Leppävaara
Espoon kaupunginosa From Wikipedia, the free encyclopedia
Leppävaara (ruots. Alberga) on kaupunginosa itäisessä Espoossa lähellä Helsingin rajaa. Leppävaara on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Leppävaaran kaupunkikeskus sijoittuu kaupunkiradan läheisyyteen.[4]
| Leppävaara | |
|---|---|
| Alberga | |
 Kaupungin kartta, jossa Leppävaara korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Leppävaara |
| Kaupunginosa nro | 51[1] |
| Pinta-ala | 6,4 km² [2] |
| Väkiluku | 28 409[3] (31.12.2023) |
| Väestötiheys | 3 230 as./km² |
| Osa-alueet | Etelä-Leppävaara, Mäkkylä, Perkkaa, Säteri, Pohjois-Leppävaara |
| Postinumero(t) | 02600, 02650 |
| Lähialueet | Karakallio, Lintuvaara, Kilo, Laajalahti, Pitäjänmäki, Konala |
Leppävaaran naapurikaupunginosia ovat Karakallio, Kilo, Lintuvaara ja Laajalahti, sekä Pitäjänmäki ja Konala Helsingin puolella. Suur-Leppävaara on asukasluvultaan Espoon suurin suuralue ja Leppävaaran alueen keskus.
Leppävaaran osa-alueita ovat Etelä- ja Pohjois-Leppävaara, Säteri, Mäkkylä ja Perkkaa.[5] Leppävaaran kaupunkikeskuksen läpi kulkeva rautatie jakaa alueen Pohjois- ja Etelä-Leppävaaraksi.
Leppävaara on saanut nimensä 1620-luvulla perustetun Albergan kartanon mukaan, jolle nimen on antanut ensimmäinen omistaja Johan Gyldenär. Kartanon nimenä Alberga on edelleen suomenkielisessä käyttössä, mutta alueennimenä sen suomenkieliseksi vastineeksi tuli 1900-luvulla Leppävaara. Kun kartanon maista lohkottiin tontteja esikaupunkiasutuksen kasvaessa, Leppävaaraa alettiin 1920-luvulla käyttää yhä enemmän asuinalueen nimenä. Sittemmin nimestä on tullut kaupunginosan virallinen suomenkielinen nimi.[6]
Leppävaarassa on tehty löytöjä jo kivikauden asutuksesta. Urheilupuistossa, Karakallioon johtavan ulkoilupolun tuntumassa näkyy pronssikautinen hautaröykkiö. Leppävaarantien päässä, Säterinniityllä sijaitsevan golf-harjoitusalueen kupeessa on Konungsbölen keskiaikainen kylänmäki.
Albergan kartano
Storhoplaxin kylässä yhdistettiin 1620‑luvulla useita tiloja kartanoksi, jonka nimeksi tuli Albergan kartano. Alueella sijaitsee myös Leppävaaran kartano, ja lähistöllä on Kilon kartano. Leppävaaran vanhin säilynyt rakennus on 1830-luvulla rakennettu Gransinmäen kievari, joka sijaitsee Vanhalla Maantiellä. Tunnetuin ja merkittävin historiallinen rakennus on kuitenkin vuonna 1874 valmistunut, sokeritehtailija Feodor Kiseleff nuoremman ”Sokerilinna” eli Albergan kartanon uusi päärakennus.[7] Albergan kartano jaettiin 1910-luvun alussa kahdeksi suurtilaksi.[6]
Rantaradan rakentuminen ja Leppävaaran kaavoitus
Rantaradan avaaminen vuonna 1903 käynnisti Espoon kasvukehityksen. Radan linjaus kulki Kilon kartanon eteläpuolelta Espoon kirkonkylään ja sieltä Kauklahteen. Rautatie voimisti aseman ja seisakkeen lähiseutua Leppävaarassa. 1900-luvun alussa asutuksen kasvu painottui erityisesti radan varteen. Autoliikenteen kasvaessa 1920-luvulla vanha Turuntie kunnostettiin ja sitä jatkettiin uudella tiellä länteen.[4]
Espoon ensimmäinen vahvistettu kaava syntyi Albergan kartanon omistajien toimesta. Albergan yhdyskunnan asemakaavan piirsi arkkitehti Lars Sonck. Eliel Saarisen ja Bertel Jungin Suur-Helsinki-suunnitelmassa 1918 Alberga oli kytketty raideyhteyksin Helsinkiin. Saarinen ja Jung ehdottivat Leppävaaran rautatieaseman ympärille huomattavan laajaa rakentamista.[7] Leppävaaran väestöstä tuli kaavoituksen myötä keskiluokkainen.[4][8]
