massiivi Himalajalla From Wikipedia, the free encyclopedia
Annapurna on vuorenhuippujen jono Himalajalla. Se on 55 kilometriä pitkä harjanne, jonka korkein kohta Annapurna I ulottuu 8 091 metrin korkeuteen.[1] Annapurna I on maailman kymmenenneksi korkein huippu ja yksi neljästätoista yli kahdeksankilometrisestä vuoresta.
Tyyppi | |
---|---|
Sijainti | |
Vuoristo | |
Korkeus merenpinnasta |
8 091 m |
Prominenssi |
2 984 m |
Koordinaatit |
---|
Annapurna tunnetaan erityisesti vuorikiipeilykohteena. Annapurna kiivettiin ensimmäisenä maailman yli 8 000 metriä korkeista vuorista, kun Maurice Herzogin johtama ranskalainen retkikunta saavutti Annapurna I:n huipun 1950.[2]
Vuori on nimetty hindulaisen ruuan jumalattaren mukaan. Annapurna on sanskriittia ja tarkoittaa elonkorjuun jumalatarta. Nimi on johdettu sanskritin sanoista purna ("täynnä") ja anna ("ruoka"), todennäköisesti siksi, että Annapurnan alemmilla rinteillä on vuorilta tulevien sulamisvirtojen ansiosta viljeltyjä peltoja ja ketoalueita.[3]
Koko Annapurnan massiivi on 55 kilometriä pitkä. Sen rajaa lännessä Kali Gandakin rotko, joka on yksi maailman syvimmistä. Pohjoisessa ja idässä massiivin rajaavat Marshyangdin joki ja etelässä Pokharan laakso. Länsipäässä massiiviin kuuluu Annapurnan jäätikkötasanko. Massiivin korkein huippu Annapurna I on 8 091 metriä korkeana maailman kymmenenneksi korkein vuori.[2]
Annapurnan massiivin alla kulkee Annapurnan siirros, jonka päälle alas ja kohti pohjoista työntyvä kiviaines on poimuttanut vuoriston. Alueen vuoret ovat kivilajistoltaan pääosin marmoria ja kalkkikiveä toisin kuin useimmat muut Himalajan vuoret, jotka koostuvat gneissistä ja graniitista.[4] Annapurnan massiivi estää Intianmereltä tulevan kosteuden matkan kohti pohjoista. Annapurnan eteläpuolen rinteillä Lumlessa keskimääräinen vuosisademäärä on 5 202 millimetriä, kun pohjoispuolen rinteillä sataa vuodessa keskimäärin vain 174 millimetriä.[5]
Annapurnan massiivin alueeseen kuuluu yli 8 000 metrin korkeuteen yltävän Annapurna I:n lisäksi 13 yli 7 000 metriin yltävää huippua ja 16 muuta yli 6 000 metrin korkeuteen kohoavaa huippua.[6]
Vuori | Korkeus | Maailmassa | Prominenssi | Sijainti |
---|---|---|---|---|
Annapurna I (päähuippu) | 8 091 m | 10. | 2 984 m | |
Annapurna II | 7 937 m | 16. | 2 437 m | |
Annapurna III | 7 555 m | 42. | 703 m | |
Annapurna IV | 7 525 m | 47. | 255 m | |
Annapurna South | 7 219 m | 101. | 775 m | |
Gangapurna | 7 455 m | 59. | 563 m |
Koko Annapurnan massiivi ja sitä ympäröivät alueet ovat osa Nepalin suurinta 7 629 neliökilometrin Annapurnan suojelualuetta[7][5] ja Annapurna on vuorikiipeilijöiden lisäksi myös retkeilijöiden suosiossa. Alueella on lukuisia vaellusreittejä, joista tunnetuin on Annapurnan kierros.[8][9][5] Vuori ei kuitenkaan ole vaarallinen vain vuorikiipeilijöille. Lokakuussa 2014 Annapurnan alueella oli pahoja lumivyöryjä ja myrskyjä. Nepalin alueen kaikkien aikojen pahimmassa retkeilyonnettomuudessa kuoli ainakin 43 ihmistä.[10]
Annapurna I:n huipulle nousi ensimmäisen kerran ranskalaisen Maurice Herzogin johtama retkikunta 3. kesäkuuta 1950. Nousu oli samalla ensimmäinen yli 8 000 metrin korkuiselle vuorenhuipulle.[11][2]
Suomalaisista vuoren huipun ovat saavuttaneet Veikka Gustafsson vuonna 2005 ja Samuli Mansikka vuonna 2015, kumpikin ilman lisähappea.[12]
Annapurna I:tä pidetään yhtenä maailman vaarallisimmista vuorista kiipeilijöille. Kiipeily-yrityksissä on saanut surmansa noin 32 % vuorelle yrittäneistä kiipeilijöistä (vuoteen 2012 mennessä).[13][14] Suomalainen vuorikiipeilijä Samuli Mansikka ja Pemba Sherpa olivat paluumatkalla huipulta noin 7 000 metrin korkeudessa, kun he putosivat noin 100–150 metriä ja kuolivat 24. maaliskuuta 2015.[15]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.