geometrisen tasorakenteen käsite From Wikipedia, the free encyclopedia
Projektiivinen taso on geometrinen struktuuri, joka laajentaa tason käsitettä. Tavallisella euklidisella tasolla kaksi suoraa tavallisimmin leikkaa toisensa yhdessä pisteessä, mutta on myös suoria, yhdensuuntaisia suoria, jotka eivät leikkaa. Projektiivinen taso voidaan käsittää tavalliseksi tasoksi, johon on lisätty "äärettömän kaukaisia" pisteitä, joissa yhdensuuntaiset suorat leikkaavat. Täten mitkä tahansa kaksi suoraa leikkavat toisensa aina yhdessä ja vain yhdessä pisteessä.
Tämän matematiikan haaran kehityksen panivat alulle renessanssiajan kuvataiteilijat kehittäessään perspektiivipiirustuksen tekniikkaa.
Tavallisimmin projektiivisella tasolla tarkoitetaan reaalista projektiivista tasoa, jota sanotaan myös laajennetuksi euklidiseksi tasoksi. Sillä on huomattava merkitys, paitsi projektiivisessa geometriassa, myös algebrallisessa geometriassa ja topologiassa. Sille käytetään eri yhteyksissä muun muassa merkintöjä PG(2, R), RP2 tai P2(R). Yleisemmässä merkityksessä projektiivisella tasolla tarkoitetaan mitä tahansa struktuuria, joka toteuttaa jäljempänä esitetyssä määritelmässä asetetut ehdot. Sellaisia on reaalisen projektiivisen tason lisäksi useita muitakin, sekä äärettömiä kuten kompleksinen projektiivinen taso että äärellisiä kuten Fanon taso.
Projektiivinen taso on kaksiulotteinen projektiivinen avaruus, mutta kaikkia projektiivisia tasoja ei voida upottaa kolmiulotteiseen projektiiviseen avaruuteen. Tämä upotusominaisuus seuraa Desarguesin lauseesta.
Projektiivinen taso muodostuu joukosta pisteitä, joukosta suoria sekä pisteiden ja suorien välisestä relaatiosta, jota sanotaan insidenssiksi,[1], joille seuraavat ehdot ovat voimassa:
Toinen ehto merkitsee, että ei ole yhdensuuntaisia suoria. Viimeinen ehto sulkee pois niin sanotut degeneroituneet. Termiä "insidenssi" käytetään pisteiden ja suorien välisen relaation symmetrisen luonteen korostamiseen. Tämän vuoksi projektiivisessa geometriassa käytetään yleensä ilmaisua "piste P on insidentti suoran l kanssa", vaikka tällä itse asiassa tarkoitetaan, että "piste P on suoralla l" tai "suora l kulkee pisteen P kautta", mutta
Tavanomainen euklidinen taso voidaan laajentaa projektiiviseksi tasoksi seuraavasti:
Tätä laajennettua rakennetta sanotaan laajennetuksi euklidiseksi tasoksi tai reaaliseksi projektiiviseksi tasoksi. Edellä kuvattua menetelmää sen muodostamiseksi sanotaan "projektiiviseksi täydennykseksi" tai projektivisioinniksi.
Muuan esimerkki äärellisestä projektiivisesta tasosta käsittää kolmetoista pistettä ja kolmetoista suoraa. Pisteille käytetään merkintöjä P1,...,P13 ja suorille m1,...,m13. Insidenssirelaation määrittelee seuraava taulukko. Taulukon rivit merkitsevät pisteitä ja sarakkeet suoria. Ykkönen ("1") rivillä i ja sarakkeessa j merkitsee, että piste Pi on suoralla mj, kun taas tyhjä ruutu merkitsee, että piste ei ole kyseisellä suoralla (eli piste ja suora eivät ole insidentit). Taulukko on esitetty Paige-Wezlerin normaalimuodossa.
