kunta Uudenmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 158 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 266,12 km², josta 25,01 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 25,54 asukasta/km².
Siuntio Sjundeå |
|
---|---|
sijainti | |
Siuntion kirkon sankarivainajien hautausmaa. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Helsingin seutukunta |
Kuntanumero | 755 |
Hallinnollinen keskus | Siuntion asemanseutu |
Kuntaliitokset | Osia Lohjan maalaiskuntaan (1953, 1975) |
Pinta-ala ilman merialueita |
249,95 km² 247:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
266,12 km² 265:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 241,11 km² |
– sisävesi | 8,84 km² |
– meri | 16,17 km² |
Väkiluku |
6 158 152:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 25,54 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 17,3 % |
– 15–64-v. | 63,0 % |
– yli 64-v. | 19,7 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 65,7 % |
– ruotsinkielisiä | 26,3 % |
– muut | 8,0 % |
Kunnallisvero |
8,60 % 181:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Juha-Pekka Isotupa |
Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
2021–2025[6] • Kok. • RKP • SDP • PS • Vihr. |
8 8 5 3 3 |
www.siuntio.fi |
Siuntio on kaksikielinen ja enemmistönä 65,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 26,3 prosenttia puhuu ruotsia.[4] Siuntion suomenkielinen seurakunta kuuluu Espoon ja ruotsinkielinen seurakunta Porvoon hiippakuntaan. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Siuntiosta ovat vuodelta 1382.
Nimen Siuntio alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Nimen on esitetty olevan ainakin
Siuntio sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingin länsipuolella.[8] Sen naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti. Entisiä naapurikuntia olivat Degerby ja Lohjan kunta (tällöin Lohjan kaupungilla oli Siuntion kanssa vain noin puolen kilometrin raja). Lohjan maalaiskuntaan liitettiin vuonna 1953 Siuntion pohjoisosassa sijainnut Nummenkylä ja Lieviö. Virkkalan laitamilta liitettiin Siuntiosta pieni alue Lohjan kuntaan vuonna 1975.[9]
Osittain tai kokonaan Siuntion alueella sijaitsevia Natura-kohteita ovat Pytbergin tammimetsä, Torsgårdin metsän arvokas vanhan metsän kohde, Meiko-Lappträskin alue Siuntion ja Kirkkonummen rajalla sekä Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita kattava kohde. Siuntionjoki on yksi harvoista Uudenmaan joista, joissa on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta.[10]
Siuntion eteläosassa sijaitsee Störsvikin luonnonsuojelualue, joka on osa Kopparnäs-Störsvikin virkistysaluetta.[11]
Siuntion merialue käsittää Pikkalanlahden ja Pikkalanselän. Saaria on useita, suurimpina Vårdö, Kalvö, Klobben ja Svinö.[12] Siuntiossa on yhteensä 33 järveä, joista suurimmat ovat järjestyksessä Karhujärvi, Vikträsk ja Tjusträsk. Järvistä syvin on Vikträsk, joka yltää 15 metrin syvyyteen.[13]
