Isännänviiri on yleisnimitys viirille, jota pidetään nostettuna omakotitalon tai kesämökin lippusalkoon. Isännänviirin sanoma on, että isäntäväki on paikalla viirin ollessa nostettuna.[1] Isännänviirinä voidaan käyttää suku-, kaupunki-, kunta-, maakunta- tai siniristiviiriä.
Isännänviirien käyttö Suomessa alkoi yleistyä 1950-luvulta alkaen. Suomalaisten isännänviirien esikuvina pidetään muissa Pohjoismaissa käytettyjä viirejä.[2]
Siniristiviiri
Perinteiseksi isännänviiriksi ymmärretään Suomen lippuun siniristiviiri, jota voidaan käyttää, ellei saatavilla ole oikeaa kotiseutuviiriä. Siniristiviiri on pohjaltaan valkoinen, ja siinä on merensininen risti. Ristin leveys on yleensä noin yksi kolmasosa viirin leveydestä. Siniristiviiri alkoi yleistyä 1980-luvulta alkaen.[2]
Vaakunaviiri
Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin alettiin valmistaa vaakunaviireiksi kutsuttuja isännänviirimalleja. Vaakunaviirissä viirin tyveen on asetettu neliönmuotoisena kyseisen kylän, kunnan, suvun tai järjestön vaakuna, viirin loppuosan ollessa väritykseltään maakuntaan tai käytetyn vaakunan väreihin viittaava.
Vaakunaviirejä on valmistettu myös maakuntavaakunoiden pohjalta pääasiassa maakuntien liittojen toimesta. Maakuntakohtaisista vaakunaviireistä käytetään usein nimitystä maakuntaviiri.
Myös pursilippuihin kuuluvat majaviirit seuraavat vaakunaviirien ulkomuotoa.
Isännänviirin mitat
Isännänviirin pituus on yleensä noin puolet lipputangon pituudesta. Viirin kannan leveyden suhde koko viirin pituuteen on yleensä noin 1:10.
Käyttö
Suomessa isännänviirillä voi liputtaa muulloin kuin liputuspäivinä, jolloin on tapana liputtaa siniristilipulla.[3] Isännänviirillä ei voi suorittaa suruliputusta, eikä sitä ei tule nostaa salkoon samanaikaisesti Suomen lipun kanssa.[1]
Isännänviirin käyttöä tai ulkonäköä ei säädellä laissa. Viiriä ei myöskään tarvitse laskea yöksi.[2]
Viirien väritys
Perinteisten viirien väritykset
| Siniristiviiri |  |
Suomen lippuun pohjautuva viiri. |
| Suomenruotsalaisten viiri |  |
Suomenruotsalaisten ristilippuun pohjautuva viiri. |
| Ahvenanmaan viiri |  |
Värit pohjautuvat vuonna 1954 vahvistetun Ahvenanmaan lipun väreihin.[2] |
| Etelä-Karjalan viiri |  |
Värit pohjautuvat Karjalan maakuntavaakunan väreihin. Viirin on suunnitellut heraldikko Jukka Suvisaari vuonna 1989.[2] |
| Etelä-Pohjanmaan viiri |  |
Värit pohjautuvat Pohjanmaan maakuntavaakunan väreihin.[2] |
| Hämeen viiri |  |
Värit pohjautuvat Hämeen maakuntavaakunan punaisen taustan sekä hopeisten ruusujen ja tähtien väreihin.[2] |
| Kainuun viiri |  |
Värit hyväksytty Kainuun maakuntaliiton kokouksessa 4.10.1976.[2] |
| Karjalan viiri |  |
Karjalan perinteiset maakuntavärit, jotka perustuvat Savo-karjalaisen osakunnan tunnusväreihin.[2] Värit pohjautuvat Savon ja Karjalan maakuntavaakunoiden väreihin. |
| Keski-Pohjanmaan viiri |  |
Värit pohjautuvat Pohjanmaan maakuntavaakunan väreihin. Viirin on suunnitellut heraldikko Kari K. Laurla vuonna 1979.[2] |
| Keski-Suomen viiri |  |
Keski-Suomen perinteiset maakuntavärit, jotka perustuvat Keskisuomalaisen osakunnan tunnusväreihin.[2] Viiristä esiintyy myös musta-puna-valkoista mallia. |
| Kymenlaakson viiri |  |
Kymenlaakson perinteiset maakuntavärit, jotka perustuvat Kymenlaakson osakunnan tunnusväreihin.[2] |
| Lapin viiri |  |
Värit pohjautuvat Lapin maakuntavaakunan punaisen taustan ja villimiehen vihreiden seppeleiden väreihin.[2] |
