From Wikipedia, the free encyclopedia
Sophie Friederike Dorothea Wilhelmine von Bayern (27. tammikuuta 1805 Nymphenburgin linna, München, Baijeri – 28. toukokuuta 1872 Wien, Itävalta-Unkari) oli Baijerin prinsessa, Itävallan arkkiherttuatar ja Itävallan keisari Frans Joosefin äiti. Hän oli merkittävä vallankäyttäjä Itävallassa poikansa hallitsijakauden alkuvuosina.[1]
Sophie | |
---|---|
Itävallan arkkiherttuatar Baijerin prinsessa | |
Arkkiherttuatar Sophie, Joseph Karl Stieler 1830 | |
Syntynyt |
Sophie Friederike Dorothea Wilhelmine 27. tammikuuta 1805 Nymphenburgin linna, München, Baijeri |
Kuollut |
28. toukokuuta 1872 (67 vuotta) Wien, Itävalta-Unkari |
Hautapaikka | Keisarillinen krypta, Wien |
Puoliso | Frans Kaarle ( 1824) |
Lapset |
Frans Joosef Maksimilian I Karl Ludvig Maria Anna Ludwig Victor |
Suku | Wittelsbach |
Isä | Maksimilian I Joosef |
Äiti | Karoliina |
Uskonto | roomalaiskatolisuus |
Sophien vanhemmat olivat Baijerin kuningas Maksimilian I Joosef ja tämän toinen puoliso maakreivitär Friederike Karoline Wilhelmine von Baden (1776–1841). Hänellä oli seitsemän sisarustapuolta ja viisi sisarusta. Hän oli Saksin kuningatar Maria Annan (1805–1877) kaksoissisar, joka oli hänelle läheinen ja jota hän palvoi. Hänen sisarestaan Elisabet Ludovikasta tuli Preussin kuningatar, sisar Ludovika Wilhelmine (1808–1892), joka avioitui Baijerin herttua Maksimilian Max Joosefin kanssa, oli Itävallan keisarinna Elisabetin (Sisi) äiti ja sisar Amaliesta tuli Saksin kuningas Juhana I:n puoliso. Vanhin sisarpuoli Auguste Amalia Ludovika (1788–1851) avioitui Eugène de Bauharnais'n kanssa.
Sophie avioitui 4. marraskuuta 1824 Itävallan arkkiherttua Frans Kaarlen kanssa, joka oli keisari Frans I:n ja keisarinna Maria Teresan nuorempi poika. Hänen sisarpuolensa, Baijerin prinsessa Karoline Auguste (1792–1873) oli avioitunut sulhasen leskeksi jääneen isän kanssa vuonna 1816.
Heille syntyi kuusi lasta:
Sophie oli nuoruudessaan läheisissä väleissä Itävallan hovissa eläneen Napoleon II:n kanssa, jonka huhuttiin jopa olleen Sophien pojan Maksimilianin todellinen isä.[2]
Sophie oli heikkolahjaista aviomiestään huomattavasti määrätietoisempi ja kunnianhimoisempi. Hän oli vahvan monarkian kannattaja, harras katolilainen ja liberaalien uudistusten sekä vähemmistökansallisuuksien itsehallinnon vastustaja. Frans Kaarlen kehitysvammaisen veljen Ferdinand I:n valtakaudella todellinen valta oli kansleri Klemens von Metternichillä, mutta Sophien on sanottu olleen hallitsijaperheen ainoa jäsen, "ainoa mies talossa", joka uskalsi uhmata Metternichin valtaa.[2]
Kun lapseton keisari Ferdinand joutui vuoden 1848 vallankumouksen aikana luopumaan kruunusta joulukuussa 1848, Frans Kaarle luovutti sen edelleen 18-vuotiaalle pojalleen Frans Joosefille. Sophiesta ei näin tullut keisarinnaa, mutta hän pystyi vaikuttamaan kokemattoman poikansa päätöksentekoon kulissien takana. Kun Frans Joosef ryhtyi palauttamaan itsevaltiutta ja kumoamaan vallankumousvuoden uudistuksia, ”salaiseksi keisarinnaksi” kutsutusta Sophiesta tuli Itävallan liberaalien vihan kohde.[3]
Sophie järjesti vuonna 1854 Frans Joosefin puolisoksi oman sisarentyttärensä, Baijerin prinsessa Elisabetin. Sophie ja voimakastahtoinen Elisabet ajautuivat kuitenkin valtataisteluun ja olivat kireissä väleissä. Keisarinna Elisabetin elämää kuvaavassa fiktiossa Sophie on yleensä kuvattu juonittelevana anoppina. Sophie vetäytyi syrjään vallankäytöstä sen jälkeen, kun hänen nuorempi poikansa Maksimilian oli teloitettu Meksikon keisarikunnan romahdettua vuonna 1867.[3]
Hän ei koskaan toipunut poikansa kuolemasta ja kuoli 67-vuotiaana keuhkokuumeeseen toukokuussa 1872.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.