Aiskos, Annila, Backa, Barråsa, Bläsaby, Bocks, Bollstad, Broända, Bäcks, Böle, Dansbacka, Engisby, Fall, Fjällskifte, Flyt, Fågelvik, Förby, Gammelby, Grisans, Grotbacka, Gåsarv, Grännäs, Grönskog, Gårdskulla, Gårsböle, Gåsarv, Gårdsböle, Gästans, Harvs, Hollstens, Hummerkila, Hästböle, Järvans, Järvinummi, Kahvimaa, Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kela, Kirkonkylä, Kokkila, Kopula, Kynnar, Lappers, Lempans, Lieviö, Malm, Munks, Myllykylä, Myrans, Mörsbacka, Niemenkylä, Nordanvik, Nummenkylä, Palmgård, Pappila, Paturs, Pellas, Pikkala, Pulkbacka, Purnus, Påvals tai Påvalsmalm, Pölans, Raivio, Siggans, Siuntion asema, Sjundby, Skinnars, Störsby, Störsvik, Suitia, Sunnanvik, Svartbäck, Tyyskylä, Tupala, Tupala Uusikylä, Veijola, Vikars, Västerby, Yövilä, Ängsholm.[14]
Tyyskylän kartano, Pikkalan kartano, Tupala-Uudenkylän kartano, Västerbyn kartano, Stor-Munksin kartano, Myllykylän kartano, Kanalan kartano, Kelan kartano, Gårdskullan kartano, Purnuksen ratsutila
Vuoden 2018 lopussa Siuntiossa oli 6 134 asukasta, joista 2 947 asui taajamissa, 3 091 haja-asutusalueilla ja 96:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Siuntion taajama-aste on 48,8 %.[15] Siuntion taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2018) |
---|---|---|
1 | Siuntion asemanseutu | 2 313 |
2 | Siuntion kirkonkylä | 351 |
3 | Störsvik | 247 |
4 | Saarlammi* | 26 |
5 | Lohjan keskustaajama* | 10 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lohjan keskustaajama ulottuu pääosin Lohjan kaupungin ja Saarlammin taajama Kirkkonummen kunnan alueelle.
Pronssikaudella Ruotsista saapuneet asuttajat toivat mukanaan eurooppalaisista maanviljely-yhteisöistä tutun uuden uskonnon; esi-isien palvonnan. Tuon aikaisesta uskonnon harjoittamisesta on Siuntiossa jäljellä monumentaalisia hautaröykkiöitä, eli hiidenkiukaita. Näistä tunnetuin hautaröykkiökokonaisuus sijaitsee Krejansbergetin huipulla. Röykkiöt ovat lailla suojeltuja muinaisjäännöksiä.
Rautakaudella Siuntion asutus oli harvahkoa. Vanhimmat talot ovat sijainneet Tjusträskin lähistöllä. Kylien nimiä ovat olleet mm. Karhu (nyk. Karuby), Purnu (nyk. Purnus) ja Kyynärä (nyk. Kynnar). Länsi-Siuntion jokivarsilla on myös ollut asutusta, kuten myös Siuntion etelä- ja pohjoisosissa. Pohjois-Siuntion rautakautinen asutus on liittynyt Lohjan keskuksiin, jonne myös alueen paikannimet viittaavat. Esimerkiksi nykyisin ruotsalaiseen muotoon taivutettu Aiskos viitannee Lohjan Askolaan ja Veijans Lohjan Veijolaan.[17] Siuntiossa sijaitsee myös rautakautinen Skällbergetin muinaislinna. Samalta ajalta on peräisin myös Siuntion Backan uhrikivi, joka liittyy esikristillisen viljelijäväestön hedelmällisyyskulttiin.[18]
Ensimmäisenä valtiovaltana Uudenmaan rannikolle ja Siuntioon rantautui Tanska ristiretkien myötä 1200-luvulla. Sen ote Uudestamaasta ei kuitenkaan kestänyt pitkään ja jo 1200-luvun puolivälissä Ruotsin vaikutus alueella oli selvästi Tanskaa voimakkaampi.[18]
Vanhin Siuntiota koskeva asiakirja on peräisin vuodelta 1382. Asiakirja kertoo lahjoituksesta Lohjan kirkolle.[19]
Siuntion, kuten muunkin Uudenmaan, ruotsinkielinen väestö on peräisin 1200- ja 1300-luvun ruotsalaisten kolonisaatiosta. Ruotsalaiset tulivat Siuntioon ilmeisesti Siuntionjokea pitkin ja vähä vähältä asuttivat koko pitäjän alueen. Ruotsinkielinen asutus on nuorempaa kuin vastaavat asutus Inkoossa ja Karjaalla tai Kirkkonummella. Siuntion asuttaneet ruotsalaiset olivat pääosin kotoisin Sveanmaalta, mutta joukossa on ollut väkeä myös Smoolannista.[17] Lisäksi Siuntioon on aikojen saatossa muuttanut väestöä esimerkiksi Virosta ja Liivinmaalta.lähde?
