Rautjärvi
kunta Etelä-Karjalan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Rautjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnan väkiluku on 3 009,[3] pinta-ala 401,90 km², josta 50,43 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 8,56 asukasta/km². Rautjärven naapurikuntia ovat Parikkala ja Ruokolahti, itäpuolella rajanaapurina on Venäjä. Rajanaapurikuntia Venäjän puolella ovat Karjalan tasavallassa Elisenvaara ja Hiitola sekä Leningradin alueella Antrea (Kamennogorsk).
| Rautjärvi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Hiitolanjokea |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Imatran seutukunta |
| Kuntanumero | 689 |
| Hallinnollinen keskus |
Miettilä (–1972) Simpele (1973–) |
| Perustettu | 1871[1] |
| Kuntaliitokset | Simpele (1973) |
| Kokonaispinta-ala |
401,90 km² 238:nneksi suurin 2022 [2] |
| – maa | 351,47 km² |
| – sisävesi | 50,43 km² |
| Väkiluku |
3 009 212:nneksi suurin 31.8.2024 [3] |
| – väestötiheys | 8,56 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [4] |
| – 0–14-v. | 9,1 % |
| – 15–64-v. | 50,8 % |
| – yli 64-v. | 40,1 % |
| Äidinkieli | 2023 [5] |
| – suomenkielisiä | 95,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 4,5 % |
| Kunnallisvero |
8,30 % 231:nneksi suurin 2024 [6] |
| Kunnanjohtaja | Harri Anttila |
| Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kesk. • SDP • PS • Kok. |
7 7 2 1 |
| www.rautjarvi.fi | |
Yli puolet Rautjärven asukkaista asuu kuntakeskuksessa Simpeleellä.[8] Rautjärven asemanseudulla asukkaita on noin 300. Taajamat sijaitsevat noin 20 kilometrin etäisyydellä toisistaan.
Rautjärven kunnanjohtaja on vuodesta 2006 lähtien ollut Harri Anttila.
Rautjärven kunta perustettiin vuonna 1861, pari vuotta aiemmin (1859) toimintansa itsenäisenä seurakuntana aloittaneen Rautjärven seurakunnan pohjalle. Rautjärven seurakunta oli ollut sitä ennen Ruokolahden seurakunnan kappeliseurakuntana vuodesta 1654.[9]
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 pääosa siihenastisen Rautjärven alueesta pysyi Suomessa, mutta lähes puolet (198,9 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.
Simpeleen kunta liittyi Rautjärveen 1973, jolloin muodostui nykyisenlainen Rautjärven kunta. Uuden kunnan keskustaajamaksi tuli aiempaa kuntakeskusta Miettilää ja Rautjärven asemanseutua selvästi suurempi Simpele.[8]
Simpeleen kunta perustettiin Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille ja lisäksi osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922.
Haakanala, Hallilanmäki, Hiivaniemi, Hinkkala, Hynnilä, Ilmee, Jurvala, Kalpiala, Kekäleniemi, Kokkola, Kopsala, Korjola, Korpijärvi, Lankila, Latvajärvi, Miettilä, Niskapietilä, Partila, Pirhola, Purnujärvi, Rautjärvi, Siisiälä, Torsansalo, Uimola, Untamo, Viimola, Vähikkälä
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2022 lopussa Rautjärvellä oli 3 093 asukasta, joista 1 531 asui taajamissa, 1 540 haja-asutusalueilla ja 22:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kunnan taajama-aste oli 49,9 %.[11]
Rautjärven taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[12]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Simpele | 1 685 |
| 2 | Rautjärven asemanseutu* | 214 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Rautjärven asemanseutu ulottuu pieniltä osin myös Ruokolahden kunnan alueelle.[12]
Rautjärven kunnan pinta-alasta noin 12,5 % on veden peittämää, ja kunnan alueella on toistasataa järveä tai lampea. Suurimmat järvet ovat Torsa - Pieni-Torsa, Nurmijärvi, Rautjärvi, Silamus, Purnujärvi, Hiidenjärvi, Herajärvi, Kostamo, Untamojärvi, Kivijärvi, Särkijärvi, Koantaus, Pitkäjärvi, Latvajärvi, Sammalus, Korpijärvi ja Ylimmäinen. Lisäksi kunnan alueella osittain sijaitsevia järviä ovat Simpelejärvi (suurelta osin Parikkalan kunnan alueella) ja Vaahterus (suurelta osin Ruokolahden kunnan alueella).