Leppävaara alkoi kehittyä radan rakentumisen jälkeen huvilaesikaupunkina. Sinne rakennettiin muun muassa Ylänteeksi kutsuttu villa[9]. Teollisuuden kasvun ansiosta Leppävaarasta muodostui 1930-luvulla Espoon merkittävä asutuskeskittymä.[4]
Pääosa asutuksesta oli rautatien pohjoispuolella, eteläpuoli oli edelleen suurimmaksi osaksi maatalouskäytössä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Leppävaaran alueelle rakennettiin Krepost Sveaborgiin liittyneitä Helsingin puolustusasemia, joista on vielä jäännöksiä maastossa. Leppävaara muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1921, ja sellaisena se pysyi siihen saakka, kunnes kaikki sellaiset vuoden 1956 alussa lakkautettiin. 1960-luvun alussa suunniteltiin Leppävaaran, samoin kuin Tapiolankin erottamista Espoosta kauppalaksi, mutta suunnitelmat hylättiin, kun Espoo vuoden 1963 alussa muodostettiin kokonaisuudessaan kauppalaksi.
Siirtoväen asuttaminen
Toisen maailmansodan jälkeen Espoossa jouduttiin ryhtyä maanhankintaan siirtoväen asuttamista varten. Asutuslautakunnan toimesta Espoon maanviljelytilojen pinta-alat kartoitettiin. Leppävaarassa maatilojen maita luovutettiin asututuskäyttöön suhteellisen runsaasti. Albergan ja Bredvikin kartanon maille muodostettiin noin 1 200 tonttia. Siirtoväkeä tuli alueelle pääosin Porkkalasta ja Terijoelta.[4]
Leppävaara oli 1950-luvun lopulle asti pelkästään pientalojen aluetta. Ensimmäinen nykyaikainen kerrostalo valmistui vuonna 1958 Puustellinmäelle osoitteeseen Postipuuntie 5. Seuraavaksi ehdittiin rakentaa kaikkiaan 25 kerrostaloyhtiötä lähinnä Puustellinmäelle ja paikoin Vallikallioon, kunnes koko alue julistettiin rakennuskieltoon vuonna 1964.[7]
Nykyisin Turunväylänä tunnetun Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956 ja se valmistui vuonna 1962. Leppävaaran eteläpuolella kulkeva Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie ja se kulki Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen. Kehä I:n osuus Länsiväylältä Leppävaaraan rakennettiin 1960-luvulla yleiseksi tieksi. Tien viimeinen osuus Turuntieltä Vihdintielle valmistui vuonna 1980.[4]
Leppävaara nimettiin Espoon yhdeksi neljästä aluekeskuksesta kaupungin ensimmäisen yleiskaavan laatimisen yhteydessä vuosina 1966–1968.[4]
1970-luvulta nykypäivään
Leppävaaraan, junaradan eteläpuolelle avattiin 4. marraskuuta 1971 Suomen toinen automarket, Rake Oy:n, Osuusliike Elannon ja muiden liikkeiden muodostama Maxi-market. Arkkitehtitoimisto Toivo Korhosen suunnittelema rakennus oli 130 metriä pitkä, 80 metriä leveä, kerrosalaltaan 15 800 neliömetriä ja tilavuudeltaan 95 000 kuutiometriä. Vuonna 1985 junaradan pohjoispuolelle avattiin kauppakeskus Galleria. Maxi-marketin rakennus purettiin uuden kauppakeskus Sellon toisen vaiheen tieltä vuonna 2003, ja Maxi sai uudet tilat kauppakeskus Sellon ensimmäisestä vaiheesta K-Citymarketia vastapäätä, jossa se ehti toimia noin vuoden kunnes Elannon ja HOK:n yhdistyttyä sen paikalla jatkoi HOK-Elannon Prisma. Sellon toinen vaihe, jossa toimii pääosa kauppakeskuksen erikoisliikkeistä, valmistui syyskuussa 2005.
