itävaltaunkarilainen kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia
Paronitar Bertha Sophie Felicitas von Suttner (syntyisin kreivitär Kinsky von Chinic und Tettau, 9. kesäkuuta 1843 Praha, Böömi, Itävallan keisarikunta – 21. kesäkuuta 1914 Wien, Itävalta-Unkari) oli itävaltaunkarilainen kirjailija ja radikaali pasifisti, jolle luovutettiin ensimmäisenä naisena Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1905.[2]
| Bertha von Suttner | |
|---|---|
 Paronitar Bertha von Suttner |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. kesäkuuta 1843 Praha, Böömi, Itävallan keisarikunta |
| Kuollut | 21. kesäkuuta 1914 (71 vuotta) Wien, Itävalta-Unkari |
| Kirjailija | |
| Salanimi | B. Oulot, Jemand [1] |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
|
|
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Bertha von Suttner oli köyhtyneen itävaltalaisen sotamarsalkan tytär ja varakkaan Suttnerin perheen kotiopettajatar vuodelta 1873 lähtien. Hänet palkkasi insinööri ja kirjailija, paroni Arthur Gundaccar von Suttner, mutta perhe vastusti asiaa. Bertha Suttnerin vastaus oli hakeutuminen Alfred Nobelin palvelukseen 1876, ja näin hänestä tuli Nobelin Pariisin asunnon sihteeri ja taloudenhoitaja. Tästä tehtävästä hän luopui hoidettuaan sitä vain viikon ennen kuin palasi Wieniin ja nai salaisesti Arthur Gundaccar von Suttnerin.
Bertha von Suttnerista tuli johtava hahmo Itävallan sodanvastaisessa toiminnassa, kun hän julkaisi teoksen Die Waffen nieder! (suom. Aseet pois!, 1895) vuonna 1889. Teoksen kirjoittamiseen vaikuttivat von Suttnerin kokemukset Venäjän–Turkin sodasta, jossa hän oli ollut Punaisen Ristin palveluksessa.[3] Von Suttner perusti kotimaahansa pasifistiorganisaation vuonna 1891. Hän saavutti kansainvälistä kuuluisuutta toimittamalla kansainvälistä pasifistista julkaisua, joka oli saanut nimensä Bertha von Suttnerin teoksen Die Waffen nieder! mukaan. Hän toimitti lehteä vuosien 1892 ja 1899 välisen ajan.
Von Suttnerin pasifismi sai vaikutteita H. T. Bucklen, Herbert Spencerin sekä Charles Darwinin teoksista. Vaikka hänen henkilökohtainen kontaktinsa Alfred Nobeliin oli varsin lyhytaikainen, niin he jatkoivat kirjeenvaihtoa aina Nobelin kuolemaan 1896 saakka. On hyvin uskottavaa, että Bertha von Suttnerilla oli merkittävä vaikutus Nobeliin, kun tämä asetti rauhanpalkinnon testamenttisäädöksensä palkintojen joukkoon. Tämän palkinnon hän sai vastaanottaa vuonna 1905. Hänet on ikuistettu myös Itävallan käyttämiin kahden euron kolikkoihin.
Bertha von Suttner kuoli Wienissä 71-vuotiaana. Viikon kuluttua hänen kuolemastaan, 28. kesäkuuta 1914, serbinationalisti Gavrilo Princip ampui arkkiherttua Frans Ferdinandin Sarajevossa, mikä johti välillisesti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen heinäkuun lopulla 1914.[4] Saksassa von Suttnerin kirjat poistettiin kirjastoista Adolf Hitlerin valtaannousun jälkeen vuonna 1933 ja ne joutuivat julkisesti poltettaviksi.[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