Rautjärven alueella virtaavat kunnan pohjoispäässä Hiitolanjoki, Silamusjoki, Torsanjoki, Lohijoki ja Sarajoki sekä eteläpäässä Helisevänjoki.
Rautjärven alueella on kuusi Natura-aluetta: Haukkavuori, Kivijärvi, Lautakangas, Revonrannan laidun, Yhteismetsän puisto ja Äpätinkangas.[13] Sarajärven rannasta lähes pystysuoraan kohoava Haukkavuori on Etelä-Karjalan arvokkaimpia kallioalueita. Vuoren laella on historiallinen rajamerkki, joka on suosittu nähtävyys- ja näköalapaikka.[14]
Rautjärvellä oli vuonna 2018 kaikkiaan 1 333 kesämökkiä.
Rautjärvi on yksi Suomen teollistuneimpia kuntia, ja kunnan suurin työnantaja on Metsä Board Simpeleen kartonkitehdas.
Merkittävämpien paikallisten työllistäjien joukkoon lukeutuu puunjalostusalalla toimiva perheyritys Vankkapuu Oy[15], joka Simpeleellä toimivissa kahdessa yksikössään valmistaa teollisuuden tarpeisiin kuormalavoja, rullanpäätulppia lähinnä paperi- ja kartonkiteollisuudelle sekä lisäksi kierrättää kartonkihylsyjä. Teollisuusyrityksiä edustaa myös valmisbetonia ja muita betonituotteita tuottava sekä rakentamiseen liittyviä järjestelmiä ja palveluja toimittava Karjalan Betoni Oy.
Julkisella sektorilla merkittävät työllistäjät ovat Rautjärven kunta sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote).
Koulutus- ja kulttuuri
Rautjärven kunnassa oli aiemmin kaksi peruskoulun ala-astetta: kuntakeskuksessa Simpeleellä Kivijärven koulu ja kunnan eteläpäässä Rautjärven asemanseudulla Rautjärven aseman koulu.
Peruskoulun yläaste toimi Simpeleen yhteiskoulussa, ja samoissa tiloissa myös Rautjärven lukio.
Vuonna 2016 rakennettiin uusi koulurakennus, joka sai nimekseen Simpeleen koulu. Samassa rakennuksessa sijaitsevat ala- ja yläkoulu sekä Rautjärven lukio. Syy uuden koulun rakentamiselle oli sisäilmaongelmat vanhoissa tiloissa.
Muutosten jälkeen Rautjärven asemanseudulla opiskellaan esi- ja alkuopetusluokat Otsolan 0-2 -opetusryhmässä, joka kuuluu hallinnollisesti Simpeleen kouluun. Entisessä Kivijärven koulussa, nykyisessä Kivijärven toimintakeskuksessa toimii Rautjärven ja Parikkalan kuntien yhteinen kansalaisopisto Simpelejärven opisto.
Rautjärven kunnankirjastoon kuuluu Rautjärven pääkirjasto (Simpeleen kirjasto) ja Rautjärven asemankirjasto.[16]
Kaupallisia palveluja
Rautjärven kunnassa on kolme päivittäistavarakauppaa: K-Market Hermanni ja S-market Simpele kuntakeskuksessa Simpeleellä sekä M Aseman Puoti Asemanseudulla. Kunnan alueella toimivat seuraavat kahvilat, ravintolat ja baarit: Kahvila Lounaskulma, Ravintola Simpele, Sirpakka Baari ja Siika Bar Simpeleellä sekä Pub Kahvila Aseman Kello Asemanseudulla.
Valtatie 6:n varrella sijaitsevat liikenneasema Teboil Simpele ja Neste Simpele huoltoasema.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Rautjärvellä toimi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Rautjärven seurakunta[17], mutta se liitettiin vuonna 2019 Ruokolahden seurakuntaan.