Siuntio kuului Ruotsin verohallinnossa ensin Porvoon linnalääniin ja 1730-luvulta lähtien Raaseporin linnalääniin. Omaksi hallintopitäjäkseen Siuntio muodostui ehkä jo vuonna 1407, kun Raaseporin linnalääni jaettiin tuolloin omiin hallintopitäjiin. Itsenäisenä pitäjänä Siuntio mainitaan ensimmäisiä kertoja 1420-luvulla muodoissa Siundo, Siuendo, Syndo, Sywnda tai Szenda.[20]
Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[21] Kunnassa on myös kaksi linnoiksi kutsuttua kartanoa 1400-luvulta, Suitian kartano ja Sjundbyn kartano. Toisen maailmansodan jälkeen Siuntion eteläkärki kuului Porkkalan vuokra-alueeseen.[8]
Jatkosodan päätyttyä Suomi sitoutui rauhanehtojen §8 mukaan vuokraamaan Neuvostoliitolle Porkkalanniemen ja sitä ympäröivän maa- ja merialueen 50 vuodeksi. Siuntio menetti yli neljäsosan maa-alastaan. Rajan taakse jäivät muun muassa Sjundby, Pikkala, sekä asemanseutu liikkeineen ja kunnallispalveluineen. Käytännössä raja kulki Lappträskin, Sjundbyn ja rantaradan takaa Fallin eteläpuolelle jättäen kaiken rajan eteläpuolella olevan Neuvostoliitolle. Yhteensä vuokra-alueelle jäi Siuntiosta 135 asuinkiinteistöä tai maatilaa, joiden joukkoon kuului neljä kulttuurihistoriallisesti arvokasta kartanoa. Yhteensä vuokra-alueelta ja rajavyöhykkeeltä evakuoitiin lähes 1400 henkeä.[22]
Koko alue | Luovutettu alue | |
---|---|---|
Väestö | 4 354 | 1 099 (25,2%) |
Maa-ala (km²) | 265 | 70,7 (26,6%) |
Siuntion ja Kelan rautatieasemille perustettiin evakuointitoimistoja, sillä sekä vuokra-alueelle jääneet asunnot, että Suomen puoliselle rajavyöhykkeelle jääneet asunnot piti evakuoida irtamistoineen. Osa asukkaista päätyi polttamaan osan irtaimistoaan. Kotinsa ja tulonlähteensä menettäneitä avustivat huoltoviranomaiset, Porkkalan liitto, sekä Svensk-Finlands vänner i Stockholm -järjestö.[23]
Kulttuuri- ja sivistyskohteista Porkkalaan jäi muun muassa Aleksis Kiven Fanjunkarsin torppa, joka tuhoutui vuokra-aikana täysin. Kunnallispalveluista rajan taakse jäi muun muassa lääkärintalo ja kunnantoimisto. Kunnan elinkelpoisuus ei kuitenkaan vaarantunut merkittävästi, sillä Siuntio ei koskaan menettänyt kirkkoaan tai kirkonkyläänsä, jonne kunnan hallinnollinen keskus ja palvelut evakuoitiin. Junien piti peittää ikkunansa kulkiessaan Porkkalan läpi.[23]
Vuonna 1955 Neuvostoliiton merisotalaivasto määräsi Porkkalan tukikohdan purettavaksi, sillä ydinaseiden kehittyminen teki Helsingin valtaamisen mahdolliseksi myös Neuvostoliitosta. Uutinen Porkkalan palauttamisesta otettiin riemulla vastaan, ja Siuntiossa asiaa juhlistettiin suuren kirkonkellon soitolla. Riemu muuttui pian kuitenkin huoleksi, kun entiselle vuokra-alueelle päästiin ensi kertaa käymään. Monet vanhat maamerkit olivat tuhoutuneet täysin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Sjundbyn linna ja Pikkalan kartano olivat kärsineet laajoja vahinkoja. Siuntion vanhoista asuinrakennuksista oli tuhoutunut 182, eli yli 40 prosenttia. Talousrakennuksista jäljellä oli vain 15 prosenttia alkuperäisestä. Lisäksi säästyneiden rakennusten arvioitiin menettäneen 70 prosenttia arvostaan 1950-luvun asumistasolla mitaten.[24]
Siuntion kunnanvaltuusto hyväksyi 9. marraskuuta 2011 vuoden 2013 alusta voimaan tulevaksi tarkoitetun kuntaliitoksen Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa.[25] Valtuuston kokouksessa 23. huhtikuuta 2012 oli määrä antaa lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän 8. helmikuuta 2012 julkaisemasta ehdotuksesta kuntarakenteeksi, mutta sekavien vaiheiden jälkeen Siuntio ei lopulta saanut annettua minkäänlaista lausuntoa. Lohja ja Nummi-Pusula päättivät toteuttaa kuntaliitoksen ilman Siuntiota,[26] sillä jos Siuntio olisi vetäytynyt liitoksesta määräajan umpeuduttua, olisi samalla kaatunut myös Lohjan ja Nummi-Pusulan liitos.lähde?
Siuntiossa oli vuoteen 1980 asti ruotsinkielinen enemmistö. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Siuntion väestönkehitys 1980–2015 | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Asukkaita | |||
1980 | 3 600 | |||
1985 | 3 982 | |||
1990 | 4 221 | |||
1995 | 4 445 | |||
2000 | 4 853 | |||
2005 | 5 422 | |||
2010 | 6 104 | |||
2015 | 6 182 | |||
Lähde: Tilastokeskus.[27] |
Siuntion kunnanvaltuustossa on 27 jäsentä. Kaudella 2021–2025 valtuustoryhmät ovat kokoomus (8 paikkaa), RKP (8), SDP (5), perussuomalaiset (3) ja vihreät (3).[6]
Siuntion kunnanjohtaja on Juha-Pekka Isotupa.
Lista Siuntion kunnanjohtajista[28]:
Nimi | Vuodet |
---|---|
Runar Wikström | 1968–1975 |
Ole Åberg | 1975—1983 |
Jan-Erik Helenelund | 1983–1985 |
Rainer Nordstörm | 1986–2000 |
Juha-Pekka Isotupa | 2009– |
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Siuntiossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[29]
Nämä seurakunnat muodostavat Siuntion seurakuntayhtymän (ruots. Sjundeå kyrkliga samfällighet).
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Siuntion alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[30]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Siuntion kunnan nykyisellä alueella.[29]
Siuntio sijaitsee Rantaradan varrella. Siuntion rautatieasema on ollut maaliskuusta 2016 lähtien pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Y-junien pääteasema, jolloin lähijunaliikenne Inkoon ja Karjaan välillä lakkasi.[31]
Siuntio liittyi HSL-kuntayhtymään vuoden 2018 alussa turvatakseen lähijunaliikenteen jatkumisen. Siuntion kunnanvaltuusto päätti asiasta 30. tammikuuta 2017.[32]
Päivärinteen koulun sulkeuduttua vuonna 2018 Siuntion kunnassa on ollut kaksi peruskoulua; ruotsinkielinen Sjundeå svenska skola ja suomenkielinen Aleksis Kiven koulu. Ruotsinkielinen koulu tarjoaa oppiluokat 1-6, kun taas suomenkielisessä koulussa on luokat 1-9. Vuonna 2022 Siuntion kuntaan valmistui uusi Sivistyskampus Siuntion sydän, jossa sijaitsee molempien koulujen lisäksi myös Siuntion kunnankirjasto, sekä nuorisotilat. Projekti oli kunnan mittavin investointi koskaan.[33]
Siuntiossa ei ole peruskoulun lisäksi muita oppilaitoksia. Jatkokoulutusta, kuten lukiota varten oppilaiden on suunnattava naapurikuntiin esimerkiksi Kirkkonummelle, Lohjalle tai Vihtiin.
