Y-sukupolvi tarkoittaa 1980-luvun alun ja 1990-luvun lopun välillä syntynyttä sukupolvea.[1][2][3] Samasta väestökohortista käytetään myös muun muassa nimityksiä nettisukupolvi ja millenniaalit. Jälkimmäinen sana viittaa millenniumiin eli kolmannen vuosituhannen alkuun, jolloin sukupolvi tuli täysi-ikäiseksi.[4] Nimitys Y-sukupolvi on johdettu edellistä sukupolvea kuvaavasta X-sukupolvi-nimityksestä. X-sukupolven ja millenniaalien välisessä taitekohdassa syntynyttä polvea kutsutaan joskus xenniaaleiksi. Y-polvea seuraa Z-sukupolvi.[5] Y-sukupolven avainkokemuksia ovat internet, kansainvälisyys, yksilöllisyys, tasa-arvoisuus, työelämän epävarmuus ja huoli maailman tulevaisuudesta.[6][7] Suomessa Y-polvi on 2020-luvulla suurin sukupolvi.[8]
Sukupolvien rajoiksi määritellyt vuosiluvut vaihtelevat eri lähteissä. X-sukupolvi on syntynyt 1970-luvun tienoilla ja Suomen olosuhteissa Y-sukupolvi rajataan joskus 1980-luvulla syntyneisiin.[10] Nimitys millenniaalit viittaa vuosituhannen vaihtumiseen, jolloin Y-sukupolvi tuli täysi-ikäiseksi.[4] X-sukupolven ja millenniaalien välisessä taitekohdassa, vuosien 1977 ja 1983 välillä syntynyttä sukupolvea kutsutaan joskus xenniaaleiksi.[11] Y-sukupolvea seuraa 1990-luvun puolivälin tai vuosituhannen vaihteen jälkeen syntynyt Z-sukupolvi.[5]
Y-sukupolveen kuuluvia oli Suomessa vuonna 2020 yli miljoona.[12] Suomen politiikassa Y-sukupolvi tuli vahvasti esille Marinin hallituksessa vuonna 2019. Hallituksen ministerit ja puoluejohtajat Sanna Marin, Li Andersson, Katri Kulmuni ja Maria Ohisalo ovat syntyneet 1980-luvulla.[13]
Y-sukupolvi kasvoi 1980-luvun, 1990-luvun lopun ja 2000-vuosikymmenen taloudellisten nousukausien aikana. Euroopan unioni ja kansainvälisyys ovat sukupolvelle arkea.[6] 1980-luvulla kulutuskulttuuri tuli voimakkaasti Suomeen ja esimerkiksi viihde-elektroniikka yleistyi. Xenniaalit tai Y-sukupolvi olivat viimeinen sukupolvi, joka koki ajan ennen matkapuhelimia. Nettisukupolvi on kasvanut informaatioteknisen kehityksen kanssa, ja heille internet on tärkeä osa viestintää.[14] Toisaalta millenniaalien elinajalle ovat osuneet useat kriisit: 1990-luvun lama, syyskuun 11. päivän iskut vuonna 2001, vuonna 2007 alkanut talouskriisi, työelämän tilapäistyminen sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon kiihtyminen.[15][6]
Y-sukupolvelle on sanottu olevan leimallista yksilöllisyyden korostuminen.[6] Y-sukupolvi on kasvanut individualismia korostavan liberalismin ilmapiirissä, jossa vastuu yksilön onnistumisista ja epäonnistumisista on hänellä itsellään. Valitseminen on sekä mahdollisuus että pakko.[16][17] Psykoterapeutti Emilia Kujalan mukaan millenniaalit voivat kokea arvoristiriitoja muita sukupolvia enemmän. Omat arvot ja vanhempien sukupolvien arvot voivat olla hyvin erilaisia.[17]
Kaupungistumisen vuoksi suuri osa suomalaisista millenniaaleista asuu kasvukeskuksissa. Y-sukupolvi on saanut vähemmän lapsia kuin aiemmat sukupolvet, mikä on näkynyt Suomen syntyvyyskehityksen laskuna. Myös muissa länsimaissa milleniaalien sukupolvi lykkää perheen perustamista aiempaa paljon myöhemmäksi opintojen ja työelämän vuoksi. Vapaaehtoinen lapsettomuus on paljon yleisempää kuin aiemmilla sukupolvilla. Suomen väestönkasvua on pitänyt yllä maahanmuutto.[7]
Y-sukupolven on sanottu kannattavan aiempia sukupolvia laajemmin arvoliberalismia eli vapaamielistä suhtautumista arvokysymyksiin, kuten seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin.[18] Suomessa ja Euroopassa ympäristöpuolueet ja vasemmistolaiset puolueet ovat y-sukupolven suosituimpia puolueita.[7] Toisaalta sukupolveen kuuluu vahva konservatismin ääni. Y-sukupolvea tutkinut Mikko Piispa sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2019: ”Toiset ovat ottaneet ilolla vastaan sen, että voi lähteä läppärin kanssa palmun alle töihin, ja toisille kansainvälistyminen on sitä, että vanhempien tai omat työpaikat ovat karanneet maailmalle.”[17] Viidennes milleniaaleista kannatti 2020-luvun alussa oikeistopopulistisia puolueita.[7]