Rautjärven alue kuuluu myös Suomen ortodoksisen kirkon Lappeenrannan ortodoksinen seurakunnan toiminta-alueeseen[18] ja on osa Pyhän Ursulan seurakuntaa Katolisen kirkon Helsingin hiippakunnassa.
Entiset seurakunnat
Historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Rautjärven kunnan nykyisellä alueella ovat:[17]
- Simpeleen seurakunta (liitetty Rautjärven seurakuntaan 1999)
- Hiitolanjoki, Simpeleen kautta virtaava ja Laatokkaan laskeva joki, johon Laatokan lohi nousee myös Suomen puolelle. Kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti merkittävä vesireitti, nykypäivänä virkistysalue maisemapolkuineen ja kalastusmahdollisuuksineen.
- Haukkavuori, Etelä-Karjalan korkein paikka Rautjärven ja Ruokolahden rajamailla.
- Iivanansaari, Koantaus-järvessä sijaitseva saari, jossa on kalterijääkäri Jussi Reinikaisen hautapaikka.
- Pirunkirkko, Torsansalossa, Linnavuoren pohjoisrinteen alla sijaitseva isonvihan aikainen suuri piiloluola.
- Laikon eli Ylimmäisen lähde, yksi Suomen suurimmista lähteistä Laikon kylässä.
- Miettilän historiallinen reservikasarmialue, historiallinen kasarmialue, jonka kasarmit on rakennettu vuosina 1881–1883. Yhdessä rakennuksista toimi Rautjärven kunnan kunnantoimisto vuosina 1922–1972.
- Rautjärven kotiseutunäyttely, vanhassa terveystalossa Miettilän kasarmialueella esillä oleva Rautjärven kotiseutumuseon näyttely.
- Kollaa ja Simo Häyhä -museo, museo, jossa on nähtävillä mm. talvisodan Kollaan taisteluun liittyvä näyttely.
- Niskapietiläntie, 19,5 km pitkä museotie yhdystiestä 3981 – Niskapietiläntie, joka johtaa Imatran Vuoksenniskalta Ruokolahden Huhtasenkylän kautta Rautjärven Niska-Pietilään ja sieltä edelleen Miettilään. Tie on osa Runon ja Rajan tietä ja sitä kautta Via Karelia -matkailutietä. Elokuussa vuosittainen Päivä Museotiellä -tapahtuma.
- Simpeleen Tehtaanpuisto, vuonna 1935 perustetun ja Yhtyneiden Paperitehtaiden puutarhasuunnittelijana toimineen puutarha-arkkitehti John Hausenin suunnittelema puisto.
- Rautjärven kirkko, vuonna 1881 valmistunut puukirkko ja Rautjärven seurakunnan silloinen toinen kirkko, joka tuhoutui tulipalossa jouluna 2022.[19]
- Simpeleen kirkko, 1933 valmistunut kivikirkko ja vuodesta 1999 yhdistyneen Rautjärven seurakunnan pääkirkko. Aiemmin vuonna 1922 perustetun Simpeleen seurakunnan kirkko.
- Simpeleen Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, vuodesta 1999 järjestetyt monipuoliset antiikin ja keräilyn myyntimessut heinäkuun lopulla
- Rautjärven Kulttuuriviikko, useista eri tapahtumista vaihtuvissa paikoissa kunnan alueella koostuva kulttuurin teemaviikko heinäkuussa
- Rautjärven asemanseudun kylämessut
- Rautjärven asemanseudun traktorimarssi
- Miettilä Kollaus, Miettilän kylätapahtuma ja koko perheen tapahtumapäivä Kuntalan alueella
- Museotiepäivä, Niskapietiläntiellä elokuussa järjestettävä tapahtuma
- AsemaFest!, nuorille suunnattu musiikkifestivaali elokuussa Rautjärven asemanseudulla
- Marja-Liisan Hiihdot, Marja-Liisa Kirvesniemen nimikkohiihdot Konkalammen hiihtokeskuksessa Simpeleellä
Rautjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianliha-perunalaatikko, lammaskaali, suolasiika ja puolukkavispipuuro.[20]
Simpeleen urheilukeskuksessa on yleisurheilukenttä (v. 2017 uusittu, Novotan-pinnoitteinen, kiertäviä 400 metrin ratoja 6/8 kpl, keskikenttä nurmella varustettu jalkapallokenttä, 600 henkilön betonikatsomo), pallokenttä (v. 2017 tekonurmikenttä), jääkiekkokaukalo ja kolme tenniskenttää sekä viereisellä Simpeleen koululla liikuntahalli ja sisäampumarata. Lisäksi Simpeleellä on keilahalli, painisali, kaksi kuntosalia ja Tehtaanpuistossa beach volley -kenttä sekä frisbeegolfrata.