Sjundeå IF pelaa sekä miesten että naisten käsipallon pääsarjassa.[34] Urheilujoukkue Siuntion Sisu, jonka lajeista merkittävimmät ovat jalkapallo ja salibandy, on kasvattajaseura, jonka tavoitteena on liikunnallisten ja terveellisten elämäntapojen tunnetuksi tekeminen ja sitä kautta kuntalaisten kokonaisvaltaisen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen.[35]
Siuntion kansallispuku (ruots. Sjundeå folkdräkt) kuuluu Suomen suomenruotsalaisiin kansallispukuihin. Kansallispuku on koottu pääosin 1920–1930-luvuilla.[36]
Naisen Siuntion puvun hameen pohjaväri on sinisen harmaa, joskus jopa violettiin viittaava. Hameessa on punaisia raitoja, sekä kirkkaan sinisistä, keltaisista, punaisista ja mustista raidoista koostuva raitaryhmä. Pukuun kuuluu musta liivi, joka suljetaan edestä nyörillä.
Paidassa on puna-keltaista kirjailua kauluksessa, rannekkeissa ja nappilistassa.
Puvun esiliina voi olla silkkiä tai valkeaa pellavaa, jolloin siinä on paidan kirjailua vastaava koristelu alareunassa tai hameen väreissä olevaa villaa. Taskuissa on musta pohja, punaiset reunat ja kirjailtu kasvikuvio.
Siuntion puvun kanssa käytetään silkkihuivia tai kukkakuvioista valkeaa villahuivia. Huivi suljetaan hopeisella neulalla. Puvun sukat ovat valkoiset.
Aikuisen naisen päähine on niin kutsuttu tykkimyssy, jonka silkki voi olla väriltään punaista, sinistä, valkoista, harmaata tai mustaa.[36]
Miehen Siuntion puku koostuu sinisestä hatusta, valkoisesta paidasta, keltaisesta tai sinisestä kaulaliinasta, sekä liivistä, jossa on sinisiä, punaisia, keltaisia ja mustia raitoja. Liivissä on messinkisiä nappeja kahdessa rivissä. Puvun housut ovat tumman siniset, kuten myös takki. Pukuun kuuluu myös valkeat sukat ja mustat kengät.[37]
Siuntion kunta jakaa vuosittain omaa kulttuuripalkintoa. Vuonna 2021 palkittiin siuntiolainen kirjailija Maikki Harjanne.[38]
Siuntion keskiaikaiset markkinat on järjestetty joka kesä usean vuoden ajan Siuntion kirkonkylässä Pyhän Pietarin kirkon ympäristössä.[39]
Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla asuessaan Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä. Fanjunkarsin torppa, jossa Kivi asui, hävisi Porkkalan neuvostoliittolaismiehityksen aikana, mutta se jälleenrakennettiin ja vihittiin käyttöön 10. lokakuuta 2006.
Siuntion pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunalaatikko, suolasilakat, kuoriperunat ja sipulilla höystetty valkokastike.[40]
Kunnassa on kyläyhdistyksiä, jotka ylläpitävät paikallisia seurataloja ja vuokraavat niitä juhliin ja muihin tilaisuuksiin:
Siuntiossa toimi itsenäinen säästöpankki Sparbanken i Sjundeå aina vuoteen 1991 asti, sekä itsenäinen osuuskauppa Sjundeå Handelslag vuoteen 1973 asti.
Siuntion kunta uudisti vuonna 2021 julkisuuskuvaansa. Tällöin kunta otti käyttöön muun muassa uuden logon ja tunnuslauseen. Tunnuslause kuuluu: Siuntio - ota rauhallisesti.[46]
Henkilöitä, jotka ovat asuneet tai asuvat, tai ovat merkittävästi vaikuttaneet Siuntiossa ovat muun muassa:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.