Äänekkyystaso

Äänekkyystaso^[1][2][3] eli kuuluvuustaso (engl. loudness level;^[1][4] tunnus L_N^[1][4]) on psykoakustiikan suure, joka kuvaa subjektiivista äänenvoimakkuutta.^[1] Äänekkyystason yksikkö on foni^[1][5] eli fooni, joka on määritelmän mukaan 1 000 hertsin taajuiselle äänekselle yhtä suuri kuin ääneksen äänenpainetaso desibeleinä.^[1] Foniasteikko on tasavälinen mitta-asteikko. Muilla taajuuksilla äänekkyystason ja äänenpainetason vastaavuus voidaan lukea vakioäänekkyyskäyrästöstä, joka on määritetty kokeellisesti.^[1]

Vakioäänekkyyskäyrästö

Vakioäänekkyyskäyrästö: vaaka-akselilla taajuus (Hz), pystyakselilla äänenpainetaso (dB), käyrillä eri foni-tasot.

Vakioäänekkyyskäyrästö (Munsonin–Fletcherin kuulokäyrät^[6]) kertoo, miten voimakkaana minkäkin äänitaajuuden ja minkäkin fysikaalisen voimakkuuden ääni koetaan.^[1] Käyrästö kuvaa äänekkyystason äänen taajuuden ja äänenpainetason funktiona.^[1] Käyrästö on määritetty kuulokynnykseltä kuulon kipurajalle asti ja taajuuksilla noin 20–15 000 hertsiä.^[1] Myös standardointijärjestö ISO on määritellyt äänekkyyskäyrästön standardissa ISO 226:2003^[7].

Lähteet

1. Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka, "Äänekkyys", s. 121–131. (Suomenkielinen oppikirja) Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8
2. Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa (Arkistoitu – Internet Archive), "Kuulon perusominaisuudet", s. 31–34. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
3. Toivanen, Jarmo: Teknillinen akustiikka, "Äänen aistiminen", s. 424–428. (Suomenkielinen oppikirja) Otakustantamo, 1976. ISBN 951-671-123-5
4. Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics – An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics, "Basic psychoacoustic quantities", s. 171–192. New York: John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2 Teoksen verkkoversio.
5. Suomi, Kari: Johdatusta puheen akustiikkaan, "Äänen voimakkuus", s. 176–179. (Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4) Oulu: Oulun yliopisto, 1990. ISBN 951-42-2922-3
6. Fletcher, Harvey; Munson, Wilden A.: Loudness, its definition, measurement and calculation, The Journal of the Acoustical Society of America, Volume 5, Issue 2, pp. 82–108, 1933.
7. ISO standardi ISO 226:2003 Acoustics: Normal equal-loudness-level contours.

Kirjallisuutta

• Pulkki, Ville: Kommunikaatioakustiikan perusteet. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.
• Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
• Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr: Aallot ja korva. (Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi Wawes and the ear) Suomentanut Reino Tuokko. Helsinki: WSOY, 1960.
• Stanley Smith Stevens: A scale for the measurement of the psychological magnitude: loudness. In: APA Journals (Hrsg.): Psychological Review, Volume 43, Issue 5, pp. 405–416, 1936.
• Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka. (Suomenkielinen oppikirja) Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8
• Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics – An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. New York: John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2 Teoksen verkkoversio.
• Suomi, Kari: Johdatusta puheen akustiikkaan. (Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4) Oulun yliopisto, 1990. ISBN 951-42-2922-3

Aiheesta muualla

• Akustiikan perusteet, "Sanasto" .siba.fi. Arkistoitu 20.11.2016. Viitattu 20.11.2016.
• Äänen voimakkuus / Äänekkyystaso materiaalit.internetix.fi.
• Vakioäänekkyyskäyrästö hyperphysics.phy-astr.gsu.edu.
• Harvey Fletcherin artikkelit asa.scitation.org.
• Wilden A. Munsonin artikkelit asa.scitation.org.