Saksan keisari ja Preussin kuningas From Wikipedia, the free encyclopedia
Fredrik III (Friedrich Wilhelm Nikolaus Karl, saks. Friedrich III., Deutscher Kaiser und König von Preußen) (18. lokakuuta 1831 Neues Palais, Potsdam, Preussi – 15. kesäkuuta Neues Palais, 1888 Potsdam, Preussi) oli Saksan keisari ja Preussin kuningas isänsä Vilhelm I:n jälkeen.[1] [2]
Fredrik III | |
---|---|
Fredrik valokuvattuna vuonna 1878 | |
Saksan keisari Preussin kuningas | |
Valtakausi |
9. maaliskuuta 1888 – 15. kesäkuuta 1888 |
Edeltäjä | Vilhelm I |
Seuraaja | Vilhelm II |
Syntynyt |
18. lokakuuta 1831 Neues Palais, Potsdam, Preussi |
Kuollut |
15. kesäkuuta 1888 (56 vuotta) Neues Palais, Potsdam, Preussi, Saksa |
Hautapaikka | Friedenskirche, Sanssoucin linnan puisto, Potsdam |
Puoliso | Viktoria ( 1858) |
Lapset |
Vilhelm II Heinrich Sofia Margaret |
Koko nimi | Friedrich Wilhelm Nikolaus Karl |
Suku | Hohenzollern |
Isä | Vilhelm I |
Äiti | Augusta |
Uskonto | luterilaisuus |
Nimikirjoitus |
Hänen jälkeensä Saksan keisariksi tuli hänen poikansa, autoritäärinen Vilhelm II. Tämän vuoksi vuotta 1888 sanotaan Saksan historiassa kolmen keisarin vuodeksi.[3]
Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:lla ei ollut omia lapsia, joten hänen nuorempi veljensä Vilhelm oli kruununperillinen. Kun Fredrik syntyi, hänestä tuli toinen kruununperimysjärjestyksessä, minkä vuoksi hän sai perinteisen preussilaisen sotilaskoulutuksen, jossa Helmuth von Moltke oli hänen mentorinsa. Fredrikin kotiopettajana toimi historioitsija ja arkeologi Ernst Curtius, jonka suhde tulevaan keisariin säilyi läheisenä Fredrikin koko elämän ajan. Myöhemmin Fredrik alkoi opiskelemaan lakia Bonnissa.[4][5][6] Fredrik poltti piippua melkein 30 vuotta, mikä vaikutti negatiivisesti hänen terveyteensä.[7]
Fredrik avioitui Ison-Britannian kuningatar Viktorian tyttären, prinsessa Viktorian kanssa 25. tammikuuta 1858.[4] Huolimatta siitä, että avioliitto oli järjestetty, parin avioliitto on kuvattu onnelliseksi ja rakkausavioliitoksi.[8][9] Preussin hovi olisi tosin halunnut naittaa kruununprinssin Venäjän hoviin.[5]
Yhdessä Viktorian kanssa Fredrik saivat kahdeksan lasta:[10]
Fredrik tuki Otto von Bismarckia, mutta koki Saksan sisä- ja ulkopoliittisen yhdistämisen "raudalla ja verellä" vieraaksi.[11]
Kun Saksan keisarikunta perustettiin vuonna 1871, Fredrikistä tuli Preussin kuningaskunnan lisäkski myös Saksan keisarikunnan kruununprinssi. Tästä huolimatta von Bismarck pyrki pitämään Fredrickin poliittisen vaikutusvallan vähäisenä.[4] Tämä vaikutti kruununprinssin mielialaan, minkä johdosta hän koki turhautuneisuutta ja hyödyttömyyden tunnetta.[12]
Preussin–Itävallan sodan aikana Fredrik oli aluksi sotaa vastaan ja pyrki vakuuttamaan isänsä muuttamaan mielensä sodasta. Yhdessä von Moltken kanssa Fredrikillä oli ratkaiseva rooli Königgrätzin taistelussa. Sodan jälkeen Fredrik sai yhdessä von Bismarckin kanssa Vilhelmin vakuuttuneeksi siitä, että Baijerin ja Itävallan saksankielisten alueiden liittäminen Preussiin ei ollut hyvä idea.[4][5][6]
Hälventääkseen juutalaisiin kohdistuneita ennakkoluuloja Fredrik antoi kruununprinssinä juutalaisia puolustavia lausuntoja ja tuomitsi ankarasti antisemitistiset kirjoitukset. Hän otti puolisoineen osaa synagogan palveluksiin osoittaakseen tukeaan juutalaisille.[13]
Saksassa käytiin keskustelua Vilhelm II:n mahdollisuudesta periä kruunu suoraan isoisältään.[3] Fredrikillä todettiin kurkkusyöpä vuonna 1887, ja brittiläinen lääkäri Morell Mackenzie ehdotti leikkausta. Leikkaus oli tarkoitus toteuttaa 21. toukokuuta 1887, mutta se peruttiin. Helmikuussa 1888 harkittiin myös trakeostomiaa, mutta tuolloin oli jo liian myöhäistä.[11]
Fredrikin noustessa valtaan hänen kurkkusyöpänsä oli edennyt jo pitkälle. Suurimman osan lyhyestä valtakaudestaan hän oli puhekyvytön ja kommunikoi kirjelapuilla. Sairaudestaan huolimatta hän yritti parhaansa mukaan hoitaa hallitsijan velvollisuuksiaan. Saksan liberaalit piirit asettivat häneen suuria toiveita, mutta ne raukenivat keisarin kuoltua. Hänen lakiesitystään keisarin valtaoikeuksien rajoittamisesta ei toteutettu.
Fredrikin valtakausi kesti vain 99 päivää.[14] Hän kuoli 56-vuotiaana kesäkuussa 1888. Hänet on haudattu Friedenskircheen, Sanssoucin linnan puistoon, Potsdamiin.
Huolimatta liberaaleista arvoistaan Fredrik säilytti perheensä ja keisari-instituution arvovallan.[11] Lyhyen valtakauden takia on toisinaan tuotu esiin arvioita siitä, miten paljon toisin historian kulku olisi mennyt, jos Fredrik olisi elänyt pidempään. Jossittelu alkoi jo melko pian Fredrikin kuoleman jälkeen. Suositun arvio lienee, että ensimmäinen maailmansota olisi estetty, jos Fredrik ei olisi kuollut nuorena.[5][12]
Lähde:[22]
Lähde:[22]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.