Narsistinen persoonallisuushäiriö
persoonallisuushäiriö / From Wikipedia, the free encyclopedia
Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva mielenterveyden häiriö, josta kärsivä on leimallisesti epäsovinnollinen[1][2]. Se kuuluu dramaattisten ja emotionaalisten persoonallisuushäiriöiden B-klusteriin ja sitä on kutsuttu myös minävaurioksi, sillä häiriö keskittyy yksilön minäkäsityksen ympärille. Narsisti tai minävaurioinen käyttää muita ihmisiä peileinä, jotka todistavat narsistille kuvan hänen erinomaisuudestaan.
Narsistinen persoonallisuushäiriö | |
---|---|
Luokitus | |
ICD-10 | F60.8 |
ICD-9 | 301.81 |
MeSH | D010554 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Infobox OK |
Narsistinen persoonallisuushäiriö hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-IV-järjestelmään vuonna 1980.[3] Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi.[4] Persoonallisuushäiriöt ovat yleisesti kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Myöhemmällä iällä ilmeneviä muutoksia, jotka aiheutuvat psykiatrisen tai somaattisen sairauden tai pitkittyneen stressin seurauksena kutsutaan persoonallisuuden muutoksiksi. Persoonallisuushäiriöisen ja normaalin käytöksen raja on häilyvä, ja useimmilla psyykkisesti terveilläkin ihmisillä ilmenee persoonallisuushäiriöiselle tyypillistä käytöstä ja tapoja, etenkin stressitilanteissa.[5]
Narsistisen persoonallisuushäiriön keskeinen piirre on antagonismi eli toisten henkilöiden vastustaminen, vastakkaisuus.[6] Häiriötasoinen narsisti usein janoaa valtaa ja julkisuutta.[7] Narsistin muihin yksilöihin kohdistamat hyökkäykset ja vahingonteot voivat täyttää poliittisen väkivallan määritelmän.[8]