Tampere-talo
konsertti- ja kongressikeskus Tampereella From Wikipedia, the free encyclopedia
Tampere-talo on Tampereen Sorsapuistossa sijaitseva Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus.[5][6] Rakennus on otettu käyttöön vuonna 1990, ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen. Salien akustiikkasuunnittelusta on vastannut Alpo Halme.[3][7] Taloon valmistui vuonna 2016 uusi laajennusosa.[4]
| Tampere-talo | |
|---|---|
 |
|
 Tampere-talo Kalevantien suunnalta nähtynä vuonna 2014. |
|
| Osoite | Yliopistonkatu 55 |
| Sijainti | Sorsapuisto, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1990 |
| Suunnittelija | Sakari Aartelo ja Esa Piironen |
| Rakennuttaja | Tampereen kaupunki[1] |
| Urakoitsija |
Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy YIT-Yhtymä Oy[1] |
| Omistaja | Tampereen kaupunki |
| Käyttäjä |
|
| Tyylisuunta | postmodernismi[2] |
| Julkisivumateriaali | kaakeli, metalli, lasi[3] |
| Kerrosluku | 4 |
| Kerrosala | 31 718 m²[4] |
| Tilavuus | 196 345 m³[4] |
 |
|
Tampere-talossa on vuosittain satoja tapahtumia, konsertteja, kokouksia ja muita tilaisuuksia. Siellä toimivat muun muassa Tampere Filharmonia ja Muumimuseo.[6] Talossa järjestettiin presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto vuonna 2013.[8]
Konsertti- ja kulttuuritalon tarpeellisuudesta oli keskusteltu Tampereella jo 1930-luvulla, mutta vasta 1970-luvulla rakennushanke sisällytettiin kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Projektin edetessä talon käyttötarkoitus laajeni huomattavasti, ja vuonna 1982 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu Pohjoismaiden suurimmasta konsertti- ja kongressitalosta. Sille oli varattu paikka tontilta, jossa oli toiminut teurastamo vuosina 1910–1962 ja eläintarha vuosina 1964–1972.[3]
Arkkitehtuurikilpailun voittivat Sakari Aartelo ja Esa Piironen ehdotuksellaan ”Tehtaan pilli”. Rakennustöiden jo käynnistyttyä suunnitelmia muokattiin ja kokonaisuuteen päätettiin lisätä myös itäinen näyttelytila (Sorsapuistosali).[3]
Tampere-talon ensimmäinen konsertti järjestettiin Isossa salissa 19. helmikuuta 1990. Esiintyjänä oli Juice Leskinen, joka juhli samana päivänä 40-vuotissyntymäpäiväänsä. Talon rakentaminen oli vielä kesken, joten virallisia avajaisia vietettiin vasta seuraavana syksynä.[7][9] Vihkiäistilaisuudessa 29. syyskuuta 1990 olivat läsnä tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto.[1] Esiintyjänä nähtiin musiikkikomiikan tähti Victor Borge.[10]
Ison salin esiintymislava on ollut vuosien varrella monenlaisessa käytössä; se on saanut kaksi kertaa jopa jääpeitteen, kun ohjelmassa on ollut jääbalettia. Tampere-talon suurimpiin tuotantoihin on lukeutunut Laura Pausinin konsertti (2005), jota varten laulaja toi mukanaan 12 kiertuerekkaa.[7][11]
Vuonna 2013 tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio järjestivät itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton Tampere-talossa, sillä Presidentinlinna oli tuolloin remontissa. Presidentinkanslian mukaan tilaisuus päätettiin pitää Tampereella, koska sinne oli helppo saapua eri puolilta Suomea. Kutsuvieraina nähtiin sinä vuonna erityisesti maakuntien edustajia. Illan ohjelmaan kuului vastaanoton lisäksi Tampere Filharmonian konsertti, jossa esiintyivät solisteina Vesa-Matti Loiri, Soile Isokoski, Maria Ylipää ja Waltteri Torikka.[8][12] Juhlat televisioitiin suorana lähetyksenä, ja parhaimmillaan niitä seurasi yli kaksi miljoonaa katsojaa.[13][14]
Tampere-talon kävijäennätys tehtiin vuonna 2018, jolloin rakennuksessa vieraili yhteensä 605 500 kävijää. Kaiken kaikkiaan Tampere-talossa on sen olemassaolon aikana käynyt yli 9,5 miljoonaa ihmistä.[6]
Tampere-taloa voidaan pitää postmodernin ajan arkkitehtuurina, sillä rakennus on kovin moni-ilmeinen. Siinä on yhdistetty pyöreitä ja suorakulmaisia muotoja sekä erilaisia rakennusmateriaaleja. Julkisivu koostuu vaihtelevan kokoisista ja sävyisistä kaakelilaatoista, metallilevyistä sekä lasivitriineistä. Yliopistonkadun varrella sijaitsevaa pääsisäänkäyntiä reunustavat pilarit, joiden yläpuolelle sijoittuu talon putkimainen toimistosiipi. Rakennuksen sisällä kulkee katua muistuttava suoraviivainen tila, joka kiiltävine teräs- ja kivipintoineen muodostaa vastakohdan salien veistokselliselle puuverhoukselle. Aulatiloista ja lämpiöistä avautuu lasivitriinien kautta näkymä Sorsapuistoon.[2][3]