Perkkaalle valmistui eniten asuntoja 1970-luvulla ja Pohjois-Leppävaaraan 1980-luvulla. Etelä-Leppävaara alkoi kehittyä vasta 1990-luvun loppupuolella vanhan Maxin ympärille. Sitä ennen junaradan eteläpuolella sijaitsi marketin lisäksi lähinnä vain joitain omakotitaloja sekä paljon peltoa. Alueen kaavoitusta hidastivat erityisesti kuntien väliset erimielisyydet, sillä laaja osa alueesta oli pitkään Helsingin kaupungin omistuksessa, vaikka sijaitsikin Espoon alueella. Etelä-Leppävaaraa onkin rakennettu varsin nopeassa tahdissa ja siitä on lyhyessä ajassa kehittynyt kaupunkimainen keskusta-alue. Nykyään koko kaupunginosan asunnoista suurin osa on asuinkerrostaloja.[12][13]
Vuonna 1977 Leppävaaran itäosaan, aivan Helsingin rajalle avattiin Vermon ravirata. Leppävaaran kirkko valmistui Pohjois-Leppävaaraan vuonna 1979.
Etelä-Leppävaaraan on 2000-luvulla rakennettu myös laajoja toimistokortteleita ja korkeita rakennuksia, kuten Panorama Tower (2008) ja Sellonhuippu (2011). Junaradan pohjoispuolelle valmistui 21-kerroksinen Leppävaaran Torni vuonna 2010.
Väkiluvun kehitys
Työllisyys
Työikäisten väestöosuus on Leppävaaran alueella keskiarvoa suurempi. Työikäisiä alueella oli vuonna 2022 lähes 70 prosenttia. Työvoimaosuus eli työvoimaan kuuluvien osuus työikäisistä on korkea (yli 72 %). Alueen tulotaso on suhteellisesti matala. Alueen mediaanitulo oli 2217 euroa vuonna 2022.[15][16][17]
Kieli
Vieraskielisiä on Leppävaaran alueella Espoon suhteellisessa vertailussa eniten. Asukkaista vieraskielisiä oli vuonna 2022 noin 30 prosenttia. Alueella on suhteellisesti vähän ruotsia äidinkielenään puhuvia (3,0 %). Alueen viisi suurinta vieraskielistä ryhmää ovat venäjä, arabia, viro, somali ja farsi.[15][18]
Asuminen
Yksinasuvien osuus on Kanta-Leppävaaran alueella suhteellisen suuri (yli 22 %). 1–2 huoneen asuntojen osuus on alueella koko Espoon osuutta suurempi ja perheväestön osuus koko Espoon osuutta pienempi. Vuokra-asuntojen osuus on alueella yli 45 prosenttia.[15]
Uskonto
Leppävaaran alueella toimii evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Leppävaaran seurakunta, johon kuului vuoden 2023 lopussa 42,3 prosenttia toiminta-alueen asukkaista. Leppävaaran seurakunta kuuluu Espoon hiippakunnan tuomiorovastikuntaan.[19] Helluntaiherätyksen piirissä Leppävaaran Vallikalliossa toimii Leppävaaran Lähetyskappeli.[20] Ei-kristillisistä uskontokunnista muslimeilla on Leppävaarassa kaksi moskeijaa.[21]
Rikollisuus
2020-luvulla Leppävaarassa on syntynyt L-City-katujengi, joka on käynyt jengisotia itähelsinkiläistä Kurdish Mafiaa vastaan.[22]
Leppävaara on merkittävä liikenteen solmukohta. Se sijaitsee paikalla, jossa Kehä I ylittää Helsingistä Turkuun johtavan rantaradan, jonka alkuosa Helsingistä Leppävaaran asemalle saakka on nykyisin rakennettu kaupunkiradaksi. Aivan rautatien vieressä kulkee Leppävaaran kautta myös seututie 110 eli Turuntie, joka nimensä mukaisesti on osa vanhaa Turkuun johtava maantietä. Nykyinen Turunväylä eli valtatie 1 kulkee moottoritienä Leppävaaran ohi noin kilometrin etelämpänä.
