Kruunuvuorenranta
osa-alue Helsingin Laajasalossa From Wikipedia, the free encyclopedia
osa-alue Helsingin Laajasalossa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kruunuvuorenranta (ruots. Kronbergsstranden) on Helsingin Laajasalon kaupunginosaan kuuluva osa-alue, joka sijaitsee Laajasalon saaren lounaisosassa. Merkittävä osa Kruunuvuorenrannasta oli pitkään öljysataman aluetta, mutta nykyisin sen paikalle rakennetaan uutta laajaa merellistä asuntoaluetta.
| Kruunuvuorenranta | |
|---|---|
| Kronbergsstranden | |
_September_2023_(1).jpg) Asuinaluetta rakenteilla syyskuussa 2023. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kruunuvuorenranta korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Kaakkoinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 494 |
| Pinta-ala | 1,42 km² [1] |
| Väkiluku | 2 894[2] (31.12.2022) |
| Osa-alueet | osa Laajasalon kaupunginosaa |
| Postinumero(t) | 00590 |
| Lähialueet | Hevossalmi, Tullisaari, Yliskylä, Kulosaari, Santahamina, Suomenlinna |
Kruunuvuorenranta vahvistettiin osa-alueen nimeksi vuonna 2012. Aikaisemmin osa-alueen virallisena nimenä oli ollut Tahvonlahti (ruots. Stansvik), mutta Kruunuvuorenranta oli jo vuosia aikaisemmin tullut käyttöön suunnitellun asuntoalueen nimenä.[3][4] Alueen nimi juontuu siellä olevan korkean rantakallion vanhasta nimestä Kruunuvuori. Kalliolta näkyy monille Helsingin saarille, kuten Katajanokalle, Korkeasaareen ja Suomenlinnaan. Saman vuoren mukaan on saanut nimensä myös Laajasalon ja kantakaupungin välissä oleva vesialue, Kruunuvuorenselkä, sekä sen mukaisesti myös vastarannalla, Katajanokalla sijaitseva Kruunuvuorenkatu. Kruunuvuorenranta on noin kahden kilometrin päässä Katajanokalta ja kolmen kilometrin päässä Kauppatorilta.[5]
Kruunuvuorenrannan oli alun perin tarkoitus olla osa Viaporin eli Suomenlinnan linnoituskokonaisuutta Kruunuvuorenselän ympärillä. Lopulta Viaporin upseerit kuitenkin valtasivat alueen huvittelu- ja asuinpaikakseen.[6] Kruunuvuorenrannassa harjoitettiin pienimuotoista maataloutta, ja alue oli myös suosittu veneretkikohde.[6] 1800-luvulla alueelle rakentui Stansvikin kartano. Aatelismies Fredrik Vilhelm Edelheimin omistamalle kartanoalueelle rakentui muun muassa talousrakennuksia ja venevaja laitureineen.[6]
Vuonna 1906 Kruunuvuorenrannan huvila-alueen osti suomalaisen kansakoululaitoksen perustajan Uno Cygnaeuksen poika Jacob Cygnaeus.[6] Alueella sijaitsi kymmenkunta huvilaa, joista osa 1800-luvulta. Vuonna 1914 saksalainen kauppaneuvos Albert Goldbeck-Löwe osti maat Cygnaeuksen suvulta. Huvila-aluetta kutsutaan yhä joskus Kissingeksi Goldbeck-Löwen huvilan mukaan.[6] Toisen maailmansodan aikana huvila-alueella majoitettiin saksalaisia sotilaita.[6] Sodan jälkeen Ulkomaalaisen omaisuuden hoitokunta siirsi saksalaisomistuksessa olleen Kruunuvuoren Neuvostoliitolle. Tämän jälkeen alue oli neuvostoliittolaisten ja suomalaisten kommunistien juhlakäytössä.
Vuonna 1955 Palkki Oy:n perustaja vuorineuvos Aarne J. Aarnio osti Kruunuvuoren huvila-alueen itselleen.[6] 1960-luvun lopulla Arkkitehtitoimisto Toivo Korhonen suunnitteli alueelle asemakaavan 2 300 asukkaan lähiölle, jossa olisi ollut 78 900 kerrosneliötä. Lähiösuunnitelmia ei kuitenkaan hyväksytty, vaan alue määrättiin rakennuskieltoon. Omistaja päästi tämän jälkeen rakennukset rappeutumaan.
Helsingin kaupunki sitoi 1990-luvun lopulla alueen rakennussuunnitelmat koko Laajasalon kohtaloon. Laajasaloon on tarkoitus rakentaa Herttoniemenrannan tapainen merellinen asuinalue. Alun perin alueelle suunniteltiin Helsingin metron laajennusta, joka lähtisi Meilahdesta ja kulkisi Töölön, Kampin, Katajanokan ja Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon. Sittemmin hanke vaihtui Kruunusillat-raitiotieksi. Laajasalon ranta-alueita päästiin rakentamaan vuoden 2010 jälkeen, jolloin öljy-yhtiöiden vuokrasopimukset satama-alueella päättyivät.
