Tammisalo
Helsingin 44. kaupunginosa From Wikipedia, the free encyclopedia
Tammisalo (ruots. Tammelund) on saari ja Helsingin 44. kaupunginosa Itä-Helsingissä. Helsingin piirijaossa se kuuluu Herttoniemen peruspiiriin. Tammisalo on pientaloalue, jolla on asukkaita noin 2 200. Alueen pinta-ala on 0,73 km². Tammisalon lähialueita ovat Roihuvuori pohjoisessa, Herttoniemenranta lännessä ja Laajasalo etelässä. Tammisaloa ympäröiviä vesialueita ovat Porolahti, Tiiliruukinlahti, Jatasalmi ja Strömsinlahti. Lisäksi Tammisalon erottaa Roihuvuoresta Tammisalon kanava ja Laajasalosta Laajasalon kanava.
| Tammisalo | |
|---|---|
| Tammelund | |
 Kaupungin kartta, jossa Tammisalo korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Kaakkoinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 44 |
| Pinta-ala | 0,73 km² |
| Väkiluku | 2 223 ()[1] |
| Väestötiheys | 3056 as./km² |
| Osa-alueet | - |
| Postinumero(t) | 00830 |
| Lähialueet |
Roihuvuori Laajasalo Vartiosaari Marjaniemi Herttoniemi |
Tammisalon postinumeroalue 00830 on Suomen seitsemänneksi suurituloisin: sen täysi-ikäisistä asukkaista 51,9 prosenttia kuului vuonna 2021 maan hyvätuloisimpaan viidennekseen[2].
Alue
Nykyisen Tammisalon alue oli alkujaan osa Laajasalon (Degerön) saarta. Sen erotti manteresta nykyisen Tammisalon kanavan kohdalla ollut salmi, joka kuitenkin maatui umpeen jo 1700-luvulla. Myöhemmin, 1800-luvun lopulla, alueen muuhun Laajasaloon yhdistäneen kannaksen poikki rakennettiin Laajasalon kanava.
Tammisalo erotettiin Herttoniemen kartanosta 1888, kun Bergbomin veljeksistä Karl Zachris Bergbom luopui osuudestaan kartanoon ja sai korvaukseksi nykyisen Tammisalon alueen. 1800-luvulla Tammisalo oli lähinnä maaseutua ja herrasväen kesänviettopaikka. 1920-luvulla tontteja alettiin jakaa. Tammisalon aika pientalokaupunginosana alkoi 1950-luvun ja 1960-luvun vaihteessa. Tällöin vanhoja kapeita sorateitä alettiin leventää ja päällystää.
Nimi
Tammisalon suomenkielinen nimi on otettu käyttöön vasta vuoden 1950 asemakaavassa. Ruotsinkielinen nimi Tammelund (alkujaan Tammerlund) on 1700-luvun lopulta. Tammisaloa on aikaisemmin kutsuttu myös muilla nimillä, kuten Klobben.
Kasvisto
Tammisalo on luonnonläheistä aluetta, mutta rakentaminen on jättänyt suurimman osan alkuperäisestä luonnosta alleen. Vanhoja lajeja, jota yhä Tammisalosta löytyy, ovat muun muassa pähkinäpensas ja tervaleppä. Vanhoja peltoja ei enää ole Tammisalossa jäljellä, koska ne ovat rakennuksen ja kehityksen myötä hävinneet.
Eläimistö
Tammisalossa tavataan tyypillisiä kaupungin eläimiä, kuten oravia ja rusakoita. Myös fasaaneja, kettuja ja siilejä esiintyy, jotka harvemmin elävät kaupungeissa.
Puistot
Tammisalossa on lukuisia puistoja, joiden luonto on paikoin hyvinkin erilaista. Tammisalossa on niin oikeita leikkipuistoja kuin enimmäkseen kasvistoista koostuvia. Myös hiekkakenttiä on.
Väylänsuun puisto
Väylänsuun puiston hallitseva puulaji on tervaleppä. Puistosta on näkymä Tiiliruukinlahdelle.
Kummellehto
Kummellehto on korkealla mäellä sijaitseva pieni puisto. Kummeltie jakaa puiston kahteen osaan, joista toisen läpi kulkee polku Vanhalleväylälle.
Tiiliruukin puisto
Tiiliruukin puisto sijaitsee Tiiliruukinlahden rannalla. Puistossa on pienet pitkospuut.
Leppisaaren puisto
Leppisaaren puisto on kuuluisa pähkinäpensaistaan.
Pyörökiven puisto
Pyörökiven puisto on suhteellisen suuri puistoalue Tiiliruukinlahden pohjukassa. Puiston läpi kulkee polku, joka joskus on tulvivan veden katkaisema. Rannalla olevilta penkeiltä avautuu näkymä lahden yli kohti Herttoniemen kartanon puistoa.
