Matterhorn

Matterhorn (saks. Matterhorn; ital. Monte Cervino; ransk. Mont Cervin) on vuorenhuippu Etelä-Sveitsissä, Italian rajalla, Valais’n Alpeilla, Monte Rosasta länteen. Sen korkeus on 4 478 metriä. Vuorta lähimmät kylät ovat Sveitsin puolella Zermatt ja Italian puolella Breuil-Cervinia.^[1]

Matterhorn

Matterhorn Zermattista nähtynä elokuussa 2012.

Tyyppi	nähtävyys
Sijainti	Aostanlaakso Sveitsi ja Italia
Vuoristo	Valais’n Alpit
Korkeus merenpinnasta	4 478 m
Prominenssi	1 043 m
Ensimmäinen nousu huipulle	14. heinäkuuta 1865, Edward Whymper, Charles Hudson, Francis Douglas, Douglas Robert Hadow, Michel Croz, Peter Taugwalder (vanhempi), Peter Taugwalder (nuorempi)

Koordinaatit	45° 58′ 35″ P, 7° 39′ 31″ I

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Matterhorn on Euroopan tunnetuimpia vuoria ja suosittu matkailukohde lähinnä jylhän kartiomaisen, pyramidia muistuttavan muotonsa takia. Toblerone-suklaan kolmionmuotoiset palaset viittaavat Matterhornin muotoon.

Matterhornia on pidetty jo kauan Alppien ja kiipeilyn tunnuskuvana. Kun Zermattiin valmistui rautatie 1800-luvun lopulla, Matterhorn alkoi viehättää yhä enemmän turisteja. Heinä-elokuussa, jolloin olosuhteet ovat edullisia kiipeämiselle, moni kiipeilijä pyrkii vuoren huipulle. Matterhorn on myös Alppien vaarallisimpia vuoria, sillä sen rinteillä on kuollut yli 500 kiipeilijää vuosina 1865–1995. Kiipeilymaailmassa Matterhorn luokitellaan arviolta maailman kuudenneksi vaarallisimmaksi vuoreksi; Annapurnalle kiipeämistä pidetään vaarallisimpana.^[2]

Nimeäminen

Vuoren saksankielinen nimi on lähtöisin sanoista Matte (suomeksi niitty) ja Horn (huippu). Italian- ja ranskankieliset nimet Cervin ja Cervino ovat lähtöisin latinankielisestä sanasta Silva (suomeksi metsä).

Maantiede

Italian ja Sveitsin huiput.

Matterhornilla on pyramidinen muoto. Sen neljä seinämää ovat eri kompassisuuntiin. Itäseinämä erottuu Zermattin kaupungista, mutta pohjoisseinämä on helpompi nähdä Zmuttin kylästä, Zermattin länsipuolella. Myös länsiseinämä on Sveitsin puolella kohti Dent d’Herens -vuorta. Eteläseinämä on Italian puolella. Sen alapuolella on Breuil-Cervinian laskettelukeskus.

Matterhornilla on kaksi huippua, joista toinen on nimetty Sveitsin huipuksi ja toinen Italian huipuksi. Huippuja yhdistää 100 m pitkä harjanne. Huipuista korkeampi on Sveitsin huippu, joka on 4 477,5 m korkea. Italian huipulla on korkeutta 4 476,4 m. Huiput sijaitsevat rajalla. Huiput on nimetty niiden ensikiipeämisen perusteella, ei maantieteellisistä syistä. Italian huipulla on metallista rakennettu risti, mikä on hyvin yleistä roomalaiskatolisten maiden vuorten huipuilla. Sveitsin huipulle on pystytetty metallista tehty kiipeilijää esittävä patsas kohtaan, jossa kiipeilijät saavuttavat Hörnli-harjanteen.

Vuorikiipeily

Hörnli-harjanne.

^[3] Ensimmäisen nousun Matterhornille teki Edward Whymper seurueineen 14. heinäkuuta 1865. Matterhornin pohjoisseinämä kiivettiin ensi kerran vasta vuonna 1931, ja se kuuluu myös Alppien kuuteen mainittavimpaan pohjoisseinämään. Matterhornille kiivetään useimmiten jonkun kolmen harjanteen kautta^[4]. Suosituin on Hörnli-harjanne Sveitsin puolella. Muut kaksi ovat Zmutt-harjanne vuoren länsipuolella sekä Lion-harjanne, joka alkaa Italian puolelta. Neljättä harjannetta Furggenia pitkin kiivetään hyvin harvoin. Matterhornille voi kiivetä myös sen neljää eri seinämää pitkin. Niillä on erittäin vaativia kiipeilyosuuksia, ja seinämiä pitkin kiivetään erittäin harvoin.

