Sverdlovskin alue (ven. Свердло́вская о́бласть, Sverdlovskaja oblast) on Venäjän federaation Uralin federaatiopiiriin kuuluva alue Keski-Uralilla Euroopan ja Aasian rajalla.
| Sverdlovskin alue Свердловская область |
|
|---|---|
.jpg) |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sverdlovskin alueen sijainti Venäjän federaation kartalla |
|
|
Koordinaatit: (Jekaterinburg) |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Perustettu | 1934 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Jekaterinburg |
| – suurin kaupunki | Jekaterinburg (1 349 772 as.)[1] |
| – kuvernööri | Jevgeni Kuivašev[2] |
| Pinta-ala | 194 226 km² |
| Väkiluku (2010) | 4 297 747[1] |
| Kielet | venäjä |
| BKT (2010) |
1 033 747,7 milj. RUB[3] (eli 2,76 % Venäjän BKT:stä) |
| – asukasta kohti |
240 532 RUB, noin 5 893 EUR[4] (eli 92 % Venäjän keskiarvotasosta) |
| Aikavyöhyke | UTC+5 (MSK+2) |
| Symbolit | |
| – lippu | Sverdlovskin alueen lippu |
| – vaakuna | Sverdlovskin alueen vaakuna |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 66, 96, 196 |
| – ISO 3166 | RU-SVE |
| midural.ru (venäjäksi) | |
Maantiede
Sverdlovskin alue rajoittuu koillisessa Hanti-Mansiaan, idässä Tjumenin alueeseen, etelässä Kurganin ja Tšeljabinskin alueisiin sekä Baškortostaniin, lännessä Permin aluepiiriin ja luoteessa Komiin.[5]
Alueen itäosa kuuluu Länsi-Siperian alankoon ja länsiosa Uralvuoristoon. Alue kuuluu pääasiassa Obin vesistöön.[6] Luonnonvaroiltaan alue on rikas.[5]
Alueen 194 226 neliökilometrin[7] pinta-ala vastaa laajuudeltaan 57 prosenttia Suomesta. Sverdlovskin alueella on mittaa lännestä itään noin 560 ja etelästä pohjoiseen 660 kilometriä.[5] Pinta-alasta 70,3 % on metsää, 21,1 % maatalousmaata, 3,5 % asutus- tai rakennusalueita, 2,2 % teollisuuden, liikenteen tai armeijan käytössä, 1,9 % on rajattu saastumisen tai muun syyn takia pois yleisestä käytöstä, 0,6 % on luonnonsuojelualueina ja 0,5 % vesistöjen peittämää.[5]
Ilmasto on mantereinen. Ilman keskilämpötila on tammikuussa −16...−20 celsiusastetta ja heinäkuussa +16...+19 astetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 500 millimetrin luokkaa.[5]
Alueen merkittävimpiin suojelualueisiin kuuluvat Denežkin kamenin luonnonpuisto, Visimskin biosfäärialue ja Pripyšmenskije boryn kansallispuisto.[8]
Historia
Sverdlovskin alue muodostettiin 1934 entisen Uralin alueen lounaisosasta. Sittemmin siitä on erotettu Permin alue.
Väestö
Sverdlovskin alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 4 297 747. Tällä väkiluvulla alue oli Venäjän viidenneksi väkirikkain federaatiosubjekti, edellään vain Moskova (11,50 milj.), Moskovan alue (7,10 milj.), Krasnodarin aluepiiri (5,22 milj.) ja Pietari (4,88 milj.).[1][5]
Alueen suurimmat kaupungit olivat (asukasluku 2010 väestönlaskennasta):
- Jekaterinburg (1 349 772 as.)
- Nižni Tagil (361 811 as.)
- Kamensk-Uralski (174 689 as.)
- Pervouralsk (124 528 as.).
Kooltaan 30 000–100 000 asukkaan kaupunkeja olivat:
- Serov (99 373 as.)
- Novouralsk (85 522 as.)
- Asbest (68 893 as.)
- Polevskoi (64 220 as.)
- Revda (61 875 as.)
- Verhnjaja Pyšma (59 749 as.)
- Krasnoturjinsk (59 633 as.)
- Berjozovski (51 651 as.)
- Lesnoi (50 363 as.)
- Verhnjaja Salda (46 221 as.)
- Katškanar (41 426 as.)
- Krasnoufimsk (39 765 as.)
- Irbit (38 357 as.)
- Rež (38 215 as.) Alapajevsk (38 192 as.)
- Tavda (35 421 as.)