Leppävaaran asemalla pysähtyvät lähijunat A, E, L, U, X ja Y. Lokakuusta 2015 alkaen asemalla ovat pysähtyneet myös Turkuun menevät kaukojunat. Asemalta kulkee myös monia bussilinjoja niin Espoon sisäisesti, kuin naapurikuntiinkin.
Helsingin kaupunkipyöräverkosto laajeni Leppävaaraan keväällä 2018. Alueella on 32 kaupunkipyöräasemaa.[23]
Raide-Jokeri aloitti liikennöinnin Helsingissä ja Espoossa vuonna 2023. Leppävaaran alueen pikaratikkapysäkit sijaitsevat Ravitiellä, Perkkaan lämpökeskuksen vieressä, Perkkaantiellä, Sellon ostoskeskuksen yhteydessä, Albergan esplanadilla, sekä Linnoitustiellä.[24]
Leppävaarassa toimii viisi peruskoulua: Leppävaaran koulu (luokat 7–9), Perkkaanpuiston koulu (luokat 1–6), Postipuun koulu (luokat 1–6), Ruusutorpan koulu (luokat 1–9) ja Veräjäpellon koulu (luokat 1–10). Lisäksi alueella toimii Leppävaaran lukio, jossa on myös liikuntapainotteinen linja.
Omnian ammattiopiston Leppävaaran toimipisteessä voi opiskella metalli- ja sähköaloilla. Vuosina 2010 ja 2011 rakennettujen uusien ja saneerattujen vanhojen tilojen myötä Leppävaarassa voi opiskella muun muassa merkonomiksi, datanomiksi ja LVI-asentajaksi uusissa opetustiloissa [25].
Leppävaarassa toimii Laurea-ammattikorkeakoulu sekä työväenopisto. Tapiolan kelloseppäkoulu sijaitsee nykyisin Leppävaaran vanhan kirjaston tiloissa. Musiikkiopisto Juvenalia sijaitsee kauppakeskus Sellon yhteydessä. Metropolia Ammattikorkeakoulu toimi aikaisemmin Pohjois-Leppävaaran alueella mutta on sittemmin siirtänyt toimipisteensä Karamalmille Espoon kaupungin ilmoitettua kampuksen kunnon heikentyneen merkittävästi.[26]
Puustellinmäessä sijaitsee valtakunnallinen erityisoppilaitos, koulutus- ja kehittämiskeskus Ammattiopisto Live.
Etelä-Leppävaarassa sijaitseva Sellosali tarjoaa erilaista kulttuuritarjontaa laidasta laitaan. Ohjelmistossa on niin klassisen kuin populaarimusiikin konsertteja, näyttelyitä, elokuvaesityksiä kuin lastentapahtumiakin. Aivan Sellosalin naapurissa sijaitsee Sellon kirjasto, joka on kävijämäärältään pääkaupunkiseudun vilkkain.[27] Normaalien kirjastopalveluiden lisäksi siellä järjestetään myös erilaisia näyttelyitä ja tapahtumia.
