opettaa

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *op'ëttadak. Equivalent to ope- +‎ -ttaa, from the same root as oppia (“to learn”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈopetːɑːˣ/, [ˈo̞pe̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -opetːɑː
• Syllabification^(key): o‧pet‧taa

Verb

opettaa

1. (transitive) to teach, instruct [with object ‘what is taught’ and allative ‘who is taught’; or object ‘who is taught’ with illative of third infinitive ‘to do something’; or with elative ‘about something’; or with translative ‘to be something’]

   Voisitko opettaa sen laulun minulle?

   Could you teach that song to me?

   Hän opettaa englantia koulussa.

   She teaches English at school.

   Opetan tällä hetkellä poikaani lukemaan.

   I'm currently teaching my son to read.

   Mestari opetti minutkin mestariksi. / Mestari opetti minustakin mestarin.

   A master taught me to be a master too.

   Sinua pitäisi opettaa velkaantumisen seurauksista.

   You should be taught about the consequences of falling into debt.

Conjugation

Inflection of opettaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		opetan	en opeta	1st sing.	olen opettanut	en ole opettanut
2nd sing.		opetat	et opeta	2nd sing.	olet opettanut	et ole opettanut
3rd sing.		opettaa	ei opeta	3rd sing.	on opettanut	ei ole opettanut
1st plur.		opetamme	emme opeta	1st plur.	olemme opettaneet	emme ole opettaneet
2nd plur.		opetatte	ette opeta	2nd plur.	olette opettaneet	ette ole opettaneet
3rd plur.		opettavat	eivät opeta	3rd plur.	ovat opettaneet	eivät ole opettaneet
passive		opetetaan	ei opeteta	passive	on opetettu	ei ole opetettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		opetin	en opettanut	1st sing.	olin opettanut	en ollut opettanut
2nd sing.		opetit	et opettanut	2nd sing.	olit opettanut	et ollut opettanut
3rd sing.		opetti	ei opettanut	3rd sing.	oli opettanut	ei ollut opettanut
1st plur.		opetimme	emme opettaneet	1st plur.	olimme opettaneet	emme olleet opettaneet
2nd plur.		opetitte	ette opettaneet	2nd plur.	olitte opettaneet	ette olleet opettaneet
3rd plur.		opettivat	eivät opettaneet	3rd plur.	olivat opettaneet	eivät olleet opettaneet
passive		opetettiin	ei opetettu	passive	oli opetettu	ei ollut opetettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		opettaisin	en opettaisi	1st sing.	olisin opettanut	en olisi opettanut
2nd sing.		opettaisit	et opettaisi	2nd sing.	olisit opettanut	et olisi opettanut
3rd sing.		opettaisi	ei opettaisi	3rd sing.	olisi opettanut	ei olisi opettanut
1st plur.		opettaisimme	emme opettaisi	1st plur.	olisimme opettaneet	emme olisi opettaneet
2nd plur.		opettaisitte	ette opettaisi	2nd plur.	olisitte opettaneet	ette olisi opettaneet
3rd plur.		opettaisivat	eivät opettaisi	3rd plur.	olisivat opettaneet	eivät olisi opettaneet
passive		opetettaisiin	ei opetettaisi	passive	olisi opetettu	ei olisi opetettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		opeta	älä opeta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		opettakoon	älköön opettako	3rd sing.	olkoon opettanut	älköön olko opettanut
1st plur.		opettakaamme	älkäämme opettako	1st plur.	—	—
2nd plur.		opettakaa	älkää opettako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		opettakoot	älkööt opettako	3rd plur.	olkoot opettaneet	älkööt olko opettaneet
passive		opetettakoon	älköön opetettako	passive	olkoon opetettu	älköön olko opetettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		opettanen	en opettane	1st sing.	lienen opettanut	en liene opettanut
2nd sing.		opettanet	et opettane	2nd sing.	lienet opettanut	et liene opettanut
3rd sing.		opettanee	ei opettane	3rd sing.	lienee opettanut	ei liene opettanut
1st plur.		opettanemme	emme opettane	1st plur.	lienemme opettaneet	emme liene opettaneet
2nd plur.		opettanette	ette opettane	2nd plur.	lienette opettaneet	ette liene opettaneet
3rd plur.		opettanevat	eivät opettane	3rd plur.	lienevät opettaneet	eivät liene opettaneet
passive		opetettaneen	ei opetettane	passive	lienee opetettu	ei liene opetettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		opettaa		present	opettava	opetettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st opettaakseni opettaaksemme 2nd opettaaksesi opettaaksenne 3rd opettaakseen opettaaksensa		past	opettanut	opetettu
2nd	inessive2	opettaessa	opetettaessa	agent4	opettama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st opettaessani opettaessamme 2nd opettaessasi opettaessanne 3rd opettaessaan opettaessansa		negative	opettamaton
	instructive	opettaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form opettaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	opettamassa	—
	elative	opettamasta	—
	illative	opettamaan	—
	adessive	opettamalla	—
	abessive	opettamatta	—
	instructive	opettaman	opetettaman
4th3	verbal noun	opettaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st opettamaisillani opettamaisillamme 2nd opettamaisillasi opettamaisillanne 3rd opettamaisillaan opettamaisillansa

