Älykäs suunnittelu (engl. intelligent design) on näennäistieteellinen näkemys,[1] jonka mukaan "tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla".[2] Se on nykyaikainen muoto kreationisisesta jumalatodistuksesta, mutta eroaa tästä siten, että argumentti määrittelee suunnittelijan tuntemattomaksi. Väitteen historia on kreationismissa. Barbara Forrestin mukaan älykäs suunnittelu on yhdysvaltalaisten kreationistien keksintö, jolla pyritään kiertämään kreationismin opetuksen kieltäviä tuomioistuinpäätöksiä. Älykkään suunnittelun kannatajien mukaan ajatuksen historia kuitenkin ulottuu kreationismioikeudenkäyntejä kauemmas, ja uskomus perustuu totuudenetsintään ja tieteen kritiikkiin. Jotkut älykkään suunnittelun puolustajista, kuten Michael Behe, ovat teistisiä evolutionisteja kuin kreationisteja, mutta esimerkiksi Behen tuomioistuimessa antamassa todistuksessa hän toteaa että hänen määrittelynsä tieteelle sallisi myös tähdistä ennustamisen tieteeksi. Älykkään suunnittelun liikkeen keskeisimmät puolustajat, jotka kaikki ovat taloudellisessa yhteydessä yhdysvaltalaiseen Discovery Instituteen, ovat henkilökohtaisesti sitä mieltä, että suunnittelija on kristinuskon Jumala.[3] Suunnittelua puolustavia argumentteja ovat heidän mukaansa erityisesti palautumattomasti monimutkaiset biokemialliset rakenteet,[4] joiden täsmennettyä monimutkaisuutta pidetään merkkinä älyllisestä alkuperästä,[5] sekä maailmankaikkeuden kosminen hienosäätö, jonka tarkkuus mahdollistaa ihmisten olemassaolon.[6][7]
 |
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli on nykyisessä muodossaan ajautunut kauas asianmukaisesta tietokirjasanamaisuudesta. Lukekaa englanninkielinen artikkeli tästä aiheesta. ID on vain kreationismin muoto. Ei mikään hypoteesi. |
Älykkään suunnittelun kannattajat väittävät, että kyseessä on tieteellinen teoria. Tehdessään näin he pyrkivät myös määrittelemään tieteen niin, että se voisi sisältää myös yliluonnollisia selityksiä. Tiedeyhteisön selkeän enemmistön mukaan älykäs suunnittelu ei ole tiedettä, koska siltä puuttuvat tieteen keskeiset elementit.[8] Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian mukaan ”kreationismi, älykäs suunnittelu ja muut väitteet yliluonnollisesta väliintulosta elämän tai lajien synnyssä eivät ole tiedettä, koska ne eivät ole testattavissa tieteen menetelmillä”.[9] Yhdysvaltain kansallinen tiedeaineiden opettajien yhteisö (NSTA) ja American Association for the Advancement of Science ovat kutsuneet älykästä suunnittelua näennäistieteeksi.[10][11]
Älykäs suunnittelu syntyi vastauksena Yhdysvaltain korkeimman oikeuden vuoden 1987 päätökseen Edwards v. Aguillard, joka liittyi kirkon ja valtion eroon.[12] Sitä käytettiin ensi kertaa merkittävästi vuonna 1989 ilmestyneessä toisen asteen biologian opetukseen tarkoitetussa oppikirjassa Of Pandas and People.[13]
Antiikin Kreikasta alkaen on väitelty siitä, onko luonnon järjestys ja monimutkaisuus merkki tietoisesta suunnittelusta. 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua Platon esitti Timaioksessa ajatuksen hyvästä ja viisaasta ”demiurgista” kaikkeuden luojana ja ensimmäisenä syynä.[14] Aristoteles kehitti Metafysiikassaan ajatusta ”liikuttamattomasta liikuttajasta”.[15] Tämä ajatus on tullut tunnetuksi nimellä teleologinen todistus. Eräät sen kuuluisista muodoista esittivät 1200-luvulla Tuomas Akvinolainen ja 1800-luvulla William Paley.[16] Paley esimerkiksi pyrki 1800-luvun alussa perustelemaan väitettään, jonka mukaan eliöiden ruumiiden järjestyksen syynä täytyy olla "älykäs, suunnitteleva mieli".[17] 1900-luvun alkupuolella puolestaan evoluutiobiologi J. B. S. Haldane käytti termiä "intelligent design" samassa merkityksessä kuin nykyinen älykkään suunnittelun liike, kirjassaan Science and the Supernatural.[18]
Modernissa muodossaan älykkään suunnittelun ajatus esiintyi ensimmäistä kertaa vuonna 1984 kirjassa The Mystery of Life’s Origin.[19][20] Nykyinen sanojen ”intelligent design” käyttö käsitteenä, jolla haluttiin viitata tutkimusalueeseen, alkoi kirjassa Of Pandas and People (1989). Tämä tapahtui sen jälkeen kun Yhdysvaltain korkein oikeus päätti tapauksessa Edwards v. Aguillard (1987) että "tieteellinen kreationismi" julkisten koulujen opetussuunnitelmassa on perustuslain vastaista.lähde?
