huhu

Katso artikkeli Huhu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

huhu (1)^[1]

1. juoru, kuulopuhe

   Huhu kertoo, että olet menossa naimisiin.

Ääntäminen

• IPA: /ˈhuhu/
• tavutus: hu‧hu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	huhu	huhut
genetiivi	huhun	huhujen
partitiivi	huhua	huhuja
akkusatiivi	huhu; huhun	huhut
sisäpaikallissijat
inessiivi	huhussa	huhuissa
elatiivi	huhusta	huhuista
illatiivi	huhuun	huhuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	huhulla	huhuilla
ablatiivi	huhulta	huhuilta
allatiivi	huhulle	huhuille
muut sijamuodot
essiivi	huhuna	huhuina
translatiivi	huhuksi	huhuiksi
abessiivi	huhutta	huhuitta
instruktiivi	–	huhuin
komitatiivi	–	huhuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	huhu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. juoru, kuulopuhe

englanti: rumour, rumor espanja: rumor m. kroatia: glasina f. ranska: rumeur f.

saksa: Gerücht n. turkki: söylenti viro: kuuldus, kuulujutt; tühijutt; kumu, kõmu

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: huhuta

Yhdyssanat

huhukampanja, huhumylly, huhupuhe

Idiomit

• levitellä huhuja

Aiheesta muualla

• huhu Kielitoimiston sanakirjassa
• huhu Tieteen termipankissa
• Artikkelit 264, 396 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Kambera

Substantiivi

huhu

1. rinta

Niue

Substantiivi

huhu

1. rinta