Ándros

Ándros (kreik. Άνδρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 379,7 neliökilometriä ja asukasluku 9 221 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Ándros kuuluu Ándroksen kuntaan, Ándroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Ándroksen kaupunki.^[1]

Ándros
Άνδρος

Ándroksen saari satelliittikuvassa.

Sijainti	37°51′N, 24°51′E, Ándros Ándros, Etelä-Egean saaret Kreikka
Saariryhmä	Kykladit
Korkein kohta	Pétalo, 994 m
Pinta-ala	379,7 km²

Väestö

Asukasluku	9 221
Suurin kaupunki	Ándros
Asutuskeskukset	Batsí
Kieli	kreikka

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Maantiede

Ándros sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren keskiosissa. Se on Kykladien saariryhmän pohjoisin saari. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Euboia luoteispuolella, Tínos ja Mýkonos kaakkoispuolella ja Sýros eteläpuolella.

Ándroksen rannikkoa.

Ándros on kooltaan Kykladien toiseksi suurin saari ja Kreikan saarista 13. suurin. Saari on suurimmaksi osaksi vuoristoinen, mutta siellä on myös paljon hedelmällisiä laaksoja. Saaren korkein kohta on Pétalo (994 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät

Pääartikkeli: Ándroksen kunta

Ándros kuuluu hallinnollisesti Ándroksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.^[1] Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kolmeen kuntaan. Kunta kuuluu ainoana kuntana Ándroksen alueyksikköön.

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki Ándroksen kaupunki eli Chóra (1 428 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla; sekä Batsí (1 010 asukasta), satamakylä Gávrio (810), Órmos Korthíou (557), Pitrofós (330) ja Mesariá (279).^[1] (Katso myös: Luettelo Ándroksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Andros

Antiikin aikana Andros tunnettiin myös nimillä Gauros, Hydrussa (Hydroussa), Epagris ja Lasia. Saaren varhaiset asukkaat olivat kaarialaisia, pelasgeja, foinikialaisia ja kreetalaisia. Noin 1000 eaa. saaresta tuli joonialaisten siirtokunta.^[2] Saari oli historiassa yleensä Ateenan tai sitä hallinneen tahon alaisuudessa.^[3] Antiikin Androksen kaupunki sijaitsi saaren länsirannalla eri paikassa kuin nykyinen Ándroksen kaupunki. Sen rauniot sijaitsevat nykyisen Palaiópolin alueella.^[4] Kaupungissa oli mm. kuuluisa Dionysokselle omistettu temppeli.

Persialaissotien aikaan saari joutui Persian vallan alle. Tämän jälkeen saari päätyi Ateenan vaikutuspiiriin ja se kuului Deloksen meriliittoon. Ándros päätyi Makedonian vallan alle 315 eaa. Roomalaiset valtasivat saaren vuonna 129 eaa.

Myöhempi historia

Ándroksen kaupunkia.

Batsín kylä.

Vuonna 1207 saari päätyi venetsialaisvallan alle ja osaksi Náxoksen herttuakuntaa. Turkkilaiset valtasivat saaren vuonna 1556.^[2][3]

Ándros oli aktiivisessa osassa Kreikan itsenäisyystaistelussa. Kreikan itsenäistyttyä saaresta tuli merkittävä satama ja laivanvarustuksen keskus. 1920- ja 1930-luvuilla Ándroksen kaupunki oli yksi koko Kreikan tärkeimpiä satamia.^[2]

Nähtävyydet

Ándroksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa saaren antiikin aikaisen pääkaupungin rauniot Palaiópolissa sekä sen arkeologisen alueen yhteydessä toimiva Palaiópolin arkeologinen museo, hellenistiseltä ajalta peräisin olevan tornin (”Ágios Pétroksen torni”) rauniot Gávriossa sekä Ándroksen arkeologinen museo Ándroksen kaupungissa.^[3]