suomalainen koomikko, imitaattori, muusikko ja näyttelijä From Wikipedia, the free encyclopedia
Jorma Olavi ”Jope” Ruonansuu (15. huhtikuuta 1964 Kemi – 18. heinäkuuta 2020 Heinola) oli suomalainen koomikko, imitaattori, muusikko ja näyttelijä.[1] Hän esiintyi 1980-luvulta alkaen vuoteen 2018 saakka.
Jope Ruonansuu | |
---|---|
Jope Ruonansuu esiintymässä Limingan markkinoilla toukokuussa 2016. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Jorma Olavi Ruonansuu |
Syntynyt | 15. huhtikuuta 1964 Kemi |
Kuollut | 18. heinäkuuta 2020 (56 vuotta) Heinola |
Ammatti | |
Muusikko | |
Aktiivisena | 1983–2018 |
Tyylilajit | |
Soittimet | |
Levy-yhtiöt | |
Aiheesta muualla | |
Kotisivut | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Ruonansuusta on tehty Marko Tallin ohjaama dokumenttielokuva Jope ite, joka sai ensi-iltansa 10. helmikuuta 2023.[2]
Ruonansuu aloitti uransa imitaattorina ja stand up -koomikkona 16-vuotiaana. Hän esiintyi Klaus Thomassonin isännöimmässä Klaustrofobia-viihdeohjelmassa 1980-luvulla. Vuonna 1987 M. A. Numminen ja Pedro Hietanen löysivät Ruonansuun, ja syksyllä 1988 julkaistiin esikoislevy. Samana vuonna Ruonansuu vieraili MTV:n Vesku Show’ssa esittäen imitaattorin taitojaan. Noina aikoina hän esiintyi jo ympäri Suomea. Seuraavana vuonna Ruonansuu julkaisi Visa Mäkisen kanssa yhteistyönä sketsiohjelman Matkiva kulkuri. Vuonna 1990 Ruonansuu tapasi levytuottaja Ilkka Vainion, ja siitä hetkestä sai alkunsa yhteistyö, joka katkesi vasta vuonna 2010 Ruonansuun siirryttyä Sony Musicin artistiksi.
Ruonansuun varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin paikallisradioiden kautta. Yhdessä Jari Vesan kanssa Ruonansuu alkoi vetää Elvis-osastoa Radio Perämeressä Kemin alueella 1980-luvun lopulla. Pian mukaan liittyi kolmas kemiläinen, Tommi Reponen. Ohjelma laajeni pian valtakunnalliseksi. Levyt Jope Ruonansuu ja Elvis-osasto (1992) sekä Täällä Washington (1993) myivät kultaa ja Ruonansuusta tuli eräs kysytyimmistä suomalaisista imitaattoreista. Elvis-osasto esiintyi myös livenä suurella menestyksellä.
Elvis-osaston loputtua Ruonansuu ja Reponen jatkoivat eri paikallisradioasemille vuodesta 1993 tehtyä viikoittaista Washington Bar -ohjelmaa. Washington Barin nimi jatkoi Elvis-osaston viitoittamaa menestysreseptiä: yksi Ruonansuun tunnetuimmista imitaatiohahmoista on entinen pitkäaikainen Yleisradion Washingtonin kirjeenvaihtaja Aarne Tanninen. Vuosina 2002–2003 Ruonansuu teki Juha Laitilan kanssa American Office -radiosketsejä eri radioasemille.
Televisiossa Ruonansuu esiintyi Timo Koivusalon Pekko Aikamiespoika -elokuvissa Heka Haimakaisen roolissa ja presidentti Martti Ahtisaaren roolissa Uuno Turhapuro -elokuvissa. Ruonansuu on tehnyt myös yhteistyötä näyttelijä Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa, mistä syntyi sketsisarjat Neurovisio (1992), Herra 47 (1994), Hömppäveikot (1996), Ruonansuu & Petelius Co. (1997) ja 6pack (2008), jonka he yhdessä käsikirjoittivat ja näyttelivät. Ruonansuu teki myös Peteliuksen kanssa vuonna 2001 internetissä esitettyä sketsisarjaa Petelius ja Ruonansuu Show’ta.