Del Ratzsch toteaa vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessaan,[21] että useat älykkääseen suunnitteluun liittyvät käsitteet ovat jääneet yllättävän määrittelemättömiksi ajatuksen vuosisataisesta historiasta huolimatta. Esimerkiksi suunnitelmallisuuden käsite on askarruttanut ajattelijoita jo antiikista saakka. Ratzschin mukaan luonnon näkeminen suunniteltuna on monille intuitiivinen ja luonnollinen päätelmä, jota pyritään sitten puolustamaan tarkemmilla argumenteilla.[22]
Palautumaton monimutkaisuus
- Pääartikkeli: Palautumaton monimutkaisuus
Käsitteen ”palautumaton monimutkaisuus” esitteli biokemisti Michael Behe vuonna 1996 ilmestyneessä kirjassaan Darwin's Black Box, joskin hän oli jo soveltanut argumenttia kuvauksessaan verenhyytymisjärjestelmästä Of Pandas and People-kirjan vuoden 1993 uusitussa painoksessa.[23] Behe määrittelee sen ”järjestelmäksi, joka koostuu useista toisiinsa vaikuttavista osista, jotka osallistuvat järjestelmän perustoimintaan, ja joista minkä tahansa poistaminen käytännössä lopettaa järjestelmän toiminnan”.[24] Kojosen tulkinnan mukaan palautumatonta monimutkaisuutta pidetään suunnitteluteorian ydinargumenttina.[25]
Michael Behe on havainnollistanut asiaa hiirenloukkuvertauksella. Hiirenloukku koostuu pohjasta, liipaisimesta, jousesta viritintangosta, ja vasarasta. Mikäli jokin osa poistetaan, loukulla ei voi pyydystää enää hiiriä. Älykkään suunnittelun kannattajien mukaan luonnonvalinta ei ole voinut muodostaa palautumattomasti monimutkaisia järjestelmiä, koska valittava toiminta on läsnä vain kun kaikki osat on yhdistetty.[26][27]
Kojosen mukaan Behen palautumattoman monimutkaisuuden argumentti on esimerkki laajemmasta "integroidun monimutkaisuuden" argumentista. Ajatuksen mukaan biologisten rakenteiden toiminto syntyy vasta usean osan yhteisvaikutuksesta, ja muutos yhdessä osassa edellyttää myös muutoksia toisissa. Esimerkiksi näkökyvyn aikaansaaminen edellyttäisi samanaikaisia muutoksia hermojärjestelmässä, jotta näköaistin tuottama tieto päätyy johonkin ja jotta se voidaan käsitellä. Ajatus on sama kuin palautumattoman monimutkaisuuden argumentissa: evoluutio vaatii useita samanaikaisia ja samaan suuntaan tähtääviä muutoksia, ja ne selittyvät parhaiten viittaamalla älykkääseen suunnitteluun. [28]
Täsmennetty monimutkaisuus
- Pääartikkeli: Täsmennetty monimutkaisuus
”Täsmennetty monimutkaisuus” on älykkään suunnittelun käsite, jota kehitti 1990-luvulla matemaatikko, filosofi ja teologi William Dembski.[29] Dembskin määritelmän mukaan asia on täsmennetysti monimutkainen, jos siinä on jokin tunnistettava hahmo, eli täsmennys, ja tämän hahmon syntyminen päämäärättömien prosessien kautta on niin epätodennäköistä, että sen sattumanvaraista syntymistä ei voida pitää mielekkäänä. Dembskin mukaan näitä tuntomerkkejä käytetään intuitiivisesti suunnittelun tunnistamiseen esimerkiksi arkeologiassa, rikostutkimuksessa, koodinmurtamisessa, sekä älyllisen elämän etsinnässä Maan ulkopuolelta.[30]
Hienosäädetty kaikkeus
- Pääartikkeli: Hienosäädetty kaikkeus
