From Wikipedia, the free encyclopedia
Sérifos (kreik. Σέριφος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 75,207 neliökilometriä ja asukasluku 1 420 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Sérifos kuuluu Sérifoksen kuntaan, Míloksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Sérifoksen kylä.[1]
Sérifos sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskiosissa ja kuuluu Kykladien läntisimpiin saariin. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Kýthnos pohjoispuolella ja Sífnos kaakkoispuolella.
Saaren korkein kohta on Troúlos (585 metriä).
Sérifos kuuluu hallinnollisesti Sérifoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]
Saaren suurimmat asutukset ovat saaren pääsatama Livádi (605 asukasta), pääkylä Sérifoksen kylä eli Chóra (364), Rámos (80), Panagía (70) ja Galaní (59).[1] (Katso myös: Luettelo Sérifoksen kunnan kylistä ja saarista.) Livádi sijaitsee luonnonsatamalahdessa saaren kaakkoisrannikolla ja Chóran kylä ylempänä sisämaassa. Kylien välinen mutkitteleva tie on noin kaksi kilometriä pitkä.[2]
Antiikin aikainen Serifoksen poliksen eli kaupunkivaltion kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Chóran paikalla.[3] Saari kytkettiin Perseuksen myyttiin ja siellä oli tämän heeroskultti. Kultti kytkeytyi jotenkin paikallisiin sammakoihin. Livius väitti, että sammakoilla oli sellainen erikoinen piirre, että ne olivat hiljaa ja kurnuttivat vain, jos ne vietiin pois saarelta.[2]
600-luvulla eaa. Sérifos oli yksi varhaisia demokratioita. Persialaissodissa saari kieltäytyi alistumasta persialaisille ja liittyi Ateenan puolelle. Myöhemmin se kuului Deloksen meriliittoon. Roomalaisaikana saarta käytettiin monen muun saaren tavoin karkotuspaikkana.
Venetsialaiset valtasivat saaren vuonna 1207. Saarella oli rauta- ja kuparimalmia, ja se johti usein kiistoihin sen hallinnasta. Vuonna 1537 Barbarossa hyökkäsi saarelle ja se menetti koko väestönsä. Osmanit valtasivat saaren vuonna 1566. Vuonna 1680 saaren väestön vei rutto.[2][4]
Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1821. Sen malmivarannot ehtyivät 1960-luvulla.[2]
Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Chóran kylän venetsialaisaikainen linna (Kástro), Panagían kylän bysanttilaisaikainen kirkko vuodelta 950, sekä Evangelístrian (Moní Evangelistrías) ja Taxiárchesin (Moní Taxiarchón) luostarit.[2][1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
