kunta Södermanlandin kunnassa, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Nyköpingin kunta (ruots. Nyköpings kommun) on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Nyköping.[3]
| Nyköpingin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Södermanlandin lääni |
| Maakunta | Södermanland |
| Keskustaajama | Nyköping |
| Kuntakoodi | 0480 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 420,46 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 57 633 |
| – Väestötiheys | 40,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 420,46 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 57 633 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 298,66 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 20,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1951 Nyköpingin kaupunkiin liitettiin suurin osa Nikolain maalaiskunnasta ja samalla loppuosasta muodostettiin Oxelösundin kaupunki. Vuotta myöhemmin Ruotsissa toteutettiin kuntauudistus, jolloin nykyisen Nyköpingin alueelle muodostettiin kaupungin lisäksi seitsemän "suurkuntaa":
Vuonna 1967 Svärta liitettiin Nyköpingin kaupunkiin. Nyköpingin kunta muodostettiin yllä mainituista kunnista, mutta Bettnan kunnasta Nyköpingiin liitettiin vain Vrena ja Husby-Oppundan. Loput Bettnan alueet liitettiin Flenin kuntaan. Vuonna 1974 Nyköpingiin liitettiin vielä Trosan kaupunki, Vagnhäradin ja Dagan maalaiskunnat sekä Gnestan kauppala.
Kuntauudistuksen jälkeen Nyköpingin kunta kattoi koko Södermanlandin läänin rannikon lukuun ottamatta Oxelösundin kuntaa, jota pienestä pinta-alastaan huolimatta ei liitetty Nyköpingin kuntaan. Uuden suurkunnan pohjois- ja itäosissa oli kuitenkin toiveita irtautumisesta. Nyköpingin kunta jaettiin vuoden 1992 alussa erottamalla siitä Gnestan ja Trosan kunnat.
Vaakunaselitys: (Ruotsiksi: I fält av silver ett rött borgtorn med krenelerad väktargång och spetsig tornhuv.)
Vaakunan aihe esiintyy ensimmäisen kerran sinetissä vuonna 1359 ja myöhemmin vaakunana. Vaakuna vahvistettiin Nyköpingin kaupungille vuonna 1945. 1970-luvun kuntauudistuksen jälkeen päätettiin käyttää jatkossakin kaupungin vanhaa vaakunaa, joka rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974. Nykyisen Nyköpingin kunnan alueella aiemmin sijainneista kunnista viidellä on ollut oma vaakuna:
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 7 192 | 13,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 2 123 | 3,9 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 3 694 | 6,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 41 253 | 76,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 977 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyvät myös nykyään itsenäiset Gnestan ja Trosan kunnat. Kyseisten tietojen mukaan 5,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 667 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 193 039 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 71 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,1 | 2,0 | |
| jalostus | 16,1 | 21,9 | |
| palvelut | 79,4 | 74,1 | |
| tuntematon | 2,4 | 2,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 22 596 | 23 988 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 94,2 | ||
Kunnassa on 15 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 359 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista molemmat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Nyköpingin taajaman kanssa.[17]
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Granlund + Kvarnsjön kuuluu osin myös Trosan kuntaan.[19]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Nyköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nyköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Gnestan kunta ja Trosan kunta sisältyvät Nyköpingin tuloksiin vuosina 1973–1988.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 9 | 11 | 14 | 14 | 13 | 13 | 12 | 13 | 8 | 14 | 15 | 14 | 16 | ||
| Keskustapuolue | 17 | 16 | 12 | 11 | 9 | 9 | 7 | 6 | 5 | 3 | 5 | 4 | 5 | 5 | ||
| Liberaalit | 4 | 6 | 5 | 3 | 8 | 7 | 5 | 3 | 3 | 7 | 5 | 4 | 3 | 3 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 1 | 6 | 6 | 5 | 3 | 2 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 2 | 3 | 3 | 3 | 6 | 6 | 3 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 32 | 30 | 33 | 33 | 30 | 30 | 26 | 34 | 25 | 29 | 26 | 23 | 22 | 20 | ||
| Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 6 | 5 | 3 | 3 | 3 | 4 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 6 | 7 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [23] | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 63 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | ||
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Lähteessä Gnestan kunta ja Trosan kunta ovat vielä osa Nyköpingin kuntaa, mutta niihin kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
