b, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Tampereen tuomiokirkkoseurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1902–1907 |
| Suunnittelija | Lars Sonck |
| Materiaali | harmaakivi |
| Istumapaikkoja | 2 000 |
| Tyylisuunta | Kansallisromantiikka |
 |
|
Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha, jotka kuuluvat Simbergin tunnetuimpiin töihin ja joista hän teki myöhemmin useita uusia versioita. Lehterin kaidetta pitkin kirkkosalia kiertää fresko Köynnöksenkantajat, jossa Jeesuksen opetuslapsia symboloivat kaksitoista alastonta pikkupoikaa kannattelevat ruusuköynnöstä. Pääholvin kattoon on maalattu kiemurteleva paratiisikäärme, jonka suussa on hyvän ja pahan tiedon omena. Kirkon ikkunoita koristavat Simbergin loistavat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset. Suuren alttaritaulun Ylösnousemus ja kuorin ikkunasommitelman on tehnyt Magnus Enckell. Kirkon koristemaalaukset ovat Carl Slotten tekemiä.[3]
Maalaukset herättivät aikalaisissa äänekästä paheksuntaa, Simbergin Kuoleman puutarhan luurangot ja alastomat köynnöksenkantajat olivat monien mielestä sopimattomia kirkkoon, puhumattakaan siitä, että kirkkosalin kunniapaikalle oli maalattu käärme. Vielä toisen maailmansodan jälkeen piispantarkastuksen yhteydessä "loukkaavia" ja "sopimattomia" freskoja vaadittiin poistettavaksi.[4]
Nykyään Simbergin ja Enckellin maalauksia pidetään suomalaisen symbolismin mestariteoksina.
Pääurut
Kirkon ensimmäiset pääurut valmistuivat vuonna 1907. Urut valmisti Lahden urkutehdas. Nykyiset urut on valmistettu vuonna 1929. Niiden valmistukseen käytettiin alkuperäisten urkujen pillistöä. Muutostyön suunnitteli Tampereen Vanhan kirkon urkuri Aarne Wegelius, ja työn teki Kangasalan Urkutehdas. Uruissa on kolme sormiota ja lähes 70 äänikertaa, mikä tekee niistä Suomen neljänneksi suurimmat kirkkourut. Pääurut peruskorjattiin keväällä 2021.[5]
Sivulehterin urut
Kirkon sivulehterin urut on valmistanut Kangasalan urkurakentamo vuonna 1983.[6]
Tampereen tuomiokirkossa järjestetään varsinaisten kirkollisten toimintojen lisäksi usein myös erilaisia musiikkiesityksiä, kuten urkukonsertteja, oratorioita, kuoroesityksiä jne. Keväällä 2007 siellä esitettiin sisällissodasta kertova Vihan päivät 1918 -kirkkonäytelmä, jonka tapahtumissa kirkkorakennuksella oli tärkeä rooli.
Rakenteilla oleva kirkko
Kirkkosalia
Keskikäytävä
Alttari
Saarnastuoli
Urut
Pääholvin paratiisikäärme
Osa Hugo Simbergin freskosta Köynnöksenkantajat
Simbergin lasimaalaus
Simbergin fresko Haavoittunut enkeli
Simbergin fresko Kuoleman puutarha
Magnus Enckellin alttarifresko Ylösnousemus
Sisäänkäynti
Tampereen tuomiokirkon kello
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
