Nebukadressar II

Nebukadressar II (myös Nebukadnessar II; akkadiksi 𒀭𒀝𒆪𒁺𒌨𒊑𒋀 ^dNabû-kudurri-uṣur; hepr. ‏נְבוּכַדְנֶצַּר‎ Nəḇūḵaḏneṣṣar; vallassa n. 605 eaa.–562 eaa.) oli Uus-Babylonian valtakunnan merkittävin hallitsija. Nebukadressar on tunnettu Juudan ja Jerusalemin valloituksistaan, joista sai alkunsa juutalaisten pakkosiirtolaisuus, niin sanottu Babylonin vankeus, sekä monumentaalisista rakennustöistään pääkaupungissaan Babylonissa.

William Blaken Nebukadressar (1795), käsin väritetty etsaus.^[1]

Nebukadressar rakennutti Ištarin portin. Legendan mukaan hän rakennutti myös Babylonin riippuvat puutarhat (rinnepuutarhat), yhden maailman seitsemästä ihmeestä, jotta hänen vuoristomaasta kotoisin oleva vaimonsa Amyitis tuntisi olonsa kotoisammaksi. Riippuvia puutarhoja ei välttämättä ole koskaan ollut oikeasti olemassa. ^[2] Nedukadressarin hallintopalatsi Etelälinna ja sen koillispuolella sijainnut puutarharakennelma, mahd. Riippuvat puutarhat, on löydetty arkeologisissa kaivauksissa. Puutarharakennelmasta, joka hyvin sopisi kuvaukseen Riippuvista puutarhoista, on löydetty holvikaarin koristeltuja muureja ja kaivoja puutarhan kasteluun.^[3]

Nedukadressar lisäsi viljelysmaata kaivauttamalla Eufrat-virrasta kastelukanavia tasangolle. Viljelijöiden ei tarvinnut pelätä kuivuutta. Nebukadressarin aikana Babylonia vaurastui taloudellisesti ja sen liike-elämä kukoisti. Babylonin eli Baabelin kaupunkiin rakennettiin Baal-jumalan temppeli 91 metriä korkeaksi ja perinteisen zikkurratun muotoiseksi. Temppelistä tuli sen ajan turistinähtävyys.^[4] Baalin eli Mardukin temppelin pohjakuva oli neliö, sivun pituus oli 90 m. Rakennusaineet otettiin luonnonympäristöstä: koska kiviä ei juurikaan ollut, valmistettiin savitiiliä ja muurauslaastiksi käytettiin asvalttipikeä. Polttamaton tiili ei kestä sadetta eikä tulvia, siksi seinän uloin kerros tehtiin poltetuista tiilistä. Ennen polttoa tiiliin painettiin kuninkaallinen leima.^[5]

Akkadinkielinen nimi, Nabû-kudurri-uṣur, tarkoittaa "Oi jumala Nabu, suojele esikoispoikaani". Nabu on Babylonian viisauden jumala ja Marduk-jumalan poika. Omissa teksteissään Nebukadressar kuvaa itseään Nabun rakastamaksi ja suosikiksi.^[6][7] Hänen nimensä on aiemmin väärin tulkittu tarkoittavan "Oi Nabu, suojele kudurruani",^[8] Tässä asiayhteydessä kudurru tarkoittaa kiveen kaiverrettua maanomistuskirjaa. Kuitenkin hallitsijan arvonimessä kudurru tarkoittaa lähinnä esikoispoikaa tai vanhinta poikaa.^[9]

Vanha testamentti kuvaa, että Jumala vei Nebukadressarilta vallan ja syöksi hänet eläinten keskuuteen seitsemäksi vuodeksi, kunnes hän oppisi, että Jumala antaa vallan kenelle haluaa. Tuon seitsemän vuoden kuluttua Nebukadressar parani ja hänelle annettiin takaisin hänen paikkansa Babylonin hallitsijana.

Lähteet

1. Hugh Honour, John Fleming: Maailman taiteen historia, s. 658–659. Helsinki: Otava, 2006 (3. suom. painos). ISBN 978-951-1-16753-2
2. Heli Paalumäki: Kuviteltu ihme? – Babylonin riippuvat puutarhat. (Teoksessa Pitkät jäljet. Historioita kahdelta mantereelta (toim. Eero Kuparinen). Historian laitoksen julkaisuja n:o 48) Turku: Turun yliopisto, Historian laitos, 1999. ISBN 951-29-1383-6 Artikkelin verkkoversio (html) (viitattu 23.2.2010).
3. Salonen, Armas. (1956). Itämaisia hallitsijoita ja kansanjohtajia, s. 153-154. Porvoo: WSOY.
4. Salonen, Armas. (1956). Itämaisia hallitsijoita ja kansanjohtajia, s. 156-157. Porvoo: WSOY.
5. Tallqvist, Knut. (1938). Kuu ja ihminen - kuu-uskomuksia ja kuunpalvontaa itämailla ja muualla, s. 114. Porvoo: WSOY.
6. Harper, R. F. lainaus Peet, Stephen Denison (toimittaja). 1900. “Editorial Notes,” The American Antiquarian and Oriental Journal. New York: Doubleday, vol. XXII, May and June, p. 207.
7. Lamb, Harold. 1960. Cyrus the Great. New York: Doubleday, p. 104.
8. Schrader, Eberhard. 1888. The Cuneiform Inscriptions and the Old Testament ("Nuolenpääkirjoitukset ja Vanha Testamentti"). Lontoo: Williams and Norgate, p. 48 (alaviite).
9. Chicago Assyrian Dictionary sub Kudurru Ca5'

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nebukadressar II Wikimedia Commonsissa