veitsi

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *väicci, from Proto-Finno-Ugric *wäŋćɜ; cognate to Hungarian vés (“chisel”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋei̯tsi/, [ˈʋe̞i̯ts̠i]
• Rhymes: -eitsi
• Hyphenation^(key): veit‧si

Noun

veitsi

1. knife (tool, weapon)

   Synonyms: puukko, mora, skeglu, vuolin

   Hyponyms: bowie-veitsi, leuku, pistin, puukko, stiletti, tikari

Usage notes

veitsi tends to refer to a knife used as a tool rather than a weapon.

Declension

Inflection of veitsi (Kotus type 30/veitsi, no gradation)
nominative		veitsi	veitset
genitive		veitsen	veitsien
partitive		veistä	veitsiä
illative		veitseen	veitsiin
		singular	plural
nominative		veitsi	veitset
accusative	nom.	veitsi	veitset
	gen.	veitsen
genitive		veitsen	veitsien veisten rare
partitive		veistä	veitsiä
inessive		veitsessä	veitsissä
elative		veitsestä	veitsistä
illative		veitseen	veitsiin
adessive		veitsellä	veitsillä
ablative		veitseltä	veitsiltä
allative		veitselle	veitsille
essive		veitsenä	veitsinä
translative		veitseksi	veitsiksi
abessive		veitsettä	veitsittä
instructive		—	veitsin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of veitsi (Kotus type 30/veitsi, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative veitseni veitseni accusative nom. veitseni veitseni gen. veitseni genitive veitseni veitsieni veisteni rare partitive veistäni veitsiäni inessive veitsessäni veitsissäni elative veitsestäni veitsistäni illative veitseeni veitsiini adessive veitselläni veitsilläni ablative veitseltäni veitsiltäni allative veitselleni veitsilleni essive veitsenäni veitsinäni translative veitsekseni veitsikseni abessive veitsettäni veitsittäni instructive — — comitative — veitsineni second-person singular possessor singular plural nominative veitsesi veitsesi accusative nom. veitsesi veitsesi gen. veitsesi genitive veitsesi veitsiesi veistesi rare partitive veistäsi veitsiäsi inessive veitsessäsi veitsissäsi elative veitsestäsi veitsistäsi illative veitseesi veitsiisi adessive veitselläsi veitsilläsi ablative veitseltäsi veitsiltäsi allative veitsellesi veitsillesi essive veitsenäsi veitsinäsi translative veitseksesi veitsiksesi abessive veitsettäsi veitsittäsi instructive — — comitative — veitsinesi first-person plural possessor singular plural nominative veitsemme veitsemme accusative nom. veitsemme veitsemme gen. veitsemme genitive veitsemme veitsiemme veistemme rare partitive veistämme veitsiämme inessive veitsessämme veitsissämme elative veitsestämme veitsistämme illative veitseemme veitsiimme adessive veitsellämme veitsillämme ablative veitseltämme veitsiltämme allative veitsellemme veitsillemme essive veitsenämme veitsinämme translative veitseksemme veitsiksemme abessive veitsettämme veitsittämme instructive — — comitative — veitsinemme second-person plural possessor singular plural nominative veitsenne veitsenne accusative nom. veitsenne veitsenne gen. veitsenne genitive veitsenne veitsienne veistenne rare partitive veistänne veitsiänne inessive veitsessänne veitsissänne elative veitsestänne veitsistänne illative veitseenne veitsiinne adessive veitsellänne veitsillänne ablative veitseltänne veitsiltänne allative veitsellenne veitsillenne essive veitsenänne veitsinänne translative veitseksenne veitsiksenne abessive veitsettänne veitsittänne instructive — — comitative — veitsinenne third-person possessor singular plural nominative veitsensä veitsensä accusative nom. veitsensä veitsensä gen. veitsensä genitive veitsensä veitsiensä veistensä rare partitive veistään veistänsä veitsiään veitsiänsä inessive veitsessään veitsessänsä veitsissään veitsissänsä elative veitsestään veitsestänsä veitsistään veitsistänsä illative veitseensä veitsiinsä adessive veitsellään veitsellänsä veitsillään veitsillänsä ablative veitseltään veitseltänsä veitsiltään veitsiltänsä allative veitselleen veitsellensä veitsilleen veitsillensä essive veitsenään veitsenänsä veitsinään veitsinänsä translative veitsekseen veitseksensä veitsikseen veitsiksensä abessive veitsettään veitsettänsä veitsittään veitsittänsä instructive — — comitative — veitsineen veitsinensä

Derived terms

• fileerausveitsi
• fileointiveitsi
• hedelmäveitsi
• juuresveitsi
• juustoveitsi
• kalaveitsi
• keinuveitsi
• keittiöveitsi
• kittiveitsi
• kokkiveitsi
• kuorimaveitsi
• kuorimisveitsi
• kääntöveitsi
• lasiveitsi
• leikkausveitsi
• leikkuuveitsi
• leipäveitsi
• lihaveitsi
• linkkuveitsi
• lyömäveitsi
• mattoveitsi
• monitoimiveitsi
• pahviveitsi
• paistiveitsi
• palettiveitsi
• paloitteluveitsi
• paperiveitsi
• parranajoveitsi
• partaveitsi
• perhosveitsi
• perunankuorimaveitsi
• perunankuorimisveitsi
• pihviveitsi
• puuveitsi
• pöytäveitsi
• rapuveitsi
• santokuveitsi
• selviytymisveitsi
• sieniveitsi
• sveitsinveitsi
• tapettiveitsi
• taskuveitsi
• timanttiveitsi
• veitsenheittäjä
• veitsenkärki
• veitsenpisto
• veitsenpää
• veitsenteroitin
• veitsenteroittaja
• veitsenterä
• veitsenterävä
• veitsikytkin
• veitsiseppä
• veitsiteline
• veitsituki
• veitsitukki
• vihannesveitsi
• viidakkoveitsi
• voiveitsi

 

verbs

• veistää

 

idioms

• vääntää veistä haavassa

 

See also

• peitsi

Further reading

• “veitsi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• setvii, siivet, veisit, viesti, viiste

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *väicci. Cognates include Finnish veitsi and dialectal Estonian veits.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋei̯t͡si/, [ˈʋe̞i̯t͡s̠ʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋei̯t͡si/, [ˈʋe̞i̯t͡si]
• Rhymes: -ei̯t͡sʲ, -ei̯t͡si
• Hyphenation: veit‧si

Noun

veitsi

1. knife

Declension

Declension of veitsi (type 5/keeli, no gradation)
	singular	plural
nominative	veitsi	veitset
genitive	veitsen	veitsiin, veitsilöin
partitive	veistä, veist	veitsiä, veitsilöjä
illative	veitsee	veitsii, veitsilöihe
inessive	veitsees	veitsiis, veitsilöis
elative	veitsest	veitsist, veitsilöist
allative	veitselle	veitsille, veitsilöille
adessive	veitseel	veitsiil, veitsilöil
ablative	veitselt	veitsilt, veitsilöilt
translative	veitseks	veitsiks, veitsilöiks
essive	veitsennä, veitseen	veitsinnä, veitsilöinnä, veitsiin, veitsilöin
exessive1)	veitsent	veitsint, veitsilöint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• nuka, kuras (dialectal, folk poetic)

Derived terms

• leipäveitsi
• painopääveitsi
• pluugaveitsi
• puukkoveitsi
• päreveitsi

 

References

• Fedor Tumansky (1790) “вейцы”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 689
• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 28
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 651