| m1 | m2 | m3 | m4 | m5 | m6 | m7 | m8 | m9 | m10 | m11 | m12 | m13 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| P1 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P2 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P3 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P4 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P5 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P6 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P7 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P8 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P9 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P10 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P11 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P12 | 1 | 1 | 1 | 1 | |||||||||
| P13 | 1 | 1 | 1 | 1 |
Sen osoittamiseksi, että tämä toteuttaa projektiivisen tason ehdot, tarvitsee vain todeta, että jokaisella kahden rivin muodostamaa paria kohti on yksi ja vain yksi yhteinen sarake, jolla merkintä "1" esiintyy kummallakin rivillä, ja että jokaista kahden sarakkeen muodostamaa paria kohti on yksi ja vain yksi yhteinen rivi, jolla merkintä "1" esiintyy kummallakin sarakkeella. Taulukosta voidaan myös valita useita neljän pisteiden joukkoja, esimerkiksi P1,P4,P5 ja P8, jotka toteuttavat kolmannen ehdon. Tätä esimerkkiä sanotaan kertaluvun 3 projektiiviseksi tasoksi.
Yksinkertaisin projektiivinen taso on Fanon taso, jossa on vain seitsemän pistettä ja seitsemän suoraa. Sitä esittää oheinen kaavio, jossa mustat kiekot tarkoittavat tason seitsemää pisteitä, kuusi janaa ja ympyrä tason seitsemää suoraa.
Reaalisen projektiivisen tason äärettömyydessä oleva suora näyttää olevan luonteeltaan täysin erilainen kuin tason muut suorat. Näin ei geometrisesti kuitenkaan ole. Sama projektiivinen taso voidaan konstruoida toisellakin tavalla, joka osoittaa, ettei mikään suora ole erikoisasemassa muihin verrattuna. Tässä konstruktiossa reaalisen projektiivisen tason "pisteet" vastaavat suoria, jotka kulkevat kolmiulotteisen euklidisen avaruuden origon kautta, ja projektiivisen avaruuden "suoria" vastaavat niitä kolmiulotteisen avaruuden tasoja, joihin origo sisältyy. Tämä idea voidaan yleistää ja täsmentää seuraavasti.
Olkoon K mikä tahansa jakorengas (vinokunta). Merkitään kaikkien tämän jakorenkaan alkoiden muodostamien kolmikoiden (x = (x0, x1, x2) joukkoa K3:lla. K3 on siis karteesinen tulo käsitettynä vektoriavaruudeksi. Jokaiselle K3 alkiolle x, nolla-alkiota (0, 0, 0) lukuun ottamatta, määritellään origon ja x:n kautta kulkeva suora K3:n osajoukkona seuraavasti:
Oletetaan, että x ja y ovat K3:n lineaarisesti riippumattomia alkioita, toisin sanoen nille pätee, että kx + ly = 0 vain jos k = l = 0. Samaan tapaan edellisen kanssa määritellään origon, xn ja y:n kautta kulkeva taso K3:n osajoukkona
Tämä taso sisältää useita origon kautta kulkevia suoria, jotka saadaan kiinnittämällä k ja l ja ottamalla mukaan tuloksena saatujen vektorien monikerrat. Mitkä tahansa luvut k ja l, joiden suhde on sama, vastaavat samaa suoraa.
Projektiivinen taso K:n yli, jota merkitään PG(2,K) tai KP2, sisältää pisteinään kaikki K3:n origon kautta kulkevat suorat (jokainen niistä on yksiulotteinen vektorialiavaruus). PG(2, K):n osajoukko L on suora PG(2,K'):ssa, jos K3:ssa on taso, jonka suorien joukko on sama kuin L (kaksiulotteinen vektorialiavaruus).
Että tämä konstruktio tuottaa projektiivisen tason, todistetaan usein lineaarialgebrassa harjoitustehtävänä.