Derived terms

nouns

• opettaja
• opettaminen
• opetus

 

verbs

• opetella

 

Further reading

• “opettaa”, in Kielitoimiston sanakirja‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *op'ëttadak. Cognates include Finnish opettaa and Veps opeta.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈopetːɑː/, [ˈo̞pe̞tːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈopetːɑː/, [ˈo̞b̥e̞tːɑː]
• Rhymes: -opetːɑː
• Hyphenation: o‧pet‧taa

Verb

opettaa

1. (transitive) to teach

Usage notes

• The taught material and the group that it is taught to can both be set in either the partitive or the allative, but both are never given the same case in the same sentence:

  Miä lapsia opetan matematikalle. ― I'm teaching the children maths.

  Miä lapsille opetan matematikkaa. ― I'm teaching the children maths.

Conjugation

Conjugation of opettaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	opetan	en opeta	1st singular	oon opettant, oon opettanut	en oo opettant, en oo opettanut
2nd singular	opetat	et opeta	2nd singular	oot opettant, oot opettanut	et oo opettant, et oo opettanut
3rd singular	opettaa	ei opeta	3rd singular	ono opettant, ono opettanut	ei oo opettant, ei oo opettanut
1st plural	opetamma	emmä opeta	1st plural	oomma opettanneet	emmä oo opettanneet
2nd plural	opetatta	että opeta	2nd plural	ootta opettanneet	että oo opettanneet
3rd plural	opettaat1), opettavat2), opetettaa	evät opeta, ei opeteta	3rd plural	ovat opettanneet	evät oo opettanneet, ei oo opetettu
impersonal	opetettaa	ei opeteta	impersonal	ono opetettu	ei oo opetettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	opetin	en opettant, en opettanut	1st singular	olin opettant, olin opettanut	en olt opettant, en olt opettanut
2nd singular	opetit	et opettant, et opettanut	2nd singular	olit opettant, olit opettanut	et olt opettant, et olt opettanut
3rd singular	opetti	ei opettant, ei opettanut	3rd singular	oli opettant, oli opettanut	ei olt opettant, ei olt opettanut
1st plural	opetimma	emmä opettanneet	1st plural	olimma opettanneet	emmä olleet opettanneet
2nd plural	opetitta	että opettanneet	2nd plural	olitta opettanneet	että olleet opettanneet
3rd plural	opettiit1), opettivat2), opetettii	evät opettanneet, ei opetettu	3rd plural	olivat opettanneet	evät olleet opettanneet, ei olt opetettu
impersonal	opetettii	ei opetettu	impersonal	oli opetettu	ei olt opetettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	opettaisin	en opettais	1st singular	olisin opettant, olisin opettanut	en olis opettant, en olis opettanut
2nd singular	opettaisit, opettaist1)	et opettais	2nd singular	olisit opettant, olisit opettanut	et olis opettant, et olis opettanut
3rd singular	opettais	ei opettais	3rd singular	olis opettant, olis opettanut	ei olis opettant, ei olis opettanut
1st plural	opettaisimma	emmä opettais	1st plural	olisimma opettanneet	emmä olis opettanneet
2nd plural	opettaisitta	että opettais	2nd plural	olisitta opettanneet	että olis opettanneet
3rd plural	opettaisiit1), opettaisivat2), opetettais	evät opettais, ei opetettais	3rd plural	olisivat opettanneet	evät olis opettanneet, ei olis opetettu
impersonal	opetettais	ei opetettais	impersonal	olis opetettu	ei olis opetettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	opeta	elä opeta	2nd singular	oo opettant, oo opettanut	elä oo opettant, elä oo opettanut
3rd singular	opettakkoo	elköö opettako	3rd singular	olkoo opettant, olkoo opettanut	elköö olko opettant, elköö olko opettanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	opettakkaa	elkää opettako	2nd plural	olkaa opettanneet	elkää olko opettanneet
3rd plural	opettakkoot	elkööt opettako, elköö opetettako	3rd plural	olkoot opettanneet	elkööt olko opettanneet, elköö olko opetettu
impersonal	opetettakoo	elköö opetettako	impersonal	olkoo opetettu	elköö olko opetettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	opettanen	en opettane
2nd singular	opettanet	et opettane
3rd singular	opettannoo	ei opettane
1st plural	opettanemma	emmä opettane
2nd plural	opettanetta	että opettane
3rd plural	opettannoot	evät opettane, ei opetettane
impersonal	opetettanoo	ei opetettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		opettaa	present	opettava	opetettava
2nd	inessive	opettaes	past	opettant, opettanut	opetettu
	instructive	opettaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (opettakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	opettammaa
	inessive	opettamas
	elative	opettamast
	abessive	opettamata
4th	nominative	opettamiin
	partitive	opettamista, opettamist

Synonyms

• opastaa

Derived terms

• opettaja
• opetus

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 358
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎, →ISBN, page 74