rikki

Katso artikkeli Rikki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Rikki (Alkuaine).

Suomi

Adverbi

rikki (ei vertailuasteita)

1. ei toimi tai on hajalla, epäkunnossa

   Auto meni rikki.

   En pääse nyt lähtemään, koska autoni on rikki.

   Ikkuna meni rikki.

   Iho on hiertynyt rikki.

Etymologia

i-latiivi samasta kannasta kuin rikkoa ja ehkä rikka^[1]

Käännökset

1. ei toimi tai on hajalla

englanti: broken ranska: cassé, brisé ruotsi: sönder

saksa: kaputt, gebrochen turkki: kırık viro: katki, rikki, rikkis

Liittyvät sanat

• mennä rikki
• rikki oleva
• rikkinäinen, rikkonainen

Synonyymit

• hajalla, särkynyt
• (arkikielinen) sökö, sökönä, tuusan nuuskana, mäsä, mäsänä
• (leikkimielinen) särki
• (alatyylinen) paskana, tuhannen pillun päreinä

Yhdyssanat

• rikkiviisas

Aiheesta muualla

• rikki Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

Alkuaineet
fosfori ← rikki → kloori
P ← S → Cl

rikki (5-A)

1. epämetalleihin kuuluva yleinen, mauton ja hajuton, väriltään keltainen alkuaine. Rikin kemiallinen merkki on S.

Ääntäminen

• IPA: /ˈrikːi/, [ˈrik̟ːi]
• tavutus: rik‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rikki	rikit
genetiivi	rikin	rikkien (rikkein)
partitiivi	rikkiä	rikkejä
akkusatiivi	rikki; rikin	rikit
sisäpaikallissijat
inessiivi	rikissä	rikeissä
elatiivi	rikistä	rikeistä
illatiivi	rikkiin	rikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rikillä	rikeillä
ablatiivi	rikiltä	rikeiltä
allatiivi	rikille	rikeille
muut sijamuodot
essiivi	rikkinä	rikkeinä
translatiivi	rikiksi	rikeiksi
abessiivi	rikittä	rikeittä
instruktiivi	–	rikein
komitatiivi	–	rikkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	riki-
vahva vartalo	rikki-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

Sanalla on vastineita lähisukukielissä. On esitetty, että se on laina keskialasaksan sanasta dreck ’kura yms.’ Murteissa sanalla on myös merkitys ’rähmä’. Sana esiinty ensi kerran Gananderin sanakirjassa 1787.^[2]

Käännökset

1. alkuaine

azeri: kükürd bulgaria: сяра englanti: sulfur, sulphur, (vanha) brimstone espanja: azufre m. hollanti: zwavel m. italia: zolfo m. kreikka: θείον kroatia: sumpor m. latina: sulphur latvia: sērs liettua: siera malta: kubrit portugali: enxofre m. puola: siarka f. ranska: soufre m.

romania: sulf n. ruotsi: svavel saksa: Schwefel m. serbia: sumpor, сумпор m. slovakki: síra sloveeni: žveplo tanska: svovl tšekki: síra f. turkki: kükürt ukraina: сірка f. unkari: kén uzbekki: oltingugurt venäjä: сера viro: väävel

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: rikitön, rikkinen

Yhdyssanat

rikinhaju, rikkihapoke, rikinkatku, rikinkeltainen, rikkibakteeri, rikkidioksidi, rikkihappo, rikkihiili, rikkikiisu, rikkioksidi, rikkipesuri, rikkipäästö, rikkirauta, rikkivety

Aiheesta muualla

• rikki Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 423, 511, 970, 1062 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viro

Adverbi

rikki

1. epäkuntoon, rikki

   lift läks rikki; lift on rikkis – hissi meni rikki; hissi on rikki

2. pilalle

   hea plaan läks rikki – hyvä suunnitelma meni pilalle

   palavaga läheb toit kergesti rikki – helteellä ruoka menee herkästi pilalle / pilaantuu herkästi

Huomautukset

• tarkoittaa käyttökelvottomaan kuntoon, epäkuntoon, vrt. katki

Liittyvät sanat

• rikkis
• katki

Aiheesta muualla

• Eesti keele põhisõnavara sõnastik : rikki
• rikki Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)