Vaihtoehtoisesti tämä konstruktio voidaan tulkita algebrallisesti seuraavasti. Projektiivisen tason pisteet ovat ekvivalenssirelaation "x ~ kx kaikilla K×:n pisteillä k" määrittelemiä ekvivalenssiluokkia joukossa K3 ∖ {(0, 0, 0)}. Projektiivisen tason suorat määritellään aivan samoin kuin edellä.
Projektiivisen avaruuden PG (2, K) pisteen koordinaatteja (x0, x1, x2) sanotaan homogeenisiksi koordinaateiksi. Jokainen kolmikko (x0, x1, x2) vastaa jotakin avaruuden PG(2,K) pistettä, paitsi kolmikko (0, 0, 0), joka ei vastaa mitään pistettä. Jokaista PG(2,K):n pistettä kohti on kuitenkin useita tällaisia kolmikoita.
Jos K is a topologinen avaruus, voidaan KP2:n topologia määritellä tulotopologiana, aliavaruuden topologiana tai tekijätopologiana.
Reaalinen projektiivinen taso P2 saadaan, kun jakorenkaaksi K valitaan reaalilukujen kunta . Suljettuna, epäorientoituvana 2-monistona sitä käytetään topologiassa perustavana esimerkkinä. [2]
Tarkastellaan tässä konstruktiossa origokeskeistä yksikköpalloa kolmiulotteisessa avaruudessa :ssa. Tässä konstruktiossa jokainen avaruuden suora leikkaa pallopinnan kahdessa vastakkaisessa pisteessä, jotka ovat toistensa antipodeja. Koska avaruuden suora vastaa projektiivisen tason P2 pistettä, saadaan P2:lle sama malli samastamalla pallopinnan antipodiset pisteet keskenään. P2:n suoria ovat pallopinnan isoympyrät, joissa vastakkaiset pisteet on samastettu. Tämä kuvaus on samalla elliptisen geometrian standardi malli.
Kompleksinen projektiivinen taso P2 saadaan, kun jakorenkaaksi K valitaan kompleksilukujen kunta . Se on suljettu kompleksinen 2-monisto ja näin ollen suljettu, orientoituva 4-monisto. Se samoin kuin muita kuntia vastaavat projektiiviset tasot ovat perustavia esimerkkejä algebrallisessa geometriassa.
Myös kvaternioiden jakorenkaan yli voidaan vastaavalla tavalla muodostaa projektiivinen taso P2.
Wedderburnin lauseen mukaan äärelliset jakorenkaat ovat kommutatiivisia ja näin ollen kuntia. Niinpä äärellisten jakorenkaiden yli muodostettuja projektiivisia tasoja sanotaan "kuntatasoiksi". Jos K on äärellinen kunta, jossa on q = pn alkiota, missä p on alkuluku, saadussa projektiivisessa tasossa on q2 + q + 1 pistettä. Näille kuntatasoille käytetään yleensä merkintää PG(2,q), missä PG tulee sanoista projektiivinen taso, 2 on ulottuvuus ja q tason kertaluku, joka on yhtä pienempi kuin pisteiden lukumäärä millä tahansa suoralla. Edellä mainittua Fanon tasoa merkitään täten PG(2,2), kun taas ylempänä mainittu 13 pisteen taso on PG(2,3).
Desarguesin lause pätee projektiivisilla tasoilla, jos ja vain jos taso voidaan konstruoida kolmiulotteisena vektoriavaruutena jonkin jakorenkaan eli vinokunnan yli. Näitä tasoja sanotaan Desarguesin tasoiksi Girard Desarguesin mukaan. Reaalinen ja kompeksinen projektiivinen taso sekä edellä mainittu kertaluvun 3 projektiivinen taso ovat Desarguesin tasoja. On kuitenkin myös projektiivisia tasoja, joita ei voida näin konstruoida ja jotka näin ollen eivät ole Desarguesin tasoja. Sellainen on esimerkiksi Moultonin taso. Merkintä PG(2,K) on varattu Desarguesin tasoille.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
