videopelisarja From Wikipedia, the free encyclopedia
Mega Man, joka tunnetaan kotimaassaan Japanissa nimellä Rockman (jap. ロックマン, Rokkuman), on Capcomin luoma videopelisarja, jolla on myös lukuisia sivuhaaroja. Valtaosa Mega Maneista kuuluu ensimmäisen pelin tavoin tasohyppelygenren klassikkoteoksiin. Mega Man on esiintynyt useammassa pelissä kuin yksikään toinen Capcomin pelihahmo. Yhteensä Mega Man -julkaisuja on yli 50, mikä tekee siitä yhden maailman laajimmista pelisarjoista.
Mega Man | |
---|---|
Kehittäjä | Capcom, Inti Creates |
Julkaisija | Capcom |
Suunnittelija | Keiji Inafune, Akira Kitamura, Tokuro Fujiwara |
Lajityyppi | Tasohyppely, myös useita muita pelityyppejä |
Alusta | kolikkopeli, Nintendo Entertainment System, Game Boy, Game Boy Color, Sega Game Gear, WonderSwan, Neo Geo Pocket Color, Super Nintendo Entertainment System, Sega Genesis, PlayStation, Sega Saturn, Nintendo 64, Microsoft Windows, PlayStation 2, Nintendo GameCube, Xbox, Game Boy Advance, Nintendo DS, PlayStation Portable, Wii, Xbox 360, PlayStation 3, Nintendo 3DS, PlayStation 4, Xbox One |
Ensijulkaisu | Mega Man (1987) |
Viimeisin julkaisu | Mega Man 11 (2018) |
Aiheesta muualla | |
Kotisivut | |
MobyGames | |
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla |
Mega Mania pidetään yleisesti Capcomin maskottina samaan tapaan kuin Mariota Nintendon tai Sonicia Segan maskottina. Alkuperäisen hahmon pikseligrafiikan suunnitteli ensimmäisen Mega Man -pelin ohjaaja Akira Kitamura, ja hahmon tarkemman suunnittelun sen jälkeen Keiji Inafune. Inafune on toiminut pelisarjan artistina ja pitkäaikaisena tuottajana. Inafune kuitenkin jätti Capcomin vuoden 2010 loppupuolella eikä näillä näkymin tule enää osallistumaan sarjan kehittämiseen[1].
Mega Man -nimen kirjoitusmuodosta on käyty paljon keskusteluja. Yleisesti hyväksytty muoto on edellä mainittu välin kanssa kirjoitettu, mutta pelien välillä ontuvien käännöstöiden vuoksi (ja siksi ettei japanin kielessä yleensä käytetä välejä) versiot Megaman ja MegaMan ovat hyvin yleisiä. CamelCase-muunnelma on erityisen ahkerassa käytössä Battle Network -sarjassa, jossa hahmojen nimet on kirjoitettu tiedostonimien tyyliin.
Mega Man -pelisarja jakaantuu lukuisiin eri alasarjoihin. Tasohyppelypelien lisäksi sarjaan kuuluu myös suuri määrä muihin genreihin kuuluvia pelejä, kuten Battle Network -sarja jonka tyyli muistuttaa enemmän roolipelejä.
Juonellisesti eri sarjat ovat suoraa jatkoa toisilleen, mutta eri sarjojen välillä on yleensä satojen vuosien ajallinen ero. Poikkeuksen tekevät Battle Network ja Star Force -jotka kuuluvat rinnakkaiseen universumiin (jossa tietokoneet ja tietoverkot kehittyivät enemmän robottien sijaan) eivätkä ole osa pääsarjan juonta.
Mega Man -sarjat:
Klassinen Mega Man -sarja on ensimmäinen pelisarjan alasarjoista ja myös pelisarjan tarinan kronologiassa se tapahtuu ensimmäisenä. Sarja alkaa vuodesta 200X maailmassa, jossa on kehitetty ensimmäiset humanoidit teollisuusrobotit. Kun ilkeä tohtori Wily uudelleenohjamoi kuusi tohtori Lightin kehittämää teollisuusrobottia uudelleen ja käyttää niitä maailmanvalloitukseen, tohtori Lightin apulaisrobotti Rock haluaa tulla muokatuksi taistelurobotiksi jotta hän voi pysäyttää seonneet veljensä ja estää Wilyn aikeet. Myöhemmät pelit toistavat käytännössä samaa kaavaa: Wily nousee aina uuden suunnitelman avulla yrittämään maailmanvalloitusta, mutta Mega Man pysäyttää Wilyn joka kerta. Monissa sarjan peleissä alkuasetelma näyttää siltä, kuin joku muu kuin Wily olisi pahuuksien takana, mutta aina lopulta selviää, että todellisuudessa Wily on esimerkiksi manipuloinut jonkun muun tekemään pahaa hänen puolestaan.