| Pohjois-Pohjanmaan viiri |  |
Värit pohjautuvat Pohjanmaan maakuntavaakunan väreihin.[2] |
| Ruotsinkielisen Pohjanmaan viiri |  |
Suomenruotsalaisten perinteiset värit.[2] |
| Satakunnan viiri |  |
Satakunnan maakuntavaakunaan pohjautuvat perinteiset maakuntavärit.[2] |
| Savon viiri |  |
Savon maakuntavaakunaan pohjautuvat perinteiset maakuntavärit.[2] |
| Uudenmaan viiri |  |
Uudenmaan maakuntavaakunaan pohjautuvat värit.[2] |
| Ruotsinkielisen Uudenmaan viiri |  | |
| Varsinais-Suomen viiri |  |
Varsinais-Suomen maakuntaliitto päätti vuonna 1970 maakunnan viirin väreiksi punaisen ja keltaisen, jonka myötä punakeltainen viiri on vakiintunut koko maakunnan viiriksi.[2][4] |
| Ruotsinkielisen Varsinais-Suomen viiri |  | |
Vaakunaviirien väritykset
| Etelä-Karjalan maakuntaviiri |  |
Otettu käyttöön Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston päätöksellä 10.12.2002.[5] Poikkeuksena Etelä-Karjalan perinteiseen viirin, maakuntaviirissä käytetään Karjalan yleisviirin värejä. |
| Kymenlaakson maakuntaviiri |  |
Perustuu Kymenlaakson maakuntavaakunaan. Viirin on suunnitellut heraldikko Gustaf von Numers vuonna 1968.[2] |
| Pirkanmaan maakuntaviiri |  |
Perustuu Pirkanmaan maakuntavaakunaan. Viirin on suunnitellut heraldikko Gustaf von Numers vuonna 1957.[2] |
| Pohjanmaan maakuntaviiri |  |
Pohjanmaan liiton käyttämä maakuntaviiri.[6] |
| Pohjois-Karjalan maakuntaviiri |  |
Perustuu Pohjois-Karjalan maakuntalippuun, joka on vihitty käyttöön maakuntahallituksen toimesta 8.6.1997.[7] |
| Päijät-Hämeen maakuntaviiri |  |
Perustuu Päijät-Hämeen maakuntavaakunaan, jonka on suunnitellut graafikko Tapani Aartomaa vuonna 1997.[8] Aiemmin käytössä on ollut heraldikko Olof Erikssonin vuonna 1983 suunnittelemaan vaakunaan pohjautuva viiri.[2] |
| Päijät-Hämeen viiri 1983-1997 |  | |
| Varsinais-Suomen maakuntaviiri |  |
Varsinais-Suomen liiton käyttämä maakuntaviiri.[4] |
Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa käytetään isännänviireihin rinnastettavia viirejä.
Norja
Norjassa on käytössä Norjan lippuun pohjautuvia viirejä. Joissain viireissä käytetään punaisella pohjalla valkoreunaista, sinistä raitaa, kun taas jotkin viirit sisältävät Norjan lipun ristikuvion. Raidallinen viiri on yleisempi Itä-Norjassa, kun taas ristiviiriä käytetään maan länsiosissa. Viiri saa olla tangossa myös yöllä.[9]
Norjalainen raidallinen viiri
Ruotsi
Ruotsissa on käytössä Ruotsin lipun väreihin perustuva sini-keltainen viiri, jota käytetään muina kuin virallisina liputuspäivinä. Sitä ei myöskään tarvitse laskea tangosta yön ajaksi. Viirin pituuden tulee olla kolmasosa lipputangon pituudesta ja se tulee nostaa salkoon sininen puoli ylöspäin. Viirin värejä tai tarkkaa mallia ei ole säädetty laissa, jonka takia käyttöön on tullut myös ristikuviollinen viiri. Ruotsin kansallisarkisto ei kuitenkaan suosittele ristiviirin käyttöä.[10]
Ruotsalainen viiri
Ruotsalainen ristiviiri
Tanska
Tanskassa on käytössä Tanskan lippuun perustuva viiri, jossa on punaisella pohjalla valkoinen risti. Viiriä voidaan käyttää lipputangon koristeena virallisten lipustuspäivien ulkopuolella. Tanskan lippuun perustuvan viirin tulee olla pituudeltaan noin puolet lipputangon pituudesta ja viirin valkoisen ristin tulee yltää viirin kärkeen saakka.[11]
Tanskalainen ristiviiri
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