Kiipeilyretken suosituin aloituspaikka on Zermatt, kylä vuoren itäpuolella. Zermattista matka jatkuu kohti Zmuttin kylää, joka on Zermattin länsipuolella. Sieltä reitti jatkuu polkuja pitkin Hörnli-vuoristomajalle, jossa on myös ryhmämajoitusta sekä mahdollisuus ostaa ruokaa sekä vettä. Majan kunnossapidosta huolehtii sveitsiläinen kiipeilijäjärjestö Schweizer Alpen-Club/ Swiss Alpine Club SAC. Majan läheisyydessä voi myös telttailla.^[5]

Kiipeäminen Hörnli-harjanteelle aloitetaan yleensä jo aamukahdelta otsalamppujen kera, sillä varsinaiseen kiipeämiseen menee koko päivä. 4000 metrin korkeudessa Hörnli-harjanteella on Solvay-vuoristomaja, jota käytetään hätätapauksissa, esimerkiksi sään huonotessa. Matterhornin korkea pilarimainen muoto kerää myrskypilviä huipun läheisyyteen. Matterhorn on kuuluisa iltapäivämyrskyistä, joita ennen kiipeilijöiden on lähdettävä kiipeämään alaspäin.

Kiipeilyreitit ja niiden ensimmäiset kiipeilijät

Kiipeilijä Matterhornilla.

Hörnli-harjanne

• Kiipeämisaika: 5–6 tuntia.
• Lähtöpaikka: Hörnli-maja (3 260 m).
• Lähin kaupunki: Zermatt.
• Ensikiipeäminen: 14. heinäkuuta 1865. Edward Whymper, pappi Charles Hudson, Douglas Robert Hadow, lordi Francis Douglas ja oppaat: Michel-Auguste Croz, Peter Taugwalder ja hänen poikansa.^[6]
• Ensimmäinen talvikiipeäminen: 31. tammikuuta 1911. Charles F. Meade, Josef Lochmatter ja Josef Pollinger.
• Ensimmäinen yksinkiipeäminen: 1898, W. Paulcke.
• Vaikeusaste: II/III^[6]

Zmutt-harjanne

• Kiipeämisaika: 6–7 tuntia.
• Lähtöpaikka: Hörnli-maja ( 3260 m).
• Lähin kaupunki: Zermatt.
• Ensikiipeäminen: 3. syyskuuta 1879, Albert Mummery ja Alexander Burgener, Augustin Gentinetta ja Johann Petrus.^[6]
• Ensimmäinen yksinkiipeäminen: 1. syyskuuta 1906, Hans Pfann.
• Vaikeusaste: IV^[6]

Furggen-harjanne

• Kiipeämisaika: 7 tuntia.
• Lähtöpaikka: Bivacco Bossi maja (3 345 m).
• Lähin kaupunki: Breuil-Cervinia.
• Ensikiipeäminen: 9. syyskuuta 1911. Mario Piacenza, Jean-Joseph Carrel ja Joseph Gaspard.
• Ensimmäinen talvikiipeäminen: 10. helmikuuta 1998. Giorgio Carrozza, Andrea Perron ja Augusto Tamone.

Lion-harjanne

• Kiipeämisaika: 4–5 tuntia.
• Lähtöpaikka: Jean-Antoine Carrel -maja (3 829 m).
• Lähin kaupunki: Breuil-Cervinia.
• Ensikiipeäminen: 17. heinäkuuta 1865. Jean-Antoine Carrel ja Jean-Baptiste Bich.
• Ensimmäinen talvikiipeäminen: 17. maaliskuuta. Vittorio Sella, Jean Antoine, Jean Baptiste ja Louis Carrel.

Valokuvia

• 
  Sveitsin huippu.
• 
  Näkymä Zermattiin.
• 
  Matterhornin itäseinämä.
• 
  Näkymä Matterhornin huipulta Monte Rosa -massiivile.
• 
  Matterhornin pohjoisseinämä.
• 
  Matterhorn auringonlaskun aikaan.

