Serbian kansalliskokous

Kansalliskokous (serb. Народна скупштина, Narodna skupština) on Serbian korkeinta lainsäädäntövaltaa käyttävä elin. Se on yksikamarinen ja 250-paikkainen. Edustajat valitaan neljän vuoden välein suhteellisella vaalitavalla.

Kansalliskokous Народна скупштина Narodna skupština
Tyyppi
Tyyppi	yksikamarinen
Johto
Puheenjohtaja	Ivica Dačić (22. lokakuuta 2020–)
Varapuheenjohtajat	Vladimir Orlić Stefan Krkobabić Radovan Tvrdišić Marija Jevđić Muamer Zukorlić
Kokoonpano
Edustajia	250
Puolueet	Serbian edistyspuolueen johtama koalitio (128)      Serbia väkivaltaa vastaan (65)      SPS–JS–ZS (18)      NADA (13)      MI-GIN (13)      VMSZ/SVM (6)      SPP (3)      SDAS (2)      PVD/PDD (1)      RS (1)
Vaalit
Valintatapa	Suhteellinen vaalitapa (d'Hondtin menetelmä), äänikynnys 3 %
Viimeisimmät vaalit	17. joulukuuta 2023
Seuraavat vaalit	2026
Kokouspaikka
Kansalliskokouksen talo
Belgrad
Kotisivut
http://www.parlament.rs/

Kansalliskokouksella on perustuslain mukaan valta esimerkiksi päättää perustuslaista, valtion rajoista, sodasta ja rauhasta sekä valita hallitus ja erottaa se. Kansalliskokous on päätäntävaltainen, kun läsnä on enemmistö edustajista. Perustuslakien muuttamiseen vaaditaan lisäksi kahden kolmasosan enemmistö kaikista edustajista.^[1]

Vaalit

Perustuslain mukaan vaalit pidetään joka neljäs vuosi. Mikäli kansalliskokous erottaa hallituksen (tai hallitus eroaa itse) eikä uutta hallitusta saada kokoon, voidaan järjestää ennenaikaiset vaalit. Presidentti julistaa normaalisti vaalit 90 päivää ennen kansalliskokouksen nelivuotisen mandaatin päättymistä, ja vaalit on pidettävä tästä 60 päivän kuluessa. Äänestystapana ovat suljetut listat ja paikat jaetaan suhteellisesti d'Hondtin menetelmän avulla. Käytössä on 3 prosentin äänikynnys, joka ei koske etnisten vähemmistöjen puolueita.^[1]

Lähteet

1. Wikisource: Constitution of Serbia

Aiheesta muualla

• Parlamentin kotisivut (englanniksi)

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.