Frostenson opiskeli kieliä, kirjallisuutta ja teologiaa Lundin yliopistossa. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1928 ja teologian kandidaatin tutkinnon 1932. Hänet vihittiin papiksi 1932 ja hän sai nimityksen Tukholman Gustav Vasan seurakuntaan. Tuona aikana hän solmi avioliiton 35-vuotiaana tunnetun kirjailijan ja helluntailiikkeen johtohahmon Sven Lidmanin tyttären Ullan kanssa.[1] Vuonna 1949 hänestä tuli Lovön seurakunnan kirkkoherra. jossa hän toimi eläkkeelle jäämiseen saakka vuoteen 1971[2][3] Vuosina 1939–1941 hän toimi myös Tukholman suomalaisen seurakunnan pappina[4]. Vuonna 1995 kuningas Kustaa V nimitti hänet Drottningholmin linnan linnansaarnaajaksi. Vuonna 1981 hänestä tuli Lundin yliopiston kunniatohtori.[5] Frostenson toimi ensimmäiset pappisvuotensa Gustav Vasa -seurakunnassa Tukholmassa.
Virsikirjatyö
Frostenson oli mukana Ruotsin kirkon virsikirjan uudistamisessa kahteen otteeseen, ennen vuoden 1937 ja vuoden 1986 virsikirjojen valmistumista. 1950-luvun puolivälissä Ruotsissa heräsi ajatus siitä, että tarvittaisiin uusia lasten virsiä. Svenska Missionsförbundet (Ruotsin lähetysliitto) pyysi Anders Frostensonia kirjoittamaan uusia lastenlauluja. Lähetysliiton aloite innoitti myös Ruotsin kirkkoa julkaisemaan uusia lasten virsiä. Niin Anders Frostenson ja Britt G. Hallqvist saivat tehtäväkseen kirjoittaa uusia lapsille tarkoitettuja lauluja, ja niitä ilmestyi Kyrkvisor för barn -nimisessä kirjassa vuonna 1960.[6]
Frostenson on yksi Ruotsin johtavia virsirunoilijoita, ja hänen panoksensa vuoden 1986 virsikirjan valmistumiseen oli merkittävä. Hän kirjoitti virsiä yli 50 vuoden ajan. Vuoden 1937 Ruotsin kirkon virsikirjassa Den svenska psalmboken oli yhdeksän hänen virttään, ja vuoden 1986 kirjassa on yhteensä 56 Frostensonin kirjoittamaa ja 108 muokkaamaa virttä.
Frostenson on myös kääntänyt keskiaikaisia latinankielisiä hymnejä ja muokannut ne säkeistömuotoisiksi virsiksi. Ruotsin kirkon virsikirjassa niitä ovat muun muassa virret 158 "On Kristus noussut taivaaseen" (Ascendit Christus hodie), 422" Oi Luoja taivaan tähtivyön" (Conditor alme siderum), 497 "Tee, Jeesus, yksi päiväni" (Iam Christe, sol justitiae), 500 "Isämme, kiitos päivästä" (Deus Creator omnium) sekä 640 "Jerusalem, kaupungeista rauhan maja ainoa" (Urbs beata Jerusalem)[7].
Frostensonin virsiä on käännetty eri kielille. Hän kirjoitti mielellään lyhyitä virsiä ja niihin lyhyitä säkeistöjä. Monet hänen virsiensä säkeistöt ovat nelirivisiä. Sellaisen kokonaisuuden voi vaivattomasti tajuta.[8] Hän on myös muokannut ja kääntänyt useita vanhoja virsiä.
Frostenson julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Löftets båge vuonna 1931. Hän on kääntänyt lyriikkaa ruotsiksi, muiden muassa Rainer Maria Rilken ja Paul Claudelin tuotantoa.[5] Lisäksi hän on tuottanut useita lyhytfilmejä, muun muassa ruotsalaisista runoilijoista Sven Lidman, Nils Ferlin ja Jan Fridegård.[3]
Per Olof Nisser:Guds formgivare. Om Anderts Frostenson och Olov Hartman som psalmförfattare.
Svensk Gudstjänstliv Årgång 81/2006 Psalm i vår tid.. Artos&Norma Bokförlag ISSN 1101-7937, 2006. (ruotsiksi)
Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld:Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmernas väg, s. 54. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)
Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld:Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken.
Band 1, s. 116. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.