Aarne Tanninen

Aarne Jaakko Olavi Tanninen (10. joulukuuta 1931 Jämsä^[1] – 2. toukokuuta 2022 Helsinki^[2][3]) oli suomalainen toimittaja, joka työskenteli sekä Uuden Suomen (1958–1969) että Yleisradion (1970–1994) palveluksessa. Hän toimi Yleisradion kirjeenvaihtajana Washingtonissa vuosina 1981–1994.^[4]

Aarne Tanninen
Aarne Tanninen 38-vuotiaana Yleisradion uutistoiminnan päällikkönä 1970.
Henkilötiedot
Syntynyt	10. joulukuuta 1931 Jämsä
Kuollut	2. toukokuuta 2022 (90 vuotta) Helsinki
Ammatti	toimittaja
Puoliso	Oili Tanninen (vih. 1957)
Lapset	Maija Tanninen-Mattila
Muut tiedot
Koulutus	Helsingin yliopisto
Järjestö	Uusi Suomi Yleisradio
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ura

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Tanninen opiskeli valtiotiedettä Helsingin yliopistossa ja työskenteli aluksi Koillis-Hämeen ja sitten Uuden Suomen kesätoimittajana.^[5] Hänet vakinaistettiin vuonna 1958 ja nimitettiin Uuden Suomen Moskovan-kirjeenvaihtajaksi. Tanninen oli toinen suomalainen kirjeenvaihtaja, jonka asemapaikka oli Moskova (ensimmäinen oli Kansan Uutisten Jarno Pennanen).^[6] Hän vietti Moskovassa vuodet 1958–1963 avustaen samalla Yleisradiota. Moskovan jälkeen hän toimi Uuden Suomen kirjeenvaihtajana Lontoossa vuosina 1965–1969 ja sen jälkeen vuoden päivät lehden ulkomaanosaston päällikkönä.^[5]

Tanninen siirtyi vuonna 1970 Uudesta Suomesta Yleisradion uutistoiminnan päälliköksi, ja hänestä tuli vuonna 1981 Yleisradion Yhdysvaltain pääkirjeenvaihtaja. Tannisen asemapaikaksi vakiintui Washington, jossa hän työskenteli eläkkeelle jäämiseensä asti, vuoteen 1994. Tannisen Washingtonin vuosina hänen uutiskatsauksensa päättyivät säännöllisesti sanoihin, jotka tekivät hänestä koko kansan tunteman hahmon.^[5]

»Täällä Aarne Tanninen, Washington.»

Tanninen julkaisi vuonna 1996 muistelmateoksen Täällä Tanninen: Reportterina neljässä maassa, jossa hän kertoo työstään ja kirjeenvaihtajan kokemuksista.

Yksityiselämä

Aarne Tannisen puoliso vuodesta 1957^[1] oli lastenkirjailija ja kuvittaja Oili Tanninen.^[5] Heidän tyttärensä Maija Tanninen-Mattila on Helsingin taidemuseon johtaja.^[7]

Teoksia

• Täällä Tanninen: Reportterina neljässä maassa. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21275-X

Lähteet

1. Kuka kukin on 1978, s. 971. Helsinki 1978.
2. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 5.6.2022, s. B 28
3. Särkkä, Heini: Toimittaja Aarne Tanninen on kuollut. Ilta-Sanomat, 26.5.2022, s. 16. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.5.2022.
4. Ylen pitkäaikainen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Aarne Tanninen on kuollut Yle Uutiset. 26.5.2022. Viitattu 26.5.2022.
5. Suominen, Johanna: Täällä Aarne Tanninen, Jämsä ja Washington Keskisuomalainen. 18.8.2013. Jyväskylä: Keski-Suomen Media Oy. Viitattu 19.10.2014.
6. Krekola, Joni: Täällä Aarne Tanninen, Moskova (Arvio Turo Uskalin teoksesta Älä kirjoita itseäsi ulos: Suomalaisen Moskovan-kirjeenvaihtajuuden alkutaival 1957–1975.) 2004. Helsinki: Työväenperinne ry. Viitattu 19.10.2014.
7. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 908–909. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0

Kirjallisuutta

• Uskali, Turo: ”5.2. Boheemi Pennanen, nuori Tanninen”, Älä kirjoita itseäsi ulos: Suomalaisen Moskovan-kirjeenvaihtajuuden alkutaival 1957–1975, s. 129–183. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2003. ISBN 951-39-1543-3 Väitöskirjan verkkoversio. (PDF).