Lähteet

1. map.geo.admin.ch (Sveitsin karttaviranomaisen online-kartta) Swisstopo. Viitattu 18.8.2016.
2. • http://matadornetwork.com/trips/11-most-dangerous-mountains-in-the-world-for-climbers/
3. http://www.peakware.com/peaks.html?pk=1089&view=overview
4. http://mountwiki.com/wiki/view/Matterhorn (Arkistoitu – Internet Archive)
5. http://www.sac-cas.ch/huetten/huette-suchen.html
6. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 417. Otava, 1970.

Aiheesta muualla

• Kuvia Matterhornista.

• Haensel, Carl: Matterhornin valloittajat. (Tosiromaani; Riksin sarja; neljäs painos; 184 sivua; alkuperäisen teoksen nimi: Der Kampf ums Matterhorn) Suomentanut Kilpeläinen, Matti. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1960.

Massif des Écrins	Barre des Écrins (4 102 m) · Dôme de Neige des Écrins (4 015 m)
Gran Paradison massiivi	Gran Paradiso (4 061 m)
Mont Blancin massiivi	Mont Blanc (4 811 m) · Mont Blanc de Courmayeur (4 748 m) · Picco Luigi Amedeo · Mont Maudit (4 465 m) · Dôme du Goûter (4 304 m) · Lenzspitze · Mont Blanc du Tacul (4 248 m) · Grand Pilier d’Angle · Punta Walker (Grandes Jorasses) (4 208 m) · Punta Whymper (Grandes Jorasses) (4 184 m) · Aiguille Verte (4 122 m) · Aiguille du Diable · Aiguille Blanche de Peuterey (4 112 m) · Punta Croz (Grandes Jorasses) (4 110 m) · Punta Carmen · Grande Rocheuse (4 102 m) · Punta Médiane · Punta Chaubert · Mont Brouillard · Aiguille de Bionnassay (4 066 m) · Punta Marguerite (Grandes Jorasses) (4 065 m) · Corne du Diable · Punta Hélène (Grandes Jorasses) (4 045 m) · Aiguille du Jardin (4 035 m) · Dôme de Rochefort (4 015 m) · Dent du Géant (4 013 m) · Punta Baretti (4 013 m) · Aiguille de Rochefort (4 001 m) · Les Droites (4 000 m)
Valais’n Alpit	Dufourspitze (4 638 m) · Nordend (4 609 m) · Zumsteinspitze (4 563 m) · Signalkuppe (4 554 m) · Zinalrothorn · Dom (4 545 m) · Lyskamm Oriental (4 527 m) · Weisshorn (4 506 m) · Täschhorn (4 491 m) · Lyskamm Occidental (4 479 m) · Matterhorn (4 478 m) · Parrotspitze (4 432 m) · Dent Blanche (4 364 m) · Ludwigshöhe (4 341 m) · Nadelhorn (4 327 m) · Corno Nero (4 322 m) · Grand Combin de Grafeneire · Stecknadelhorn · Castor (4 230 m) · Piramide Vincent (4 215 m) · Hohberghorn · Alphubel (4 206 m) · Rimpfischhorn (4 199 m) · Strahlhorn · Grand Combin de Valsorey · Dent d’Hérens (4 171 m) · Breithorn Occidental (4 164 m) · Breithorn Central · Bishorn (4 153 m) · Grand Combin de la Tsessette (4 135 m) · Breithorn Oriental · Breithornzwillinge (4 106 m) · Pollux (4 092 m) · Roccia Nera (4 075 m) · Ober Gabelhorn (4 073 m) · Punta Giordani (4 046 m) · Dürrenhorn (4 035 m) · Weissmies (4 031 m) · Allalinhorn (4 027 m) · Lagginhorn (4 010 m)
Bernin Alpit	Finsteraarhorn (4 274 m) · Aletschhorn (4 182 m) · Jungfrau (4 166 m) · Mönch (4 105 m) · Schreckhorn (4 080 m) · Gross Fiescherhorn (4 049 m) · Gross Grünhorn (4 043 m) · Lauteraarhorn (4 042 m) · Hinter Fiescherhorn (4 025 m)
Berninan Alpit	Piz Bernina (4 049 m)

Yli 4 000 -metriset Alppien vuoret

Tämä vuoriin, vuoristoihin tai muihin maankohoumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.