Zákynthos

Zákynthos (kreik. Ζάκυνθος; transl. myös Zákinthos; ital. Zante) on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 406 neliökilometriä ja asukasluku 40 758 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Zákynthos kuuluu Zákynthoksen kuntaan, Zákynthoksen alueyksikköön ja Jooniansaarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Zákynthoksen kaupunki.^[1]

Zákynthos
Ζάκυνθος

Zákynthoksen saari satelliittikuvassa.

Sijainti	37°47′32″N, 20°45′28″E, Zákynthos Zákynthos, Jooniansaaret Kreikka
Saariryhmä	Jooniansaaret
Korkein kohta	Vrachíonas, 756 m
Pinta-ala	406 km²

Väestö

Asukasluku	40 758
Suurin kaupunki	Zákynthos
Kieli	kreikka

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Maantiede

Zákynthos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Joonianmeressä Peloponnesoksen niemimaan länsirannikon edustalla. Se on Jooniansaarten eteläisin saari. Sitä lähin suurempi saari on Kefaloniá noin 8 meripeninkulmaa (noin 15 kilometriä) pohjoiseen. Etäisyys mantereeseen on noin 10 meripeninkulmaa (noin 19 kilometriä).

Zákynthoksen kaupunki.

Kooltaan Zákynthos on Jooniansaarista kolmanneksi suurin ja kaikista Kreikan saarista 11. suurin. Suurin osa saaresta on kalkkikalliota. Saaren korkein kohta on Vrachíonas (756 metriä). Saaren etelärannikolla on puolikaarenmuotoinen Laganáksenlahti.

Hallinto, kaupungit ja kylät

Pääartikkeli: Zákynthoksen kunta

Zákynthos kuuluu hallinnollisesti Zákynthoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kuuteen kuntaan. Kunta kuuluu ainoana Zákynthoksen alueyksikköön.^[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat Zákynthoksen kaupunki (9 772 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla, sekä Gaïtáni (1 899 asukasta), Mouzáki (1 702), Ampelókipoi (1 606), Katastári (1 378), Lithakiá (1 307) ja Vanáto (1 045).^[1] (Katso myös: Luettelo Zákynthoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia

Esihistoria ja antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Zakynthos

Zákynthos on ollut asuttu neoliittiselta kaudelta lähtien. Antiikin aikana saaren poliksen eli kaupunkivaltion Zakynthoksen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Zákynthoksen kaupungin paikalla. Persialaissodissa Zakynthos oli puolueeton ja peloponnesolaissodassa Ateenan puolella. Ateenan kärsittyä tappion Sisilian sotaretkellä saari päätyi Spartan valtapiiriin. Myöhemmin Zákynthos päätyi ensin Makedonian ja sitten Rooman vallan alle. Rooman valtakunnan jakauduttua siitä tuli muun Kreikan tavoin osa Itä-Roomaa eli Bysantin valtakuntaa.^[2][3][4]

Keskiajalta nykyaikaan

Bysantin kukistuttua saari päätyi venetsialaisten ja frankkien vallan alle. Venetsialaisvalta kesti vuodet 1482–1797. Tuona aikana se sai italialaisen nimensä Zante. Venetsialaisajan jälkeen saari kuului Napoleonin sotien seurauksena Ranskalle vuodesta 1797 ja Isolle-Britannialle vuosina 1815–1864. Tuolloin saari oli osa Jooniansaarten yhdysvaltoja, joka oli Britannian protektoraatti. Zákynthoksesta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1864.^[4]

Navágion ranta eli ”Salakuljettajien poukama”.

Saari kärsi paljon tuhoja suuressa Joonianmeren maanjäristyksessä vuonna 1953. Monet rakennukset pyrittiin kuitenkin rakentamaan ennalleen.^[5]

Nähtävyydet

Gérakaksen niemi ja ranta saaren kaakkoispäässä.

Zákynthoksen pohjoisrannikolla sijaitsevat Sinisiksi luoliksi kutsutut meriluolat. Laganáksenlahti tunnetaan ”Kilpikonnalahtena” sen rannalla pesivien merikilpikonnien, valekarettikilpikonnien, ansiosta. Lahti ja sen eteläpuolinen merialue pienine saarineen muodostavat Zákynthoksen merikansallispuiston. Zákynthoksen luoteisrannikolla sijaitseva Navágion ranta eli ”Salakuljettajien poukama” on suosittu ja laivanhylkyineen usein kuvattu retkikohde.^[5] Saaren tärkeimpiin luostareihin lukeutuu Anafonítrian luostari.^[6]

Liikenne

Saaren pääsatama on Zákynthoksen kaupunki. Zákynthoksen kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin neljä kilometriä kaupungista etelään.