Klassisessa sarjassa suuri osa hahmoista on nimetty musiikkitermien mukaan. Näistä esimerkkejä ovat Mega Manin alkuperäinen nimi Rock ja hänen siskonsa Roll, joka on viittaus rock and roll -musiikkiin, Proto Manin japanilainen nimi Blues, sekä Mega Manin kilpailija Bass.
Klassinen sarja sisältää tällä hetkellä yksitoista päätarinaan kuuluvaa osaa ja useita spin-off -pelejä, joiden ei katsota kuuluvan osaksi päätarinaa. Lisäksi on julkaistu viisi Game Boy -konsolille tehtyä osaa, jotka käytännössä kuuluvat klassiseen sarjaan, mutta yhtä lailla näyttävät olevan oma kokonaisuutensa erillään muista peleistä. Klassinen Mega Man -sarja oli lähes 10 vuoden pituisella tauolla vuosina 1998-2008, jolloin yhtään uutta pääpeliä ei julkaistu pelien Mega Man & Bass ja Mega Man 9 välillä.
Mega Man Table - Photo Walk Chicago September 2, 2013-4897 Viralliseen tarinajatkumoon kuuluvat klassisen sarjan osat
Game Boy -sarja
Muut klassiseen sarjaan kuuluvat pelit
Kokoelmat
Mega Man X (Japanissa Rockman X) -sarja alkoi, kun Capcom julkaisi vuonna 1993 ensimmäisen Mega Man X -pelinsä Super Nintendo Entertainment Systemille (SNES). Tarina sijoittuu klassisen Mega Man -sarjan synkkään tulevaisuuteen; päähenkilöt ovat Tohtori Lightin viimeinen luomus, Mega Man X ja mystinen Zero, joka itse asiassa paljastuu Tohtori Wilyn rakentamaksi. Molemmat robotit ovat erittäin kehittyneitä ja omaavat vapaan tahdon sekä kyvyn tehdä omat päätöksensä. Tohtori Light päätti nimetä robotin X:ksi matemaattisen muuttujan X mukaan, kertoakseen sen rajattomista kyvyistä. Kun X oli rakennettu, se suljettiin kapseliin sadaksi vuodeksi, kunnes tohtori Cain löysi kapselin. Mega Man X:n pohjalta Cain kehittää uuden robottisukupolven, reploidit (Japanissa repliroidit). Pelisarjan uuden pääpahiksen roolin ottaa Sigma ja hänen seonneet maverick-robottinsa (Japanissa irregularit). Kahdessa ensimmäisessä pelissä pystyi pelaamaan vain Mega Man X:llä. Zero tuli pelattavaksi hahmoksi ensimmäistä kertaa rajallisesti X3-pelissä, ja täysin X4:ssä.
Kolme ensimmäistä peliä sarjasta julkaistiin SNES:lle. X-pelit 4-6 julkaistiin Sonyn PlayStationille (näistä Mega Man X3 ja X4 myös Sega Saturnille ja Windowsille) ja sarjan viimeisimmät osat, MegaMan X 7-8 sekä roolipeli Command Mission Sonyn Playstation 2:lle (Command Mission myös Nintendo GameCubelle). Sarjasta on myös julkaistu kaksi spin-off -peliä Nintendon Game Boy Colorille. Sarjaa on kritisoitu epäloogisista juonista sekä epätasaisesta laadusta. Fanit ovat myös nostaneet sarjan yhteyden klassiseen sarjaan useaan kertaan tapetille. Klassisen sarjan ja X-sarjan välille on jäänyt sadan vuoden juonellinen aukko. Tämä on jättänyt monia kysymyksiä avoimiksi, esimerkiksi sen, mikä oli alkuperäisen Mega Manin kohtalo.