Rajaveräjänlehto
Rajaveräjänlehto on pieni kaksiosainen puisto. Siellä on mäki, jolla kasvaa mäntyjä. Pätkä 1700-luvun tietä Laajasalosta Viikkiin on vielä lehdossa jäljellä.
Tammisalon puisto
Tammisalon puisto Tammisalon suurin puisto. Se on kolmiosainen ja mäntyvaltainen. Yksi osa on Jatasalmen rannalla, toinen enemmän sisämaassa ja kolmas Paasirinteen reunalla.
Vanhanväylän puisto
Vanhanväylän puisto on Tammisalon kanavan rannalla sijaitseva suuri puisto. Siellä on kenttä, jossa pidetään joka syksy Elojuhlat.Puisto kunnostettiin vuonna 2007. Myös tulvasuojausta paranettiin, sillä tammikuussa 2005 tulvavedet vyöryivät lähiseudun tonteille myrskyn aikana. Vedenpinta nousi lähes kaksi metriä normaalia korkeammalle. Tammisalon kanavakin tulvi maalle.
Ruonasalmen puisto
Ruonasalmen puisto sijaitsee aivan Strömsinlahden rannalla. Siellä on myös Tammisalon kanavan toinen päätepiste sekä uimaranta.
Koulu
Tammisalossa sijaitsee Tammisalon korttelikoulu, jossa toimivat luokat 1-2. Koulu on Tammisalon puiston reunalla Paasitiellä.
Onnitalon vanhainkoti
Tammisalossa sijaitsee yksityisen säätiön ylläpitämä Onnitalo-vanhainkoti, joka on tunnettu kodinomaisesta, viihtyistä ilmapiiristä sekä hyvästä hoidosta. Onnitalossa on noin 50 asukasta. Talon ruokasalia käytetään aktiivisesti tammisalolaisten yleisötilaisuuksissa. Talon on suunnitellut arkkitehti Irmeli Visanti vuonna 1964.
Liikenneyhteydet
Tammisaloon kulkee kaksi maantiesiltaa ja kaksi kevyen liikenteen siltaa. Helsingin bussilinja numero 83 Herttoniemen metroasemalta kulkee Tammisalon läpi, lisäksi sinne kulkee 82B Herttoniemestä iltaisin ja 95N keskustasta öisin.
Sopimuspalokunta
Tammisalon VPK on yksi 14:stä sopimuspalokunnasta Helsingissä. Se on perustettu vuonna 1940 ja sen hallituksen puheenjohtajana toimii vuoden 2024 Rami Laatsalo. VPK:n rakennus sijaitsee kukkulan huipulla lähellä Tammisalon keskusta osoitteessa Tammisalontie 7, Helsinki.
Tammisaloseura
Tammisalossa toimii puoluepoliittisesti sitoutumaton Tammisaloseura ry, joka pyrkii kehittämään Tammisaloa ja lisäämään asukkaiden kiinnostusta omaan kotikaupunginosaansa. Seuran hallituksen puheenjohtaja on Vuoden 2012 alusta Juhani Lönnroth. Tammisalon sanomat on Tammisaloseuran tiedotuslehti, joka ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Tammisaloseura myy Tammisalon isännänviiriä ja Tammisalon heijastinta.
Elojuhlat
Tammisaloseura ja muut alueen yhdistykset järjestävät elokuussa, koulun alkamisviikon torstai-iltana Elojuhlat Vanhanväylän puistossa. Juhlissa on usein VPK:n paloauto, makkaranpaistoa, arpajaiset, musiikkia ja esimerkiksi kirjamyyntiä. Vuonna 2001 Elojuhlien tilalla järjestettiin Tammisalon kanavan avajaiset Strömsinlahden rannalla. Elojuhlia on järjestetty vuodesta 1992 alkaen, ja siitä on muodostunut alueen ihmiset kesän jälkeen yhteen kokoava tapahtuma.
Partiolippukunnat
Tammisalossa toimii aktiivisesti kaksi partiolippukuntaa, jotka on perustettu 1960-luvun puolivälissä. Tammitytöt ry on nimensä mukaisesti tyttölippukunta, jonka kolo eli kokoontumistila on Tammisalon kirkon kellarissa. Tammisalon Metsänkävijät ry on poikalippukunta, joka kokoontuu Tammisalontie 4:n kellarissa. Tammitytöt kokoontuvat vastapäätä Metsänkävijöitä. Lippukunnilla on yhteinen, vuonna 1979 valmistunut retkikämppä Sipoon Hindsbyssä, n. 20 km Tammisalosta sekä kanoottivaja Strömsinlahden rannalla.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
