Jakob Bernoulli (27. joulukuuta 1654 Basel, Sveitsi – 16. elokuuta 1705 Basel)[1], tunnetaan myös nimillä Jacob, Jacques ja James Bernoulli, oli sveitsiläinen matemaatikko ja tiedemies.[2] Hän oli matemaatikko Johann Bernoullin vanhempi veli.
| Jakob Bernoulli | |
|---|---|
 Jakob Bernoulli. Niklaus Bernoullin maalaama muotokuva vuodelta 1687. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. joulukuuta 1654 Basel, Sveitsi |
| Kuollut | 16. elokuuta 1705 (50 vuotta) Basel |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Nicolas Malebranche ja Peter Werenfels |
| Tutkimusalue | Todennäköisyysteoria, lukuteoria, matematiikka, fysiikka ja matemaattinen analyysi |
.png)
Bernoullin ollessa nuori hänen vanhempansa pakottivat hänet opiskelemaan filosofiaa ja teologiaa, vaikka hänen todellinen intohimonsa oli matematiikka. Hän suoritti filosofiantutkinnon Baselin yliopistossa 1671 ja vuonna 1676 hänestä tuli teologian lisensiaatti. Vanhempiensa toiveiden vastaisesti hän kuitenkin opiskeli myös matematiikkaa ja tähtitiedettä.
Saatuaan tutkintonsa valmiiksi Bernoulli muutti vuonna 1676 Geneveen ja työskenteli siellä tuutorina. Myöhemmin hän muutti Ranskaan ja vietti siellä kaksi vuotta opiskellen René Descartesin seuraajien kanssa. 1680-luvun alussa Bernoulli matkusti Alankomaihin ja Englantiin tavaten useita tunnettuja matemaatikkoja.
Matkojensa jälkeen Bernoulli palasi kotikaupunkiinsa ja alkoi opettaa mekaniikkaa Baselin yliopistossa vuonna 1683. Hänet nimitettiin matematiikan professoriksi 1687.[3]
Bernoullin tunnetuin kirja on todennäköisyyslaskentaa käsittelevä Ars Conjectandi. Siinä hän muun muassa esitti ensimmäisen matemaattisesti täsmällisen muotoilun periaatteelle, joka nykyisin tunnetaan suurten lukujen lakina. Teos kuitenkin julkaistiin vasta vuonna 1713, kahdeksan vuotta tekijänsä kuoleman jälkeen eikä sen vuoksi saanut sille kuuluvaa asemaa todennäköisyyslaskennan kehittymisessä. Bernoulli oli työstänyt suurimman osan todennäköisyyslaskentataidoistaan jo 1680-luvulla.[4]
Bernoulli tunnetaan myös latinankielisen lausahduksen ”Eadem mutata resurgo” (suom. ”Nousen jälleen muuttuneena ja silti ennallani”) kehittäjänä. Lentävä lause viittasi alun perin logaritmiseen spiraaliin, jonka Descartes esitteli ensimmäisenä. Lausahdus on kirjoitettu Bernoullin hautakiveen.[5]
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