Erityisesti Ruonansuu tunnetaan omasta Jopet Show -sketsiviihdesarjastaan, joita on tehty kuusi kautta.[3] Sarjaa on esitetty Yle TV2:lla uusintoina vuodesta 2005 alkaen. Ruonansuu on ollut myös muutaman kerran ääninäyttelijänä. Johnny von Wright tuotti Jope Ruonansuusta Yle TV1:lle suuren suosion saaneen vuonna 1998 julkaistun omaelämäkerrallisen Kokovartalodokumentin. Ruonansuun elämästä on julkaistu myös omaelämäkerta Aatteleppa ite! – Suomen hauskin mies (Gummerus, 2006), jonka on kirjoitettanut toimittaja Tommi E. Virtanen.[4]
Toimittaja Pasi Kostiaisen mukaan Ruonansuu asettuu suomalaisen populaarikulttuurin historiassa samaan jatkumoon kuin hänen suuresti ihailemansa Spede Pasanen ja omaa tietään kulkenut laulaja ja lauluntekijä Irwin Goodman. Siinä missä Pasanen elokuvillaan ja Goodman lauluillaan kommentoivat 1960- ja 1970-lukujen kaupungistuvan Suomen olosuhteita ja ongelmia, Ruonansuu ruoti musiikillaan ja sketseillään 1990-luvun alun laman ja sitä seuranneen Nokia-vetoisen nousukauden Suomea.[5]
Ruonansuu imitoi levyillään useita julkisuuden henkilöitä, joita olivat esimerkiksi Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Matti Nykänen ja Kimi Räikkönen. Ruonansuu imitoi taitavasti myös höyryveturia, Terhi-merkkistä perämoottoria sekä suomalaisen sinisen pikajunan matkustamon äänimaailmaa. Kaikkiaan Ruonansuu imitoi uransa aikana noin 150 henkilöä.[5]
Vuonna 1988 ilmestyi Ruonansuun ensimmäinen albumi Matkiva kulkuri, jonka tuotti Pedro Hietanen. Sen jälkeen Ruonansuu siirtyi Ilkka Vainion levy-yhtiölle Audiovox Records (nykyinen AXR Music). Yhdeksän Ruonansuun levyistä on myynyt kultaa ja menestyneimmät Työnnä kännykkä hanuriin (2002) ja Finnshits (2003) myös platinaa. Menestyneimmissä kappaleissaan Ruonansuu on yleensä karikatyyrin keinoin liioitellut jonkun julkisuuden henkilön ominaisuuksia ja maneereja tai humoristisesti pureutunut ajankohtaisiin asioihin. Suuri osa Ruonansuun huumorimusiikista on parodiamusiikkia. Huumorimusiikin lisäksi hän on tehnyt ja esittänyt myös herkkiä vakavamielisiä kappaleita. Niitä on julkaistu hänen levyillään huumorikappaleiden seassa. Hänen tunnetuin vakava kappaleensa on ”Enkeleitä toisillemme”. Vuonna 2008 hän julkaisi vakavamielisten laulujen kokoelman Enkeleitä toisillemme – Herkimmät laulut. Ruonansuu osasi soittaa kitaraa, saksofonia, rumpuja, bassoa, poikkihuilua ja harmonikkaa.
Ruonansuu voitti vuonna 1990 Kuopiossa pidetyn huumorimusiikin Suomen mestaruuden. Hän vastaanotti Huumori-Emman vuonna 1996 ja tuli valituksi vuoden viihdetaiteilijaksi vuosina 1998 ja 2001. Vuoden 2010 Venla-gaalassa Ruonansuu valittiin yleisöäänestyksellä parhaaksi televisioesiintyjäksi Jopet-Show’staan. Hän sai 15 kultalevyä ja kahdeksan platinalevyä.
Kun Ruonansuu vieraili synnyinkaupungissaan Kemissä vuoden 2011 alussa, hänen mukaansa nimettiin Syväkankaan koulun auditorio Jopen saliksi.[6]
Nuoruudessaan Ruonansuu joutui koulukiusaamisen kohteeksi, mistä hän puhui avoimesti julkisuudessa. Ruonansuulla oli myös ongelmia alkoholinkäytön kanssa.[7] Pasi Kostiaisen mukaan Ruonansuun avoimuus yksityiselämänsä vaikeuksista toimi vertaistukena monille muille samoista ongelmista kärsineille.[5]
Ruonansuu oli naimisissa, ja hänellä oli kolme lasta, vuosina 1996 ja 2016 syntyneet tyttäret ja vuonna 2010 syntynyt poika.[8] Hän asui Heinolassa. Koulutukseltaan Ruonansuu oli konepuuseppä Kemin ammattikoulusta. [ ]
Vuonna 1995 Ruonansuulla todettiin tyypin 2 diabetes. Myöhemmin hän kertoi kärsineensä myös sydänvaivoista.[9] Ruonansuu kärsi pitkään ylipainosta, minkä vuoksi hän kävi maaliskuussa 2015 vatsalaukun pienennysleikkauksessa, ja laihtui sen jälkeen yli 40 kilogrammaa.[10]
Ruonansuu sairastui keväällä 2018 ruokatorven syöpään, johon hän sai sytostaattihoitoa.[11] Syöpädiagnoosin jälkeen Ruonansuu ei enää aktiivisesti esiintynyt julkisuudessa.[12] Ruonansuu kuoli heinäkuussa 2020.[13] Hänet on haudattu Kemiin.[14]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.