akustiikan suure From Wikipedia, the free encyclopedia
Äänenpaine[1][2] (myös äänipaine;[1][3] tunnus p[4][5]) on akustiikan suure, jolla mitataan äänen voimakkuutta. Äänenpaine on ääniaallon aiheuttama hetkellinen paineen vaihtelu staattisen paineen suhteen. Äänenpaineen yksikkö on pascal (tunnus Pa).[4] Äänenpaine on tavallisesti hyvin pieni verrattuna väliaineen staattiseen paineeseen.
Äänenpainetaso[2] (äänen painetaso,[6] äänipainetaso;[4] tunnus LP;[4][2] SPL[7], engl. sound pressure level[7]) on äänenpaineen tehollisarvon ja vertailupaineen tehollisarvon suhde logaritmisella asteikolla esitettynä.[4] Äänenpainetason yksikkö on desibeli (tunnus dB).[4][6]
Äänenpainetaso desibeleinä on määritelty paineen ja tehon vertailuarvon suhteen kymmenkantaisen logaritmin avulla seuraavasti:
Ilmaäänen vertailupaine on tavallisesti 20 μPa,[4][6] joka vastaa likimain kuulokynnystä eli hiljaisinta kuultavissa olevaa ääntä 1 000 hertsin taajuudella.[4] Äänenpainetasossa 20 dB:n nousu tarkoittaa paineen kymmenkertaistumista.[4] Siten esimerkiksi 60 dB:n nousu merkitsee paineen tuhatkertaistumista.[4]
Pistemäisen lähteen synnyttämä äänenpaine on vapaassa eli heijastuksettomassa kentässä kääntäen verrannollinen mittauspisteen ja äänilähteen etäisyyteen. Etäisyyden kaksinkertaistuessa äänenpaine pienenee 6 dB. Äänenpaine on aina lähteen, ympäristön ja paikan ominaisuus. Jos äänilähteen aiheuttamaa äänen voimakkuutta kuvataan ilmoittamalla äänenpaine, tulisi siksi myös samalla ilmoittaa miten äänenpaine on mitattu. Jos äänenpaine on esimerkiksi mitattu yhden metrin etäisyydellä lähteestä, käytetään usein merkintää 98 dB/1 m. Monesti on helpompaa vertailla äänilähteen äänitehoa, joka riippuu vain äänilähteen ympäristöstä ja itse lähteestä.
Ihmisen kuuloaistimuksen tyyliin taajuuspainotettu äänenpainetaso on äänitaso[8]
Suuri äänenpaine saattaa vaurioittaa kuuloa. Yleinen turvallisuusraja on 85 dB, jolloin pitää käyttää kuulosuojaimia, mutta kuulovaurion kehittyminen riippuu äänenpaineesta ja altistuksen kestosta. Jo selvästi alle 85 desibelin äänenpaine saattaa altistuksen pitkittyessä alkaa tuntua epämiellyttävältä. Tykinlaukaus (180 dB) aiheuttaa lähes aina välittömän kuulovaurion ja tärykalvon repeytymisen.
Ihmisen kuuloaisti on herkimmillään 1–2 kHz:n taajuudella. Alle 20 hertsin taajuuksia ei yleensä havaita äänenä vaan tuntoaistimuksena. Kuuloaistin herkkyys pienenee nopeasti taajuuden pienentyessä alle 50 hertsin. Samoin taajuuden kasvaessa yli 16–18 kilohertsin herkkyys pienenee nopeasti. Tästä syystä on kehitetty taajuuspainotussuotimia, jotka pyrkivät jäljittelemään kuuloaistin toimintaa ja kuvaamaan äänekkyysaistimusta. Taajuuspainotussuotimet on määritelty IEC 61672 -standardissa. Yleisimmin käytetään C-painotusta, joka kuvaa melutasoa ilman bassopuolen kuulokynnyksen korjausta, sekä A-painotusta, joka kuvaa ihmisen keskimääräisesti kuuleman taajuusvasteen. Muistisääntönä voidaan pitää, että äänenpaineen kasvaessa 10 dB äänekkyys[9] kaksinkertaistuu.[10][5] Tarkkaan ottaen äänekkyysaistimus riippuu ainakin taajuudesta, äänenpaineesta ja äänen spektristä.[10][5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.