Keiji Inafunen tarkoitus oli lopettaa X-sarja sen viidenteen osaan, mutta Capcom päätöksestä sarjaa jatkettiin vielä sen jälkeen. Inafune ei kuudennesta X-pelistä alkaen ollut enää mukana X-sarjan kehittämisessä.
Viralliset pelit
Muut
Mega Man Legends -sarja siirsi Mega Manin ensimmäistä kertaa kolmiuloiteiseen muotoon. Legends-sarja sijoittuu kronologisesti koko pelisarjan viimeiseksi, tuhansia vuosia ZX-sarjan jälkeen. Itse Mega Man -pelien isänä tunnettu Keiji Inafune on maininnut lukuisissa haastatteluissa, että Legends-sarja sijoittuu kauas tulevaisuuteen. Pelit ovat toiminnallisia seikkailupelejä, joissa on kevyitä roolipelielementtejä (kuten The Legend of Zeldassa). Sarjasta on julkaistu kaksi virallista peliä ja yksi minipelikokoelma Sonyn Playstationille. Alun perin pelit ilmestyivät yksinoikeudella Playstationille, mutta ensimmäinen Legends-peli on myöhemmin julkaistu myös kotitietokoneille ja Nintendo 64:lle nimellä Megaman 64. Kyseistä sarjaa pidetään Capcomin unohdettuna lapsena, sillä sarjaan ei ole julkaistu jatkoa yli kymmeneen vuoteen, vaikka Legends-hahmot ovatkin tehneet cameoita ja "vierailuja" Capcomin muissa peleissä. Nykyisin Mega Man Legends -pelit on myös julkaistu PSP:lle, mutta tällä hetkellä vain Japanissa.
Vuonna 2010 Capcom ilmoitti että pelin Mega Man Legends 3 kehitys oli aloitettu Nintendo 3DS -pelikonsolille. Capcom halusi ottaa pelisarjan fanit mukaan pelin kehitykseen ja sen seurauksena käynnistettiin "Devroomiksi" kutsuttu sivusto, jossa fanit voisivat vaikuttaa siihen, millaista sisältöä pelissä tultaisiin näkemään. Kuitenkin heinäkuussa 2011 Capcom ilmoitti, että koko Mega Man Legends 3 -projekti keskeytetään ja pelin kehitys on lopetettu[2]. Euroopan Capcomin edustajan mukaan syy keskeytykselle oli se, että fanit eivät olleet osallistuneet Devroomiin tarpeeksi innokkaasti[3].
Mega Man Battle Network (fanien keskuudessa myös Exe-sarja) on tuoreimpia Mega Manin sivuhaaroja. Se on spin-off-sarja jonka tarina seuraa vaihtoehtoista todellisuutta. Siinä missä alkuperäisessä aikajatkumossa robotit kehittyivät ylitse muiden, Battle Network -sarjassa pääosassa ovat tietoverkot ja internet. NetNaveiksi kutsutut hahmot liikkuvat kyberavaruudessa ja taistelevat tietokoneviruksia vastaan. Pelisarjan tyyli sekoittaa konsoliroolipeliä ja keräilykorttipeliä. Taistelut käydään ruuduista koostuvalla pelikentällä.
Sarja alkoi Nintendon Game Boy Advancellä, mutta on siirtynyt myös osittain kolmiulotteiseen muotoon Nintendon GameCubella. Sarjaan pohjautuen on myös luotu animesarja. Pelisarjan osat kolmannesta lähtien on julkaistu kahtena hieman toisistaan eroavina versioina, samaan tapaan kuin Pokémon-pelit. Myöhemmin Nintendo DS:lle julkaistu Mega Man Star Force -pelisarja on suoraa jatkoa Battle Network -sarjalle, ja sijoittuu tarinassa noin 200 vuotta myöhempään aikaan.