- Suhoi Log (34 554 as.)
- Artjomovski (33 160 as.)
- Bogdanovitš (30 670 as.)
- Kušva (30 167 as.).[1]
Kansallisuusjakauma
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan alueella asui 148 eri kansallisuutta:
- venäläisiä 89,0 % (4 002 974)
- tataareja 3,75 % (168 143)
- ukrainalaisia 1,2 % (55 478)
- baškiireja 0,8 % (37 296)
- mareja 0,6 % (27 863)
- saksalaisia 0,5 % (22 540)
- muita 4,09 %
Lisäksi 28 975 ei ilmoittanut kansallisuuttaan.lähde?
Asukasluvun kehitys
Neuvostoliiton alkuvuosina nykyista Sverdlovskin aluetta edelsi pinta-alaltaan nykyisestä paljon laajempi, 327 400 neliökilometrin laajuinen alue. Tästä erotettiin sittemmin Permin alue. Laajemman alueen väkiluku oli 4 201 300 vuonna 1934.lähde?
Oheinen taulukko kuvaa Sverdlovskin alueen väkiluvun kehitystä vuosien 1959–2010 väestönlaskentojen pohjalta. Tänä aikana alue on pysynyt nykyisenkokoisena.
Uskonto
Vuonna 2012 julkaistiin laaja, Venäjän uskontoja ja kansallisuuksia myös alueellisesti kartoittanut Arena-kyselytutkimus. Sen mukaan Sverdlovskin alueen väestön uskonnollinen vakaumus oli seuraava:[14][15][16]
- 36 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut käytännössä mitään tiettyä uskontoa,
- 33 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
- 13 % ateisteja, ei usko jumalaan,
- 5,3 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä shiioja,
- 2,9 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolilaisia tai protestantteja,
- 1,8 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
- 1,3 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
- < 1 % buddhalaisia,
- < 1 % protestantteja (luterilaisia, baptisteja, evankelikalisteja, anglikaaneja),
- < 1 % katolilaisia ja lisäksi on
- monia juutalaisia.
Hallinto
Sverdlovskin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Jekaterinburg (1924–1991 nimenä Sverdlovsk). Paikallishallinnosta vastaavat kuvernööri, alueduuma ja lakiasäätävän kokouksen edustajainhuone.lähde? Alueen ensimmäisenä kuvernöörinä toimi vuosina 1995–2009 Eduard Rossel. Nykyisin kuvernöörinä on Jevgeni Kuivašev.[2]
Alue on jaettu tavanomaisesta poikkeavasti paikallishallintoa varten ensin viiteen hallintopiiriin (ven. управленческий округ, upravlentški okrug), joiden alaisuuteen kaupunkipiirikunnat ja kunnallispiirit muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sijoittuvat.[17] Hallintopiirijaon ulkopuolella paikallishallinnossa toimivat Jekaterinburgin kaupunki ja neljä kaupunkipiirikuntaa.[18]
Talous
Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Sverdlovskin alue tuotti vuonna 2010 yhteensä 1 033,7 miljardia ruplan osuuden eli 2,76 % Venäjän federaation bruttokansantuotteesta. Tällä osuudella alue lukeutuu BKT:n kertymisessä Venäjän kärkikymmenikköön eli taloudelle merkittävimpiin federaatiosubjekteihin.[3] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 240 500 ruplaa eli noin 5 893 euroa.[1][4] Se on 92 % Venäjän keskiarvotasosta.
Alueen merkittävimmät teollisuudenalat ovat rauta- ja värimetallurgia sekä kaivos-, koneenrakennus-, kemian-, metsä-, puunjalostus-, paperi-, kevyt-, ja elintarviketeollisuus. Kaivosteollisuus tuottaa rautaa, kuparia, alumiinia, asbestia ja kivihiiltä. Maatalous on keskittynyt viljan viljelyyn ja karjanhoitoon.
Alueen rautatieverkon keskus on Jekaterinburg. Jekaterinburgin rautatieasemalta johtaa ratoja niin pohjoiseen Hanti-Mansiaan, itään Keski- ja Itä-Siperiaan, kaakkoon Tšeljabinskiin sekä länteen Permiin ja Moskovaan. Lentoliikenteessa erityisen merkittävä on Jekaterinburgin Koltsovon kansainvälinen lentoasema. Vuonna 2012 se oli matkustajamäärältään (3,8 miljoonaa matkustajaa) koko Venäjän 5. suurin lentoasema edellään vain neljä Moskovan ja Pietarin lentoasemaa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
