avittaa

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *abittadak, from *api (“help”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑʋitːɑːˣ/, [ˈɑ̝ʋit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑʋitːɑː
• Syllabification^(key): a‧vit‧taa

Verb

avittaa (colloquial)

1. Alternative form of auttaa

Conjugation

Inflection of avittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avitan	en avita	1st sing.	olen avittanut	en ole avittanut
2nd sing.		avitat	et avita	2nd sing.	olet avittanut	et ole avittanut
3rd sing.		avittaa	ei avita	3rd sing.	on avittanut	ei ole avittanut
1st plur.		avitamme	emme avita	1st plur.	olemme avittaneet	emme ole avittaneet
2nd plur.		avitatte	ette avita	2nd plur.	olette avittaneet	ette ole avittaneet
3rd plur.		avittavat	eivät avita	3rd plur.	ovat avittaneet	eivät ole avittaneet
passive		avitetaan	ei aviteta	passive	on avitettu	ei ole avitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avitin	en avittanut	1st sing.	olin avittanut	en ollut avittanut
2nd sing.		avitit	et avittanut	2nd sing.	olit avittanut	et ollut avittanut
3rd sing.		avitti	ei avittanut	3rd sing.	oli avittanut	ei ollut avittanut
1st plur.		avitimme	emme avittaneet	1st plur.	olimme avittaneet	emme olleet avittaneet
2nd plur.		avititte	ette avittaneet	2nd plur.	olitte avittaneet	ette olleet avittaneet
3rd plur.		avittivat	eivät avittaneet	3rd plur.	olivat avittaneet	eivät olleet avittaneet
passive		avitettiin	ei avitettu	passive	oli avitettu	ei ollut avitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avittaisin	en avittaisi	1st sing.	olisin avittanut	en olisi avittanut
2nd sing.		avittaisit	et avittaisi	2nd sing.	olisit avittanut	et olisi avittanut
3rd sing.		avittaisi	ei avittaisi	3rd sing.	olisi avittanut	ei olisi avittanut
1st plur.		avittaisimme	emme avittaisi	1st plur.	olisimme avittaneet	emme olisi avittaneet
2nd plur.		avittaisitte	ette avittaisi	2nd plur.	olisitte avittaneet	ette olisi avittaneet
3rd plur.		avittaisivat	eivät avittaisi	3rd plur.	olisivat avittaneet	eivät olisi avittaneet
passive		avitettaisiin	ei avitettaisi	passive	olisi avitettu	ei olisi avitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		avita	älä avita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		avittakoon	älköön avittako	3rd sing.	olkoon avittanut	älköön olko avittanut
1st plur.		avittakaamme	älkäämme avittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		avittakaa	älkää avittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		avittakoot	älkööt avittako	3rd plur.	olkoot avittaneet	älkööt olko avittaneet
passive		avitettakoon	älköön avitettako	passive	olkoon avitettu	älköön olko avitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avittanen	en avittane	1st sing.	lienen avittanut	en liene avittanut
2nd sing.		avittanet	et avittane	2nd sing.	lienet avittanut	et liene avittanut
3rd sing.		avittanee	ei avittane	3rd sing.	lienee avittanut	ei liene avittanut
1st plur.		avittanemme	emme avittane	1st plur.	lienemme avittaneet	emme liene avittaneet
2nd plur.		avittanette	ette avittane	2nd plur.	lienette avittaneet	ette liene avittaneet
3rd plur.		avittanevat	eivät avittane	3rd plur.	lienevät avittaneet	eivät liene avittaneet
passive		avitettaneen	ei avitettane	passive	lienee avitettu	ei liene avitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		avittaa		present	avittava	avitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st avittaakseni avittaaksemme 2nd avittaaksesi avittaaksenne 3rd avittaakseen avittaaksensa		past	avittanut	avitettu
2nd	inessive2	avittaessa	avitettaessa	agent4	avittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st avittaessani avittaessamme 2nd avittaessasi avittaessanne 3rd avittaessaan avittaessansa		negative	avittamaton
	instructive	avittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form avittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	avittamassa	—
	elative	avittamasta	—
	illative	avittamaan	—
	adessive	avittamalla	—
	abessive	avittamatta	—
	instructive	avittaman	avitettaman
4th3	verbal noun	avittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st avittamaisillani avittamaisillamme 2nd avittamaisillasi avittamaisillanne 3rd avittamaisillaan avittamaisillansa

Derived terms

• avittaminen
• avitus

 

Further reading

• “avittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• taitava, taivaat

Ingrian

Etymology

Borrowed from Votic avitta, from Proto-Finnic *abittadak, equivalent to avi- (“help”) +‎ -ttaa. Cognates include Estonian aitada and Võro avitaq.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑʋitːɑː/, [ˈɑʋitːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑʋitːɑː/, [ˈɑʋitːɑː]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈɑʋitːɑk/, [ˈɑʋitːɑɡ̊]
• Rhymes: -ɑʋitːɑː
• Hyphenation: a‧vit‧taa

Verb

avittaa

1. (intransitive) to help
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 54:

     Zahara avitti Zinal ja Zojal.