Sellon länsipuolelle valmistui lokakuussa 2008 vapaa-ajan kompleksi Sello Rex (nyk. Sello Vapaa-ajankeskus), johon kuuluu 6-salinen noin 800 paikan Finnkinon elokuvateatterikokonaisuus sekä 14-ratainen keilahalli ja lukuisia ravintoloita.
Leppävaarassa järjestetään vuosittain syyskuussa Leppävaaraviikot-niminen asukastapahtuma, jonka järjestäjinä toimivat paikalliset yhdistykset.
Kirkot
Leppävaaran kirkot ovat valmistuneet kaupungistumisen myötä. Evankelis-luterilainen Leppävaaran kirkko valmistui vuonna 1979. Kirkon arkkitehti oli Olli Kuusi. Tiilinen kirkko oli alun perin tarkoitus toteuttaa useammassa osassa, mutta kaikki tilat päätettiin lopulta sovittaa yhteen rakennukseen. Leppävaarassa on sijainnut myös kaksi luterilaista kappelia: lasten kappeli Arkki sijaitsi Sellossa vuoteen 2022 saakka ja Perkkaan kappeli tuhoutui tulipalossa kiirastorstaina 2022.[28][29][30] Helluntaiseurakunnan lähetyskappeli sijaitsee Vallikalliossa.[20]
Tapahtumat
Leppävaaran urheilupuistossa järjestettiin 4.–6. heinäkuuta 2008 Herättäjäjuhlat. Ulkona pidettyyn tapahtumaan osallistui 37 000 henkeä.lähde?
Kalevan kisat järjestettiin Leppävaaran urheilupuiston stadionilla 31. heinäkuuta – 2. elokuuta 2009. Kisat olivat kolmen seuran Esbo IF:n, Espoon Tapioiden ja Leppävaaran Sisun yhteisesti järjestämät. Kisavalmisteluissa olivat mukana myös Espoon kaupunki ja Suomen Urheiluliitto.
Kivenlahti Rock on vuosittain kesäkuussa järjestettävä rock-tapahtuma, jonka yhteydessä järjestetään lapsille tarkoitettu Pikkukivi Rokki ilmaistapahtuma.
Leppävaara tarjoaa erittäin kattavat urheilu- ja liikuntapalvelut. Rautatien pohjoispuolella on Leppävaaran urheilupuisto, josta löytyy mm. yleisurheilustadion, jossa on järjestetty mm. vammaisten yleisurheilun avoimet EM-kisat vuonna 2005. Lisäksi puistossa on jalkapallokenttiä, hiihtostadion, kuntorata, jäähalli kahdella kaukalolla, uimahalli ja vuonna 2016 avattu, kesäisin toimiva maauimala. Radan eteläpuolella on yksi Suomen suurimmista golfharjoittelupaikoista, jossa järjestetään kesäisin myös greencard-kursseja. Vermon ravirata on Suomen merkittävimpiä raviratoja.
Leppävaarassa on kolme tornitaloa. Suomen kolmanneksi korkeimman liikerakennuksen Panorama Towerin omistaa Keskinäinen vakuutusyhtiö Varma. Talo valmistui maaliskuussa 2008. Torni on 17-kerroksinen ja 76 metriä korkea.lähde? Leppävaaran torni on 21-kerroksinen ja 68 metriä korkea.[31] Asuintorni valmistui syksyllä 2010. Kolmas tornitalo Sellonhuippu valmistui lokakuussa 2011 ja siinä on 17 kerrosta[32].
Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran kampus.
Näkymä Turuntielle ja kauppakeskus Gallerialle päin ennen Leppävaaran tornin rakennustöitä.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