Rakennuksessa näkyy niin sanottu laivaestetiikka, joka oli Tampere-talon suunnittelun aikaan vallinnut arkkitehtuuritrendi. Talo tuo mieleen sisämaahan ajautuneen valtamerialuksen. Tampere-talon eräs esikuva on ollut Sydneyn oopperatalo (1973), ja rakennusten julkisivulaatat ovat peräisin samasta tehtaasta. Laatat ovat hyvin tyypillinen 1980-luvun materiaalivalinta, ja Tampere-talossa käytetty pastellinsininen sävy on niin ikään aikakaudelle ominainen väri.[3]
Tampere-talo on suojeltu vuonna 2015 voimaan tulleella asemakaavalla. [15]
Vuonna 2017 avatun Muumimuseon näyttelytilat poikkeavat tunnelmaltaan Tampere-talon muista tiloista, ja ne on suunnitellut arkkitehti Taina Väisänen. Sisustuksessa on käytetty samoja sinisen, vihreän ja liilan sävyjä, joita esiintyy Tove Janssonin alkuperäistaiteessa. Museossa on hämärää, koska kova valo vahingoittaisi herkkiä taideteoksia.[16][17]
Tampere-taloon on tehty pienehköjä laajennuksia ja julkisivumuutoksia vuosina 2005 ja 2007.[3] Vuonna 2015 aloitettiin suuri, yli 20 miljoonaa euroa maksanut remontti- ja laajennushanke, jossa tavoitteena oli tehdä talosta houkuttelevampi kokous- ja tapahtumapaikka. Entisten Rondo- ja Studio-salien paikalle päätettiin rakentaa pysyvät tilat Muumimuseolle. Rondo ja Studio korvattiin puolestaan uusilla Maestro-, Duetto- ja Riffi-tapahtumatiloilla, joita varten rakennukseen tehtiin lisäosa.[18][19][20][21] Remontin yhteydessä myös talon aulatiloja ja ravintolapalveluja uudistettiin.[4]
Tampere-talon laajennusosa tapahtumatiloineen saatiin käyttöön vuonna 2016, ja Muumimuseo valmistui kesällä 2017.[16][20][21] Tampereen kaupunki ei kuitenkaan ollut kaikilta osin tyytyväinen rakennustyön laatuun. Virheitä havaittiin muun muassa lisärakennuksen julkisivuritilässä, maalipinnoissa, lattioissa ja katsomorakenteissa. Urakoitsijana toiminut Jatke Oy oli kaupungin mielestä epäonnistunut ja jäänyt jälkeen aikataulusta. Urakoitsija taas syytti kaupunkia hankkeen huonosta suunnittelusta, sillä esimerkiksi arkkitehtitoimistoa oli vaihdettu kesken projektin. Kaupunki palkkasi kesällä 2017 uuden urakoitsijan korjaamaan puutteita, ja jälkityöt jatkuivat vielä vuonna 2018.[19][22]
Tampere-talo Oy on vuonna 1987 perustettu osakeyhtiö, jonka ainoa osakkeenomistaja on Tampereen kaupunki.[6] Yhtiön toimitusjohtaja on vuodesta 2012 lähtien ollut Paulina Ahokas. Aiemmin Tampere-taloa ovat johtaneet Carl Öhman (1988–1997), Kaarina Suonio (1997–2004) ja Kalervo Kummola (2004–2012).[7][23]
Tampere-talon liikevaihto ja muut tuotot olivat vuonna 2018 yhteensä 18,9 miljoonaa euroa.[6]
Tampere-talo on valittu seitsemän kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi kongressitaloksi.[24] Vuonna 2011 sille myönnettiin Vuoden konserttisali -palkinto Musiikki & Media -tapahtumassa.[25]
| Tila | Tyyppi | Istuinpaikkoja | Sijainti |
|---|---|---|---|
| Iso sali | auditorio | 1 800 | 2. kerros |
| Pieni sali | auditorio | 500 | 2. kerros |
| Maestro | auditorio/monitoimitila | 230 | 3. kerros |
| Sorsapuistosali | monitoimitila | 650 | 1. kerros |
| Duetto 1 | monitoimitila | 180 | 2. kerros |
| Duetto 2 | monitoimitila | 180 | 2. kerros |
| Sopraano | kokoustila | 150 | 2. kerros |
| Sonaatti 1 | kokoustila | 120 | pohjakerros |
| Sonaatti 2 | kokoustila | 120 | pohjakerros |
| Riffi | kokoustila | 50 | 2. kerros |
| Aaria | kokoustila | 40 | 2. kerros |
| Opus 1 | kokoustila | 20 | 2. kerros |
| Opus 2 | kokoustila | 20 | 2. kerros |
| Opus 3 | kokoustila | 30 | 2. kerros |
| VIP-huone | kokoustila | 22 | 3. kerros |
- Pääartikkeli: Hotelli Marriott (Tampere)
Tampere-talon yhteyteen avattiin vuoden 2020 alussa Marriott-ketjun hotelli Courtyard by Marriott Tampere City. Hotellirakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto ALA, ja siinä on 11 kerrosta ja 229 huonetta. Hotellista pääsee kulkemaan Tampere-talon aulaan yhdyskäytävää pitkin.[26][27][28]
Hotellirakennuksen tontteineen omistaa työeläkevakuuttaja Keva. Tampereen kaupunki myi Kevalle tontin Tampere-talon piha-alueelta 3,4 miljoonalla eurolla vuonna 2017.[27] Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2018, ja rakennustöistä vastasi SRV.[28]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