Simpeleellä sijaitsee myös Konka Ski hiihtokeskus, jossa on laskettelurinteitä, hiihtolatuja ja hyppyrimäki.
Rautjärveläisiä urheiluseuroja
- Rautjärven Urheilijat (Urheilun yleisseura, lajeina hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, pesäpallo ja yleisurheilu)
- Simpeleen Urheilijat
- Simpeleen Vesa (Urheilun yleisseura, lajeina kuntoliikunta, paini, pöytätennis ja petanque)
- Simpeleen Hahlo
- Simpeleen Keilaajat
- RAPSU, Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueella toimiva suunnistuksen erikoisseura
Parikkalassa ja Rautjärvellä ilmestyy paikallislehti Parikkalan-Rautjärven Sanomat.
Kunnan läpi kulkevat lounas-koillissuunnassa valtatie 6 ja Karjalan rata.
Simpeleen asemalta on junayhteydet Helsingin ja Joensuun suuntiin. Asemalla pysähtyy kymmenen Helsingin ja Joensuun välistä junavuoroa, yhdeksän InterCity-junavuoroa sekä yksi Pendolino-junavuoro.
Rautjärven kuntaa lähimmät lentoasemat ovat Lappeenrannassa ja Savonlinnassa. Lappeenrannan lentoasemalta on tarjolla kansainvälisiä lentoyhteyksiä, ja Savonlinnan lentoasemalta lennetään Helsinkiin.
Lähin Suomen ja Venäjän välinen kansainvälinen rajanylityspaikka Imatra-Enso sijaitsee Imatran Pelkolassa, noin 50 km kuntakeskus Simpeleeltä ja noin 30 km Rautjärven asemanseudulta. Parikkalan tilapäinen rajanylityspaikka Parikkala-Syväoro sijaitsee Parikkalan Kolmikannassa, noin 20 kilometrin etäisyydellä kuntakeskus Simpeleeltä.
Etäisyyksiä maanteitse
Suomessa
- Parikkala, 18 km
- Ruokolahti, 38 km
- Imatra, 41 km
- Punkaharju, 43 km
- Savonlinna, 77 km
- Lappeenranta, 78 km
Venäjälle
Välimatkat on mitattu kuntakeskus Simpeleen eteläisestä valtatie 6:n liittymästä.
- Johannes Häyhä, opettaja ja kirjailija
- Simo Häyhä, talvisodan tarkka-ampuja, jota esitellään Kollaa ja Simo Häyhä -museossa Miettilässä
- Karl Henrik Jakob Ignatius, pappi ja kirjailija
- Jesse Joronen, jalkapalloilija
- Elisa Kirvesniemi, seitsenottelija
- Jorma Kosunen, rajavartiojoukkojen eversti ja urheiluvaikuttaja
- Jaakko Leskinen, kauppaneuvos
- Matti Mononen, seiväshyppääjä
- Heidi Nokelainen, keihäänheittäjä
- Olli Pajari, kansanedustaja
- Marika Partinen, yleisurheilija
- Lea Piltti, oopperalaulaja
- Hannes Pulkkinen, kansakoulunopettaja ja kansanedustaja
- Yrjö Roiha, lähetyssaarnaaja
- Martti Siisiäinen, professori ja tutkija
- Jouni Vento, jääkiekkoilija
- Lauri Vilkko, nykyaikainen viisiottelija ja olympiamitalisti
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