     Zahara helped Zina and Zoja.

   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 12:

     Töö-ko meille avita.

     Come help us.

   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 4:

     Meijen kirja avittaa teille oppihussaa geografiaa.

     Our book will help you learn geography.

Usage notes

• The patient of the verb is set in either partitive, allative or adessive:

  Avita minnua/miulle/miul! ― Help me!

Conjugation

Conjugation of avittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	avitan	en avita	1st singular	oon avittant, oon avittanut	en oo avittant, en oo avittanut
2nd singular	avitat	et avita	2nd singular	oot avittant, oot avittanut	et oo avittant, et oo avittanut
3rd singular	avittaa	ei avita	3rd singular	ono avittant, ono avittanut	ei oo avittant, ei oo avittanut
1st plural	avitamma	emmä avita	1st plural	oomma avittanneet	emmä oo avittanneet
2nd plural	avitatta	että avita	2nd plural	ootta avittanneet	että oo avittanneet
3rd plural	avittaat1), avittavat2), avitettaa	evät avita, ei aviteta	3rd plural	ovat avittanneet	evät oo avittanneet, ei oo avitettu
impersonal	avitettaa	ei aviteta	impersonal	ono avitettu	ei oo avitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	avitin	en avittant, en avittanut	1st singular	olin avittant, olin avittanut	en olt avittant, en olt avittanut
2nd singular	avitit	et avittant, et avittanut	2nd singular	olit avittant, olit avittanut	et olt avittant, et olt avittanut
3rd singular	avitti	ei avittant, ei avittanut	3rd singular	oli avittant, oli avittanut	ei olt avittant, ei olt avittanut
1st plural	avitimma	emmä avittanneet	1st plural	olimma avittanneet	emmä olleet avittanneet
2nd plural	avititta	että avittanneet	2nd plural	olitta avittanneet	että olleet avittanneet
3rd plural	avittiit1), avittivat2), avitettii	evät avittanneet, ei avitettu	3rd plural	olivat avittanneet	evät olleet avittanneet, ei olt avitettu
impersonal	avitettii	ei avitettu	impersonal	oli avitettu	ei olt avitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	avittaisin	en avittais	1st singular	olisin avittant, olisin avittanut	en olis avittant, en olis avittanut
2nd singular	avittaisit, avittaist1)	et avittais	2nd singular	olisit avittant, olisit avittanut	et olis avittant, et olis avittanut
3rd singular	avittais	ei avittais	3rd singular	olis avittant, olis avittanut	ei olis avittant, ei olis avittanut
1st plural	avittaisimma	emmä avittais	1st plural	olisimma avittanneet	emmä olis avittanneet
2nd plural	avittaisitta	että avittais	2nd plural	olisitta avittanneet	että olis avittanneet
3rd plural	avittaisiit1), avittaisivat2), avitettais	evät avittais, ei avitettais	3rd plural	olisivat avittanneet	evät olis avittanneet, ei olis avitettu
impersonal	avitettais	ei avitettais	impersonal	olis avitettu	ei olis avitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	avita	elä avita	2nd singular	oo avittant, oo avittanut	elä oo avittant, elä oo avittanut
3rd singular	avittakkoo	elköö avittako	3rd singular	olkoo avittant, olkoo avittanut	elköö olko avittant, elköö olko avittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	avittakkaa	elkää avittako	2nd plural	olkaa avittanneet	elkää olko avittanneet
3rd plural	avittakkoot	elkööt avittako, elköö avitettako	3rd plural	olkoot avittanneet	elkööt olko avittanneet, elköö olko avitettu
impersonal	avitettakoo	elköö avitettako	impersonal	olkoo avitettu	elköö olko avitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	avittanen	en avittane
2nd singular	avittanet	et avittane
3rd singular	avittannoo	ei avittane
1st plural	avittanemma	emmä avittane
2nd plural	avittanetta	että avittane
3rd plural	avittannoot	evät avittane, ei avitettane
impersonal	avitettanoo	ei avitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		avittaa	present	avittava	avitettava
2nd	inessive	avittaes	past	avittant, avittanut	avitettu
	instructive	avittaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (avittakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	avittammaa
	inessive	avittamas
	elative	avittamast
	abessive	avittamata
4th	nominative	avittamiin
	partitive	avittamista, avittamist

Synonyms

• avuttaa (originally native)

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 24
• Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 23