Kazanin katedraali
tuomiokirkko Pietarissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kazanin Jumalanäidin katedraali (ven. Собор Казанской иконы Божией Матери, Sobor Kazanskoi ikoni Božijei Materi), myös Kazanin katedraali (ven. Казанский собор, Kazanski sobor) on ortodoksinen katedraali Pietarissa. Katedraali rakennettiin 1801–1811 Nevski prospektin varrelle arkkitehti Andrei Voronihinin suunnitelman mukaan latinalaisen ristin muotoon. Katedraalin arkkitehtuuri edustaa tyyliltään uusklassismia, vaikkakin siinä voi nähdä myös piirteitä barokista.
Katedraali sai nimensä Kazanin ihmeitätekevän Jumalanäidin kuvasta, jonka kopiota säilytettiin kirkossa.
Kazanin kirkon paikalla oli aiemmin Jumalansynnyttäjän kirkko (ven. Храм Рождества Пресвятыя Богородицы, Hram Roždestva Presvjatija Bogoroditsi), joka oli rakennettu 1737[1] keisarinna Annan hallituskaudella, ja jossa keisarinna Katariina II oli kruunattu vuonna 1762. Vuonna 1800 Paavali I antoi käskyn rakentaa paikalle uuden kirkon, jonka suunnitteli Andrei Voronihin, kreivi Stroganovin maaorja. Aleksanteri I laski uuden kirkon peruskiven syyskuussa 1801. Kirkkoa rakennettiin kymmenen vuotta kotimaisella työvoimalla paikallisista materiaaleista, ja se tuli maksamaan kolme miljoonaa ruplaa. Vihkiminen suoritettiin syyskuussa 1811.[2]
Pian valmistumisensa jälkeen Kazanin katedraali sai kunnian säilyttää voitonmerkkejä isänmaallisesta sodasta. Sotasankari ja Napoleonin voittaja marsalkka Mihail Kutuzov haudattiin kirkkoon vuonna 1813. Ajan kuluessa kirkosta tuli Venäjän imperiumin sotasaavutusten näyttelypaikka. Pietari-Paavalin linnoituksen kirkossa säilytetyt voitonmerkit jätettiin paikoilleen, koska valtaosa niistä on tsaari Pietari Suuren saavuttamia ja kirkossa on myös hänen hautansa.
Katedraali toimi Pietarin pääkirkkona aina lokakuun vallankumoukseen saakka, jonka jälkeen kirkko suljettiin vuonna 1929, ja vuonna 1932 sen tiloissa avattiin Uskonnon ja ateismin historian museo.[3] Kazanin kirkko luovutettiin Venäjän ortodoksiselle kirkolle vuonna 1991, se avattiin vuonna 1992, ja vihittiin uudelleen käyttöön vuonna 1998. Nykyään Kazanin Jumalanäidin katedraali on taas Pietarin pääkirkko.[4]
Kirkon rakentamisen alulle laittanut tsaari Paavali I halusi kirkon muistuttavan Rooman Pietarinkirkkoa. Venäläisen kirkonrakennusperinteen velvoittamana Kazanin kirkon pääsisäänkäynti on lännessä Nevskistä eroavalla Kazanskaja-kadulla, ja pääalttari sijaitsee itäpäädyssä Gribojedovin kanavan varrella. Nevskille näkyvä pohjoiseen antava puoli oli näin ollen rakennuksen sivuseinää, mutta Voronihin ratkaisi pulman rakentamalla Berninin innoittamana 96 pylvästä käsittävän puoliympyrän muotoisen kolonnadin. Alun perin Voronihin aikoi pystyttää pylväikölle vastaparin Nevskin toiselle puolelle, jolloin väliin olisi muodostunut Rooman Pietarinaukion kaltainen avoin tila, mutta suunnitelmaa ei koskaan toteutettu.
Kazanin katedraalin ulko- ja sisäpuolen rakennuskivi saatiin suurimmaksi osaksi Pietarin lähialueilta: pudostinkivenä tunnettua travertiinia Hatšinan alueelta, rapakivigraniittia Viipurin alueelta, kalkkikiveä Isorajoelta ja Ruskealan marmoria Sortavalan alueelta.[5]
Sisätilojen aiemmasta loistosta on vain vähän säilynyt nykyaikaan. Aikoinaan hopealla päällystetty ja siperialaisesta jaspiksesta tehdyillä pylväillä koristeltu ikonostaasi on sittemmin hävinnyt tyystin. Päälaivan holveja kannattelevat monoliittiset punagraniittiset pylväät, joiden jalustat ja kapiteelit on tehty pronssista. Lattia on päällystetty marmorilla, joka on louhittu Aunuksesta ja Suomesta.[6]
Kazanin kirkon edessä on pieni aukio, jonne vuonna 1837 pystytettiin pronssiset patsaat Napoleonin voittajille Mihail Kutuzoville ja Barclay de Tollylle.[7]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