Megaman.Exe -sarjaan kuuluvat pelit:
Mega Man Zero jatkaa vanhaa Mega Man -sarjaa niin juonellisesti kuin pelimekaanisestikin. X-sarjaa vielä synkempään tulevaisuuteen pohjautuva pelisarja on toistaiseksi pysynyt yksinoikeudella Nintendon Game Boy Advancella. Sarjan neljä peliä julkaistiin myöhemmin kokoelmana Nintendo DS:lle. Päähahmon osa sarjassa kuitenkin lankeaa uuden ulkoasun saaneelle Zerolle, joka on X-sarjasta tuttu hahmo. Mega Man X saa tässä sarjassa vain pienen roolin, sillä hän auttaa Zeroa Cyber Elf -muodossa. X oli käyttänyt fyysisen ruumiinsa vaarallisen Dark Elfin vangitsemiseen ennen ensimmäisen Mega Man Zero -pelin tapahtumia.
Mega Man Zero -sarjan graafinen ilme on erilainen verrattuna aiempiin Mega Man -sarjoihin ja myös kehittäjäksi vaihtui Inti Creates. Uuden hahmosuunnittelijan ja taiteilijan myötä myös päähahmo Zero sai uuden ulkonäön jonka tavoitteena oli tehdä hahmo enemmän ihmismäisen näköiseksi.
Pelejä on kritisoitu liiallisesta haastavuudestaan, ja niiden on uskottukin olevan suunnatut vanhemmille Mega Man -veteraaneille. Capcom on myös ilmoittanut, että Mega Man Zero 4 on viimeinen Zero-sarjan peli. Myöhemmin sarjan neljä osaa julkaistiin myös kokoelmana Nintendo DS -konsolille. Alkuperäisten pelien lisäksi kokoelma tarjoaa uusille pelaajille tarkoitetun pelimuodon jossa kaikki osat pelataan läpi yksi toisensa jälkeen ja pelin vaikeustasoa on helpotettu suuresti.
Mega Man ZX -sarja on IntiCreatesin tekemä jatko Mega Man -sarjaan, mutta siinä ei esiinny yhtäkään samaa hahmoa edellisistä sarjoista. Ajallisesti sarja tapahtuu ainakin 200 vuotta Zero-sarjan päättymisestä. Pelisarjassa on tähän mennessä ilmestynyt kaksi osaa Nintendo DS -konsolille:
Päähahmoina ovat uudet hahmot Vent ja Aile tai Grey ja Ashe. Vent ja Grey ovat nuoria poikia, Aile ja Ashe ovat vastaavasti nuoria tyttöjä. Mega Man ZX on ensimmäinen Mega Man -tasoloikkapeli, joka antaa pelaajan valita hahmokseen naispuolisen päähahmon. Päähenkilöt käyttävät niin sanottuja Biometalleja (Live Metaleja Japanissa) saadakseen taisteluun tarkoitettuja haarniskoita, joita kutsutaan Malleiksi eli Modeleiksi. Näitä malleja ovat
Mega Man ja Rockman -aiheisia sarjakuvia on ilmestynyt Japanissa joitakin kymmeniä. Lisäksi Yhdysvalloissa muun muassa uutta Transformersia julkaisevalla kustantajalla, Dreamwavella, on oma Mega Man -sarja. Uusin Mega Man -sarjakuva on Archie Comicsin sarja joka ilmestyy tällä hetkellä Yhdysvalloissa.
Yksi esimerkki vain Japanissa julkaistuista sarjakuvista on Mega Man Zero -peleihin perustuva manga jonka on piirtänyt Hideto Kajima. Toisin kuin itse pelit joissa tunnelma on vakava, sarjakuva on hyvin huumoripitoinen.
Mega Man on nähty myös muutamassa TV-animaatiosarjassa. Hahmo nähtiin ensimmäisen kerran televisiossa sarjassa Kapteeni N. 1990-luvun alussa Capcom myös teetti klassiseen Mega Man -sarjaan pohjaten kolme OVA-animejaksoa, jotka on nyt julkaistu DVD-muodossa Japanissa ja USA:ssa. Tämä lyhyt anime kertoi kuinka Mega Man, Dr. Wily ja muita hahmoja tulivat pelimaailmasta oikeaan maailmaan Japaniin. Se oli erityisesti amerikkalaiselle yleisölle suunnattu opettavainen sarja, joka opetti mm. Japanin kulttuuria ja maantietoa tarinan ohessa.
