englantilainen runoilija ja kuvataiteilija From Wikipedia, the free encyclopedia
William Blake (28. marraskuuta 1757 Lontoo – 12. elokuuta 1827 Lontoo) oli englantilainen runoilija, kuvataiteilija ja kirjanpainaja. Blaken omaperäistä tuotantoa luonnehtii mystiikka ja yhteiskuntakritiikki.[1][2] Hän oli tekemisissä Thomas Painen ja William Godwinin kaltaisten radikaalien kanssa ja kannatti ihmisen vapautta ja tasa-arvoa.[2][3] Blake piti tärkeänä epäitsekkyyttä, tunteen ja lähimmäisenrakkauden voimaa. Teoksissaan Blake kääntyi kohti ihmisen sisäistä maailmaa ja pyrki kuvaamaan ajatuksen ja hengen olemusta.[2] Hän teki kirjansa täysin itse: hän kirjoitti, kuvitti, painoi ja kaiversi teoksensa. Aikalaisilta Blaken teokset eivät saaneet huomiota, vaan hänen tuotantonsa herätti kiinnostusta vasta 1900-luvulla.[1]
| William Blake | |
|---|---|
 Thomas Philips, William Blake, 1807. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. marraskuuta 1757 Lontoo, Ison-Britannian kuningaskunta |
| Kuollut | 12. elokuuta 1827 (69 vuotta) Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kansalaisuus | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Ammatti | runoilija, taidemaalari, taidegraafikko |
| Kirjailija | |
| Kirjallinen suuntaus | romantiikka |
| Esikoisteos | Poetical Sketches (1782) |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
William Blake syntyi lontoolaisen pikkukauppiaan perheeseen[3] osoitteessa Broad Street 28, Golden Square, ja kastettiin St. Jamesin kirkossa. Äiti antoi hänelle opetusta, kunnes hän meni 10-vuotiaana piirustuskouluun. Vuonna 1772 Blakesta tuli kaivertaja James Basiren oppipoika. Hän sai vaikutteita gotiikan taiteesta, manierismista ja Michelangelon taiteesta.[3]
Jo kymmenvuotiaana Blake alkoi kirjoittaa ensimmäistä runokokoelmaansa Poetical Sketches, joka julkaistiin arviolta vuonna 1782, saman vuoden elokuussa hän nai Catherine Boucherin. Vuonna 1779 hänestä tuli Royal Academyn opiskelija.lähde?
Vuonna 1788 Blake alkoi työskennellä uudella tekniikalla, etsauksella, jossa runot ja kuvat tehtiin kuparilaatoille. Sen jälkeen näistä laatoista painettiin ja nidottiin teokset, jotka väritettiin käsin vesiväreillä. Blake kutsui graafista tekniikkaansa termillä illuminated printing, kuvitettu painanta.[3] Blaken ensimmäiset etsatut kirjat, There is no Natural Religion ja All Religions are One, ilmestyivät vuonna 1788. Viimeinen tällä tekniikalla ilmestynyt kirja oli Ghost of Abel vuonna 1821.
Blakella oli elämänsä aikana vain yksi yksityisnäyttely, jonka hän ripusti veljensä kangaskaupan yläkertaan kesällä 1809 Lontoossa. Näyttelystä julkaistiin vain yksi arvostelu, jonka Robert Hunt kirjoitti The Examineriin. Hän valitti huonosti ymmärrettävistä allegorioista ja turhanpäiväisistä yrityksistä esittää sekä ruumista että sielua, tahroista, läiskistä ja sekasotkuisesta hölynpölystä. Kirjoittaja väitti, että Blake ei osaa piirtää ja että esillä olevat kuusitoista maalausta ovat ”vain penikkatautisten aivojen kuohahduksia” ja Blake itse ”epäonninen mielisairas”, joka kärsii ”häikäilemättömästä turhamaisuudesta”.[4]
”Silmä näkee enemmän kuin sydän tietää.” – William Blake[4]
Thomas Harrisin romaani Punainen lohikäärme kertoo sarjamurhaajasta, joka samastuu lohikäärmeeseen William Blaken maalauksessa Punainen lohikäärme ja aurinkoon puettu nainen. Romaanissa siteerataan Blaken runoa punarinnasta pariin otteeseen. Agatha Christien romaanissa Ikiyö (1967) Blaken samanniminen runo on keskeisessä asemassa.
Blake esiintyy Alan Mooren ja Eddie Campbellin Helvetistä-sarjakuvaromaanissa. Murhaajan (Viiltäjä-Jack) muuntunut tietoisuus siirtyy kuoleman hetkenä Blaken portaikkoon. Näyn pohjalta Blake luonnostelee teoksen Kirpun henki (engl. The Ghost of a Flea).
William Blake esiintyy Orson Scott Cardin Alvin-fantasiaromaanisarjassa Jutunvaihtaja-nimisenä hahmona (Taleswapper), jonka läsnäolo, tarinat ja näyt käynnistävät tapahtumia.
Bruce Dickinsonin albumi The Chemical Wedding sisältää Blaken runoihin pohjautuvia ja niistä innoitusta saaneita kappaleita. Albumin kansitaiteena on Blaken maalaus Kirpun henki.
Gordon Giltrapin teema-albumi Visionary (1976) perustuu Blaken runoihin ja maalauksiin.
Elokuvassa Saint Maud (2019) päähenkilö saa potilaaltaan Blaken tekemän kirjan.
_British_Museum.jpg)
.jpg)
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