Satama-aikana vuonna 2005 silloisessa Tahvonlahdessa asui 347 henkilöä, ja työpaikkoja alueella oli vuoden 2003 lopussa 157 henkilölle. Kruunuvuorenrannan uuden kaavan kerrosala on 550 000 kerrosneliömetriä, josta 500 000 neliötä on asuntoja ja loput palveluja sekä toimitiloja. Rakennettavien asuntojen määrä on noin 7 500[7] ja asukkaiden määrä lopulta noin 13 000.[8] Uusia työpaikkoja kerrottiin syntyvän 800.[9]
Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle syksyllä 2015,[7] ja vuoden 2022 lopussa asukkaita oli noin 2 900.[2] Alueella on kunnostettu pilaantunutta maata ja tehty myös maantäyttöjä.[7] Osa uusista asunnoista on erilaisia kaupunkipientaloja, mutta yleisilmeestä tulee kantakaupunkimainen.[7] Tornitaloista tulee korkeintaan kymmenkerroksisia.[7] Alueen julkisiksi palveluiksi rakentuvat peruskoulu, päiväkoti, leikkipuisto ja liikuntahalli, nuorisotilat sekä mahdollisesti myös ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti.[7]
Entisen öljysataman ja uusien täyttömaiden paikalle rakentuvien korttelien alue on nimetty Haakoninlahdeksi ja hieman eteläisempänä Koirasaariksi.[10] Koirasaari ja sen itäpuolinen täyttösaari erotetaan Haakoninlahdesta kanavilla.[11][12] Haakoninlahteen rakentuvat korkeimmat ja tehokkaimmat korttelit.[13] Sen länsipuolelle merenrantaan rakentuu Länsirannaksi nimetty rantarakenteiden ja -kortteleiden alue.[10] Hieman pohjoisemmaksi rakentuu Kruunuvuoren asuinalue, joka ei kuitenkaan ylety Kruunuvuorenlammen ympäristöön. Kaivoskallion luonnonsuojelualueen kupeeseen rakennetaan Hopeakallioksi nimetty alue.[10] Koirasaarentien eteläpuolelle rakennetaan Stansvikinkallion asuinalue,[10] jota on kutsuttu myös Stansvikinnummeksi.[11]
Rakentamattomiksi jäävät Stansvikin kartanon ympäristö, Kaivoskallion luonnonsuojelualue ja Kruunuvuoren huvila-alue. Ruokoisesta ja metsäisestä Stansvikinrannasta tehdään uimaranta.[10][14]
Kruunuvuorenrannan kokonaisuudessa on suunniteltu myös Borgströminmäkeä ja Gunillankalliota, jotka virallisesti kuuluvat kuitenkin viereisiin osa-alueisiin Tullisaareen ja Yliskylään.[11]
Rakentuvan kerrostalovaltaisen alueen pohjoispuolella sijaitsee vanha pientaloalue Kaitalahti, joka ei kuitenkaan virallisesti muodosta erillistä osa-aluettaan. Alue laajenee hieman Hopeakaivoksentien varressa.[7]
Entisen satama-alueen pohjoispuolella, Kaitalahden länsipuolella sijaitsee vanha Kruunuvuoreksi kutsuttu niemi, jonka maasto on paikoin kallioista ja karua, osittain taas tiheäkasvuista metsikköä. Alue on kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja geologisesti arvokas virkistysalue.[15][16] Alueella sijaitsi aikaisemmin toistakymmentä huvilaa, joista tuli vuosien saatossa hylättyjä ja pahasti rapistuneita.[17][18][19] Tonttien kaivot rapautuivat, ja talousvesi oli haettava muualta. Helsingin kaupunki suunnitteli Museoviraston kanssa ehjien huviloiden, erityisesti Villa Hällebon suojelua, kunnes se sai purkupäätöksen syksyllä 2020.[20] Keväällä 2021 Hällebo, alueen viimeinen huvilarakennus, kuitenkin tuhoutui tuhopalossa.
Kruunuvuori muutetaan puistomaiseksi lähivirkistysalueeksi. Alueen keskellä oleva Kruunuvuorenlampi ja lehmusmetsikkö ovat luonnonsuojelualuetta.[21]
Kruunuvuori-nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, vuonna 1777 muodossa Kronberget ja vuonna 1933 muodossa Kruunuvuoret–Kronbergen.[11] Kruunuvuoreen perustuu myös Kruunuvuorenselkä-merenlahden nimi.[11]
Kruunuvuorenrannan uusille kaduille on annettu paljon aluksiin ja merenkäyntiin viittaavia nimiä. Sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin saaristolaivaston mukaan on nimetty Saaristolaivastonkatu ja -kuja sekä Saaristofregatinpuisto.[11] Alusten ja laivatyyppien mukaan on nimetty Brynhildankuja, Disankatu ja -kuja, Hemmemankuja, Pojamankatu, Turumankatu ja Udemankuja.[11] Useat nimet pohjautuvat alueen öljysatamahistoriaan ja muun muassa S/T Wiiri -tankkilaivaan, johon viitataan nimillä Wiirinaukio, -kallio ja -laituri.[11] 1800–1900-lukujen höyrypursien mukaan on nimetty Astridinkatu, Ellidankuja, Frejankuja, Ilonpuisto sekä Mirandankatu ja -kuja.[11]
Nimet Hakkukuja, Hopeakaivoksentie, Kaivoskallio, Kaivossepänkuja sekä Kuilukaari ja -kuja viittaavat Kaitalahden alueella sijainneeseen kaivokseen, josta louhittiin rautaa ja hopeaa.[11] Keskeinen aihepiiri on myös heraldiikka, jonka pohjalta katunimistössä on muun muassa kruunuihin ja erilaisiin hahmoihin viittaavia nimiä. Vaakunoista poimittuihin eläin- ja ihmishahmoihin perustuvat nimet Pegasoksenkuja, Salamanterinkuja, Serafinkuja, Villimiehenkuja ja Yksisarvisenkuja.
