Gamma

Gamma (isona kirjaimena Γ, pienenä γ, m.kreik. γάμμα, kreik. γάμα, gáma) on kreikkalaisen kirjaimiston kolmas kirjain. Sen normaali äännearvo oli alun perin muinaiskreikassa soinnillinen velaarinen klusiili [ɡ], mutta nykykreikassa se on muuntunut soinnilliseksi frikatiiviksi, joka ääntyy velaarisena [ɣ] tai etuvokaalin [e, i] edellä palataalisena [ʝ]. Sekä muinais- että nykykreikassa gamma ääntyy kuitenkin velaarisena nasaalina [ŋ], jos sitä seuraa toinen velaarinen konsonantti. Kreikkalaisissa numeroissa gamman lukuarvo on 3.^[1]

Tämä artikkeli käsittelee kirjainta. Gamma voi tarkoittaa myös huumausaineena käytettävää gammahydroksivoihappoa.

Kreikkalainen kirjaimisto
Α α alfa Β β beeta Γ γ gamma Δ δ delta Ε ε epsilon Ζ ζ zeeta Η η eeta Θ θ theeta Ι ι ioota Κ κ kappa Λ λ lambda Μ μ myy Ν ν nyy Ξ ξ ksii Ο ο omikron Π π pii Ρ ρ rhoo Σ σ ς sigma Τ τ tau Υ υ ypsilon Φ φ fii Χ χ khii Ψ ψ psii Ω ω oomega Käytöstä poistuneet: Ϝ ϝ digamma Ϛ ϛ stigma Ͱ ͱ heeta Ϻ ϻ san Ϙ ϙ koppa Ͳ ͳ sampii Ϸ ϸ shoo
Infobox OK

Latinalaisessa kirjaimistossa gammaa vastasi alun perin kirjain C/c, jonka muunnelmana myöhemmin kehittyi kirjain G/g. Kyrillisessä kirjaimistossa gammaa vastaa kirjain Г/г. Suomen kieleen gamma translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta g, geminaattana (γγ) kuitenkin ng.

Muoto ja sen historia

Gamma on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta (gaml), jonka alkuperäinen muoto on ehkä kuvastanut kamelia tai kamelin kyttyrää.^[2] Kreikkalainen suuraakkonen Γ on kääntynyt niin, että se näyttää pystyyn nostetulta suorakulmalta, jonka yläsivu työntyy oikealle. Vaihtoehtoisesti suurta gammaa voidaan kuvailla väärinpäin käännetyksi L:ksi.

Kreikkalainen pienaakkonen γ perusviivan alle ulottuvine typografisine pidennyksineen muistuttaa latinalaista pienaakkosta y, mutta siinä missä latinalaisen y:n pidennys suuntautuu alaviistoon vasemmalle, gamman alapidennys tapaa suuntautua suoraan alaspäin. Lisäksi kirjasintyypistä riippuen toinen gamman yläosan haaroista on usein hieman kaareva.

Variantteja

Arkaaisissa kirjaimistoissa gamma oli usein peilikuva nykyiseen nähden, ja sen sakara osoitti vasemmalle. Myöhemmin se kääntyi nykyiseen asentoon.^[3] Gamma oli käytössä kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa, mutta sen muodossa oli paljon vaihtelua. Kirjaimesta esiintyi kolmea päätyyppiä, joista yksi muistutti nykyistä muotoa, toinen nykyistä lambda-kirjainta (mm. Paros, Delos) ja kolmas, erityisesti läntisen Kreikan alueella (mm. Epeiros, Elis, Korintin siirtokunnat) käytetty muoto nykyistä C-kirjainta latinalaisessa kirjaimistossa,^[4] johon gamma kopioitui tässä muodossa.

Epigrafisissa lähteissä gammasta esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:^[5]

• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 

Latinalainen gamma

Kansainväliseen foneettiseen kirjaimistoon (IPA) sisältyy erikseen niin sanottu latinalainen gamma ɣ, joka muistuttaa kreikkalaista pienaakkosta, mutta sen alaosa muodostaa silmukan. Foneettisessa kirjoituksessa latinalaisella gammalla merkitään soinnillista velaarista frikatiivia. (Lisäksi foneettiseen kirjaimistoon sisältyy latinalaista gammaa muistuttava mutta kokonaan perusviivan yläpuolella pysyvä niin sanottu oinaansarvikirjain ɤ, jota on joskus kutsuttu naperogammaksi, engl. baby gamma; se ei kuitenkaan edusta mitään konsonanttia vaan laveaa puolisuppeaa takavokaalia.)