Älykkään suunnittelun puolestapuhujat ovat toisinaan vedonneet myös laajempiin biologian ulkopuolisiin teleologisiin todisteluihin. Näistä keskeisin perustuu luonnonvakioiden arvoihin.[31][32] Victor J. Stengerin mukaan sekä älykäs suunnittelu että antrooppisen periaatteen löyhä tulkintamuoto ovat tautologisia. Hänen näkemyksensä mukaan väitteet tarkoittavat sitä, että elämä on mahdollista koska kaikkeus kykenee ylläpitämään elämää.[33][34] Väitettä elämän epätodennäköisestä synnystä on myös arvosteltu mielikuvituksen puutteesta, sillä se olettaa ettei muunlaista elämää ole olemassa. Tunnetun kaltaista elämää ei ehkä olisi jos luonnonvakioiden arvot olisivat toisenlaiset, mutta se ei sulje tunnetusta poikkeavan elämän mahdollisuutta. Monet arvostelijat huomauttavat myös, että monet vakioiden arvot riippuvat toisistaan ja matemaatikot ja fyysikot ehdottavatkin laskelmiensa perusteella nykyisenkaltaisen kaikkeuden muodostumisen olevan mahdollista.[35]
Entropia ja evoluutio
Leedsin yliopiston termodynamiikan ja palamisen teorian professori Andrew McIntoshin uskomuksen mukaan termodynamiikka estää eliöiden geneettisen informaation lisääntymisen evoluutiossa. Hän uskoo tutkimuksessaan, ettei maan kaltaisessa järjestelmässä auringosta saatava vapaa energia ratkaise tätä ongelmaa.[36] Älykkääseen suunnitteluun uskoja Granville Sewell luulee, että elämän monimutkaisten rakenteiden kehittyminen edustaa entropian vähenemistä, mikä rikkoisi termodynamiikan toista pääsääntöä ja siitä johtuen tukisi älykästä suunnittelua. Tieteen mukaan kyseessä termodynamiikan pääsäännön väärinkäyttö, sillä sääntö pätee ainoastaan suljetuissa järjestelmissä. Evoluutio ei siis riko termodynamiikan toista pääsääntöä, koska elävät eliöt eivät ole termodynaamisesti suljettuja.[37]
Geneettisen informaation lisääntyminen on helposti osoitettavissa kahdentuma- ja pistemutaatioiden vaikutuksen yhdistämällä, riippumatta informaation määritelmästä. Mikäli termodynamiikka estäisi informaation lisääntymisen, sen täytyisi kyetä estämään myös kahdentuma-mutaatiot tai pistemutaatiot.
Älykäs suunnittelija
- Pääartikkeli: Älykäs suunnittelija
Älykkään suunnittelun keskeisimmät edustajat, jotka kaikki ovat yhteydessä yhdysvaltalaiseen Discovery Instituteen luulevat, että suunnittelija on kristinuskon Jumala. Heistä kaikki eivät kuitenkaan perustele uskomustaan juuri älykkään suunnittelun argumentilla. Esimerkiksi William Dembski on ilmoittanut uskovansa suunnittelijan olevan kristinuskon Jumala,[38] muttei perustele älykkään suunnittelun argumentilla mielipidettään suunnittelijan identiteetistä.[39] Rope Kojosen mukaan älykkään suunnittelun argumentin kannattajat Behe ja Dembski pitävät suunnittelijaa kristinuskon Jumalana suunnitteluargumentin ulkopuolisilla perusteilla.
Suunnittelu-uskomuksen mukaan suunnittelija saattaa olla mikä tahansa älyllinen toimija, joka olisi tarpeeksi kyvykäs tuottamaan suunnitelluksi tulkitun asian, unohtaen sen että sillä päästään infiniittiin regressioon eli suunnittelijalla pitää olla suunnittelija jne. Michael Behen mukaan suunnitteluargumentin puitteissa on täysin mahdollista, että suunnittelija olisi esimerkiksi kristinuskon Jumala, hyvä tai paha enkeli, Platonin demiurgi, jokin mystinen New age -voima, avaruusolento, aikamatkustaja, tai yksinkertaisesti jokin tuntematon älyllinen olento.[40] Behen mukaan ei voida myöskään tietää, onko suunnittelija hyvä tai paha.[41]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
