Fried lopetti koulunkäynnin ollessaan viidentoista ja aloitti työnteon wieniläisessä kirjakaupassa. Vuonna 1883 hän muutti Berliiniin, jossa hän avasi oman kirjakaupan vuonna 1887. Hän perusti Die Waffen nieder! ('Aseet alas') -lehden ja kirjoitti siihen artikkeleita itsekin. Yhdessä Bertha von Suttnerin kanssa hän vuonna 1892 muutti lehden aikakauslehden muotoon. Aikakauslehdessä Die Waffen nieder! sekä sen seuraajaksi perustetussa Die Friensenswarte -lehdessä Fried perusteli pasifistista yhetiskunta- ja elämänfilosofiaansa.
Fried osallistui vuonna 1892 Saksan rauhanliikkeen perustamiseen. Häntä voidaan syystä pitää eräänä nykyaikaisen rauhan ylläpitämisen järjestelmän perustajana. Ajatusmalli toteutui ensin Kansainliiton toiminnassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja sittemmin toisen maailmansodan jälkeen perustetun Yhdistyneet kansakunnat -järjestön toiminnassa.
Fried oli kunnioitettu jäsen kansainvälisessä esperanto-liikkeessä. Vuonna 1903 hän julkaisi teoksen Lehrbuch der internationalen Hilfssprache Esperanto.
Friedille myönnettiin vuonna 1911 Nobelin rauhanpalkinto yhdessä Tobias Michael Carel Asserin kanssa. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän asui Sveitsissä ja kuoli vähän sodan jälkeen 1921 Itävallassa.
Das Abrüstungs-Problem: Eine Untersuchung. Berlin, Gutman, 1904
Abschied von Wien – eLibrary Austria Project ((saksaksi))
The German Emperor and the Peace of the World, with a Preface by Norman Angell. London, Hodder & Stoughton, 1912
Die Grundlagen des revolutionären Pacifismus. Tübingen, Mohr, 1908. Käänneety ranskaksi, Jean Lagorgette; Les Bases du pacifisme: Le Pacifisme réformiste et le pacifisme «révolutionnaire». Paris, Pedone, 1909
Handbuch der Friedenshewegung. Wien, Oesterreichischen Friedensgesellschaft, 1905. 2. painos, Leipzig, Verlag der «Friedens-Warte», 1911
«Intellectual Starvation in Germany and Austria», in Nation, 110 (20. maaliskuuta 1920) 367–368
International Cooperation. Newcastle-on-Tyne, Richardson 1918
Das internationale Leben der Gegenwart. Leipzig, Teubner, 1908
«The League of Nations: An Ethical Institution», in Living Age, 306 (21. elokuuta 1920) 440–443
.jpg)