Latinalaisesta gammasta on kehitetty myös suuraakkonen Ɣ, joka on muodoltaan kuin isonnettu pienaakkonen. Suuraakkosta ei tarvita foneettisessa kirjoituksessa, mutta sitä voidaan käyttää pienaakkosen ohella eräiden kielten oikeinkirjoituksessa.

Merkityksiä

• γ (kursivoitu pienaakkonen) voi kansainvälisessä yksikköjärjestelmässä olla tasokulman tunnus.
• γ on fysiikassa lämpölaajenemisen tilavuuskerroin (yksikkö 1/°C).
• γ:lla merkitään fysiikassa usein myös Lorentzin tekijää ${\displaystyle {\frac {1}{\sqrt {1-({\frac {v}{c}})^{2}}}}={\frac {\mathrm {d} t}{\mathrm {d} \tau }}}$
• γ on kemiassa aktiivisuuskertoimen tunnus.
• γ on meteorologiassa psykrometrivakio.
• γ´ on kreikkalaisissa numeroissa luku 3.^[1]
• Γ-suuraakkosta käytetään matematiikassa gammafunktion ja gamma-jakauman symbolina.

• Gammafotoni on radioaktiivisessa hajoamisessa suurienergiainen fotoni (ks. gammasäteily).^lähde?
• Gammakorjaus televisioiden ja monitorien kirkkauden säädössä sekä kuvankäsittelyssä viittaa teho–kirkkaussäädön potenssikertoimeen.

Tietokonejärjestelmissä

Tietokoneissa gamma koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

Merkki	Unicode	Selite	HTML-viittaus	ISO 8859-7
Kreikkalaisia ja koptilaisia merkkejä[6]
Γ	U+0393	kreikkalainen suuraakkonen gamma[7]	Γ Γ Γ	0xC3
γ	U+03B3	kreikkalainen pienaakkonen gamma[7]	γ γ γ	0xE3
Latinalaisen merkistön laajennusosa B[8]
Ɣ	U+0194	latinalainen suuraakkonen gamma	Ɣ Ɣ
IPA-täydennyksiä[9]
ɣ	U+0263	latinalainen pienaakkonen gamma	ɣ ɣ
ɤ	U+0264	latinalainen pienaakkonen oinaansarvi	ɤ ɤ
Kirjainsymboleita[10]
ℽ	U+213D	kaksoisviivallinen pieni gamma	ℽ ℽ
ℾ	U+213E	kaksoisviivallinen suuri gamma	ℾ ℾ
Koptilaisia merkkejä[11]
Ⲅ	U+2C84	koptilainen suuraakkonen gamma	Ⲅ Ⲅ
ⲅ	U+2C85	koptilainen pienaakkonen gamma	ⲅ ⲅ

Lähteet

1. Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. (Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103) Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1
2. Korpela, Jukka K.: Kirjainten tarinoita (PDF) jkorpela.fi. 18.1.2010. Viitattu 31.10.2011.
3. Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3
4. Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3
5. Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.
6. Greek and Coptic (PDF) The Unicode Standard. 1991–2010. Viitattu 25.8.2011. (englanniksi)
7. Eurooppalaisen merkistön merkkien suomenkieliset nimet (HTML) (Suomennos on tehty Suomen Standardisoimisliiton taloudellisella avustuksella, mutta sitä ei ole vahvistettu SFS-standardiksi.) 2004. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos. Arkistoitu 19.9.2010. Viitattu 25.8.2011.
8. Latin Extended-B (PDF) The Unicode Standard. 1991–2010. Viitattu 25.8.2011. (englanniksi)
9. IPA Extensions (PDF) The Unicode Standard. 1991–2010. Viitattu 25.8.2011. (englanniksi)
10. Letterlike Symbols (PDF) The Unicode Standard. 1991–2010. Viitattu 25.8.2011. (englanniksi)
11. Coptic (PDF) The Unicode Standard. 1991–2010. Viitattu 25.8.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gamma Wikimedia Commonsissa