norjalainen tutkimusmatkailija ja diplomaatti From Wikipedia, the free encyclopedia
Fridtjof Wedel-Jarlsberg Nansen (10. lokakuuta 1861 Oslo – 13. toukokuuta 1930 Lysaker) oli norjalainen naparetkeilijä, tutkimusmatkailija, diplomaatti ja tieteilijä. Hän ylitti ensimmäisenä ihmisenä Grönlannin vuonna 1888 ja yritti Pohjoisnavalle siinä kuitenkaan onnistumatta vuosina 1893–1896. Naparetkeilijän uransa jälkeen Nansen toimi muun muassa Kansainliiton pakolaisasiain päävaltuutettuna. Nansen sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1922.
| Fridtjof Nansen | |
|---|---|
 Nansen vuonna 1896. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Fridtjof Wedel-Jarlsberg Nansen |
| Syntynyt | 10. lokakuuta 1861 Oslo, Norja |
| Kuollut | 13. toukokuuta 1930 (68 vuotta) Lysaker, Norja |
| Kansalaisuus | Norja |
| Arvonimi | professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | eläintiede ja oseanografia |
| Palkinnot |
 Nobelin rauhanpalkinto (1922) |
.svg){kind=small} Nimikirjoitus |
|
Nansen teki ensimmäisen matkansa Grönlannin vesille vuonna 1882. Hän innostui yrittämään Grönlannin ylitystä vuonna 1883, kuultuaan Nordenskiöldin löytöretkestä samana vuonna.[1] Nansenin suunnitelmana oli ylittää saari idästä länteen. Suunnitelma vaati navigointia välttämättömien tarvikkeiden tuomiseksi jäitse laivalta itärannikolla. Vuonna 1888 Nansen teki matkan Grönlannin halki hiihtäen Otto Sverdrupin, Samuel Balton, Oluf Dietrichsonin, Ole Nilsen Ravnan ja Kristian Kristiansenin kanssa.
He saapuivat Grönlannin itärannikolle Jason-laivalla Islannista 5. kesäkuuta 1888. 17. kesäkuuta retkikunta siirtyi kahteen veneeseen 35 mailia Sernilik-vuonosta löytääkseen sopivan maihinnousupaikan. Sopivan alueen löydyttyä miehet olivat soutaneet arviolta 150 mailia itärannikkoa ylös pohjoiseen aina 10. elokuuta saakka.[2] Ylitys hiihtämällä kesti 41 päivää, päättyen Godhamin vuonon lähelle länsirannikolla.[3]
Nansen johti vuonna 1893 retkikuntaa, jonka tavoitteena oli päästä Pohjoisnavalle ajelehtimalla merivirtojen mukana Pohjoisen jäämeren yli. Tähän tehtävään suunniteltiin jään puristuksen kestävä laiva Fram. Mukaan otettiin myös rekien vetämiseen tarkoitettuja koiria siltä varalta, että laiva ajautuisi sivuun pohjoisnavalta. Syksyllä meri jäätyi, ja miehet jännittivät kestäisikö heidän laivansa jäiden puserruksen. Fram kesti ahtojäiden puristuksen. Kun parin vuoden päästä helmikuussa 1895 kävi selväksi ettei Fram saavuttaisi pohjoisnapaa, Nansen lähti Johansenin kanssa rekiretkelle kohti pohjoisnapaa. Koirat vetivät rekiä, ja mukana oli myös kajakkeja avovesirailojen ylitystä varten. Jääröykkiöt hidastivat matkantekoa, joka hidastui myös vastaan puskevan jäänalaisen merivirran takia. Niinpä Nansen päätti kääntyä huhtikuussa 1895 takaisin leveyspiiriltä 86° 14′ N. Vielä vaikeammalla paluumatkalla iski ruokapula, ja miehet söivät vetokoiriaan. Nansen onnistui löytämään talvehtimispaikan Frans Joosefin maasta, jonne miehet rakensivat talvimajan. Miehet ampuivat hylkeitä ja jääkarhuja ravinnoksi ja rasvatuikun polttoaineeksi. Napayö kului pääosin majassa oleskellen. Tällä välin Fram oli vapautunut jäistä ja purjehtinut kotiin. Kun kevät koitti, Nansen ja Johansen alkoivat matkata rekien ja kajakkien kanssa kohti Frans Joosefin maan eteläosaa, missä törmäsivät ihmisiin, jotka kuljettivat heidät kotiin.
Nansen oli Kuninkaallisen Fredrikin yliopiston (nykyinen Oslon yliopisto) eläintieteen ja oseanografian professori. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1888.
Nansen oli Norjan suurlähettiläs Lontoossa 1906–1908 ja Kansainliiton pakolaisasiain päävaltuutettu eli pakolaiskomissaari, missä tehtävässä hän loi pakolaisille niin sanotun Nansen-passin. Nansen sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1922.[4] Hänen mukaansa nimettiin 1930 perustettu Kansainliiton Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto.
.jpg)
Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Nansenin kuvan yhden Boeing 737-800 -koneensa pyrstöön.[5] Nansenin kuva on ollut aiemmin myös yhtiön Boeing 737-300 -koneen pyrstössä.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