Stansvikinkallio on metsäistä kallioselännettä, jonka korkein kalliolaki nousee yli kahdenkymmenen metrin korkeuteen merenpinnasta.[22] Alueella esiintyy lepakoita ja uhanalaista lahokaviosammalta.[22][23] Suunniteltu asuinrakentaminen Stansvikinkallion alueelle on herättänyt vastustusta,[24][25][26] ja rakentamista vastaan on järjestetty mielenosoituksia.[27] Rakentamisessa varauduttiin alun perin 2 000 asukkaaseen, mutta asemakaava on kuitenkin asetettu uudelleenarviointiin.[28] Päätöstä on pidetty poikkeuksellisena, koska asemakaava oli jo lainvoimainen.[29]
Kruunuvuorenrannan eteläosassa Varisluodonlahdella sijaitsee pieniä kallioisia luotoja ja samalla osa-alueen ainoat saaret: Pitkäluoto, Varisluodonkari, Varisluoto ja Katinpaasi.[30] Varisluodonkari on linnustollisesti arvokas alue.[31] Rantametsässä kasvaa lehtipuustoa, etenkin tervaleppiä, mutta myös katajia ja vanhoja kilpikaarnamäntyjä.[31] Pitkäluoto yhdistetään mantereeseen uudella kävelysillalla.[10]
Alueen liikennejärjestelyt ovat suunnittelun kannalta haastava kohde, koska uusi asuinalue liki kaksinkertaistaa Laajasalon asukasmäärän.
Joukkoliikenteen järjestämiseksi on vertailtu liityntäliikennettä Herttoniemen metroasemalle, suoraa raitiovaunuyhteyttä keskustaan ja suoraa metroyhteyttä. Metron rakentamiselle ei kuitenkaan alueella todettu olevan riittävää väestöpohjaa ennen Santahaminan siirtymistä asumiskäyttöön. Myös siltayhteys Katajanokalle tyrmättiin maisemaa vahingoittavana. Marraskuussa 2008 kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman raitiovaunuille ja kevyelle liikenteelle tarkoitettujen Kruunusiltojen rakentamisesta Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen ja sieltä Sompasaareen, mistä raitiolinja olisi jatkunut Tervasaaren kautta keskustaan.[32][33] Myös köysirataa esitettiin Kruunuvuorenrannan ja kantakaupungin välille.[34] Kaupunginvaltuusto päätti äänin 63–6 kolmen sillan kokonaisuuden (Kruunuvuorenranta–Korkeasaari, Korkeasaari–Kalasatama ja Nihti–Merihaka) rakentamisesta lopullisesti 30. elokuuta 2016.[35] Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 350 miljoonaa euroa,[36] ja liikenteen Hakaniemeen on suunniteltu alkavan alkuvuodesta 2027 ja keskustaan asti vasta myöhemmin.[37] Matka-ajan keskustaan on arvioitu olevan Kruunuvuorenrannasta noin 17 minuuttia,[38] kun taas liityntäliikennematka Herttoniemeen ja metromatka sieltä keskustaan kestävät yhteensä miltei 30 minuuttia.
Toukokuussa 2023 käynnistyi Kruunuvuorenrannan lautan ympärivuotinen liikenne Kruununhaan Meritullintorille. Matka kestää noin 20 minuuttia, ja lautat liikennöivät 50 minuutin välein. Liikenne jatkuu Kruunusillat-raitiotien avautumiseen asti vuoteen 2027.[39][40]
Autoliikenne ohjataan Koirasaarentietä Laajasalontielle ja tätä kautta Herttoniemeen.
Entisen öljysataman alueelle on jätetty muutamia öljysäiliöitä. Säiliö 468 on muutettu led-valoin koristelluksi valotaideteokseksi,[41] jota hallinnoi Helsingin Rakennusvirasto. Se hohtaa iltaisin ja öisin punaisen ja valkoisen väreissä. Valotaideteos avattiin 10. lokakuuta 2012. Teos ja sen suunnittelija Tapio Rosenius (LDC Lighting Design Collective Madrid) on palkittu useilla valaistustaidepalkinnoilla. Lähellä rantaa sijaitseva 16 metriä korkea ja halkaisijaltaan 35 metriä oleva teräksinen öljysäiliö on muutettu katetuksi ulkotilaksi, jota vuokrataan myös tapahtumakäyttöön.[42]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