1990-luvun puolivälissä Mega Man sai oman amerikkalaisen piirrossarjansa, jonka tuotti Ruby-Spears (mm. Mr. T sekä Alvin ja pikkuoravat -piirrettyjen tekijä). Sarja esitti hyvin "amerikkalaislokalisoidun" version itse pelistä, ja sai ristiriitaisen vastaanoton sarjan faneilta. Mega Man -piirrettyä tuotettiin kaksi tuotantokautta ja kolmaskin aiottiin tehdä, mutta sarja päätettiin, kun kolmannen kauden jaksoja oli saatu vasta yksi valmiiksi.
Tällä hetkellä Japanissa ja USA:ssa pyörii Battle Network -sarjaan pohjautuva anime, joka USA:ssa tunnetaan nimellä Mega Man: NT Warrior. USA:n ja Japanin televisioissa lähetetään myös uutta Mega Man Star Force -animesarjaa.
Mega Man -pelisarjan musiikista on muodostunut yksi sarjan suurimmista tunnusmerkeistä aina ensimmäisistä Nintendo Entertainment System -peleistä lähtien, ja pelisarjalla on sen historian aikana ollut useita säveltäjiä. Sarjaan liittyviä musiikkijulkaisuja ja -albumeita ovat pelaajat tehneetniin virallisesti kuin epävirallisestikin. Sarjan musiikit ovat muodostuneet vakiokalustoksi internetin pelimusiikkiyhteisöissä, jotka tuottavat niistä uudelleensovitettuja versioita. Jotkut rock-yhtyeet ovat ottaneet vahvasti inspiraatiota pelisarjasta, kuten yhdysvaltalaiset yhtyeet nimeltä The Megas ja The Protomen.
Kun ottaa huomioon miten suosittuja Capcomin Mega Man-pelit ovat, on varsin yllättävää, kuinka vähän ulkopuolisten kehittäjien julkaisuja on tehty niiden pohjalta.
Ensimmäiset tällaiset julkaisut olivat Hi Tech Expressionsin varhaiset PC-pelit: Mega Man ja Mega Man 3. Vaikka ne esittelivätkin aivan uusia Robot Mastereita ja vaikuttivat mielenkiintoisilta, pelit olivat grafiikoiltaan ja pelattavuudeltaan huonompia kuin Capcomin julkaisut, eivätkä myyneet kovin hyvin. On myös epäselvää, miksi toiselle pelille annettiin nimeksi Mega Man 3. On mahdollista, että kyseessä oli yksinkertainen markkinointitaktiikka (MM3 oli ensimmäinen maailmanlaajuisesti menestynyt Mega Man -peli).
Capcom lisensoi Mega Manin myös Tiger-yhtiölle, joka tuotti kannettavat LCD-versiot peleistä Mega Man 2 ja Mega Man 3. Nämä pelit olivat yllättävän uskollisia alkuperäisille, lukuun ottamatta ensimmäisen pelin spritea, jonka mukaan Mega Manillä oli ase eikä käsikanuunaa (Mega buster). Syystä tai toisesta nämäkään eivät menestyneet.
Myös Rockman & Forten pohjalta julkaistiin 1999 versio Wonderswan-käsikonsolille. Peli ei ollut suinkaan konversio vaan täysin uusi peli, jonka juonella on kaikesta päätellen jotain tekemistä Game Boylla julkaistun Mega Man 2 -pelihahmon Quintin kanssa. Pelin kehittäjä on tuntematon, mutta pääepäilty on Bandai.
Rockman Strategy on harvinaisin Rockman-peli, koska peli lisensoitiin Kiinaan, ja peliä on myyty ainoastaan Kiinassa.
Pelisarjan fanit ovat kehittäneet suuren määrän Mega Man -pelejä, joista useimmat ovat täysin epävirallisia. Esimerkki fanipelistä josta tuli kuitenkin virallinen julkaisu on Street Fighter X Mega Man. Singaporelainen Seow Zong Hui aloitti pelin kehittämisen itsenäisesti ja epävirallisesti, mutta myöhemmin esitteli sen Capcomille. Lopulta Capcom ryhtyi pelin viralliseksi tukijaksi ja julkaisijaksi. Peli julkaistiin ilmaisjakeluun Capcom-Unity -sivustolla joulukuussa 2012.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.