Runsas alkoholinkäyttö ei ole millenniaaleille tyypilliseksi mainittu piirre. Sen sijaan terveet elämäntavat ja itsensä kehittäminen ovat 2020-luvulla monen suosiossa.[15] Historioitsija Juha Siltalan mukaan Y-sukupolven valintojen takana on usein reagointi yksilökeskeisyyttä ja kilpailua korostavaan yhteiskuntaan. Esimerkiksi henkilökohtaiseen hyvinvointiin keskittyminen ja oman suorituskyvyn parantaminen ovat muotia, koska muut asiat ovat epävarmoja.[15]
.jpg)
Y-sukupolvi alkoi tulla työelämään 2000-vuosikymmenellä.[19] 2020-luvulla y-sukupolvi on työelämän suurin ikäpolvi.[3][16]
Kansainvälisessä millennials at work -kyselytutkimuksessa (2008–2011) mukaan Y-sukupolvi kaipasi työltään eniten koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia sekä joustavuutta; palkka ei heille ollut etusijalla. Y-sukupolvi oli myös valmis vaihtamaan työnantajaansa useasti työuransa aikana: vain 18 prosenttia heistä ilmoitti kyselytutkimuksessa aikovansa pysyä nykyisessä työtehtävässään pitkään.[20] Kirsi Pihan ja Liisa Poussan (2012) mukaan Y-sukupolvelle työn mielekkyys on tärkeää, ja he arvostavat työssä kehittymistä, työpaikan yhteisöllisyyttä ja työnantajansa arvoja.[21] Y-sukupolven edustaja haluaakin usein valita työnantajansa tämän arvojen perusteella.[22] Y-sukupolven on katsottu haastavan vanhat johtamisen mallit. Tiukka hierarkia ja käskyttäminen edustavat heille menneisyyttä.[19][23]
Y-sukupolvea on kutsuttu diginatiiveiksi, sillä he ovat kasvaneet maailmassa, jossa tietotekniikka on itsestäänselvyys.[24] Y-sukupolvi suosii sähköistä työviestintää.[20] Tutkimuksen mukaan suuri osa y-sukupolvesta ajattelee, että voisi muuttaa töihin Suomen ulkopuolelle.[7]
Sukupolven edustajien työ on usein koostunut pätkätöistä.[22]. Suomessa 2010-lukua on kutsuttu ”menetetyksi vuosikymmeneksi”. Y-sukupolvi pääsi kiinnittymään työelämään edellisiä sukupolvia heikommin.[25][26][27] Sukupolven edustajat saattavat ajatella, että heillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia sosiaaliseen nousuun kuin aiemmilla sukupolvilla.[8] Lamat ovat opettaneet Y-sukupolvelle, että mikään ei ole pysyvää. Tämän vuoksi Y-sukupolven edustajat eivät halua sitoutua mihinkään liian voimakkaasti. Y-sukupolvelle työ ei merkitse enää koko elämää.[6]
Tutkimusten mukaan millenniaalit ovat työelämässä usein kouluttautuneita, kunnianhimoisia, tehokkaita, yrittäjyyshenkisiä ja taitavia ottamaan teknologioita haltuun. Laiskuudesta heitä ei voi tutkimusnäytön perusteella syyttää.[17] Toisaalta miesten koulutustaso on jäämässä naisista jälkeen. Jotkut voivat suhtautua kouluttautumiseen pessimistisesti, koska se ei takaa työpaikkaa talouselämän ja teknologian muutosten vuoksi.[8]
Y-ja Z-sukupolvien aatemaailmassa uskonnollisuus on vähentynyt. Millenniaaleista tuli vähiten uskonnollinen sukupolvi Suomessa.[28] Vuoden 2019 kyselyssä kristinuskon jumalaan uskoi vain 16 prosenttia 15–40-vuotiaista suomalaisista.[29] 1990-luvulla syntyneiden sukupolvessa 23 prosenttia vastaajista piti itseään Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä uskonnollisena.[30][31] Millenniaalit eivät välttämättä kaipaa uskontoa elämänkaarijuhliin. 2000-luvulla kirkossakäynti ja kirkollisten toimitusten määrä on laskenut.[28] Monia millenniaaleja kiinnostavia henkisyyden muotoja ovat mietiskely, jooga tai luonnossa hiljentyminen.[32][33]
Millenniaalit olivat ratkaiseva sukupolvi suomalaisten muuttuneessa suhtautumisessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon uudella vuosituhannella. Y-sukupolvi suhtautuu aikaisempia sukupolvia kriittisemmin tapakirkollisuutta kohtaan.[34][10] Tämän sukupolven edustajille kirkon jäsenyys ei näyttäydy merkityksellisenä kulttuurisena asiana, vaan jäsenyys nähdään omaehtoisena valintana. Yhä useammin lapsille ei haluta antaa uskonnollista kasvatusta, vaan lasten halutaan antaa itse päättää suhteestaan uskontoon. Y-sukupolvelle keskeinen arvo on omaehtoinen valinta. Millenniaalit suhtautuvat usein epäluuloisesti aiemmin vallineisiin yhdenmukaistaviin massainstituutioihin kuten kirkkoon.[10]
Sekularisoituvassa yhteiskunnassa kristillinen yhteisöllisyys edustaa 2020-luvulla aiempaa enemmän alakulttuuria vallitsevaan valtakulttuuriin nähden. Maallistuminen ei kuitenkaan koske koske koko väestöä: uskonnolliseen yhteisöön sitoutuva ja henkilökohtaisesti motivoitunut uskonnollinen vakaumus säilyy vahvemmin kuin tapakirkollisuus. Kirkon tutkimuskeskuksen selvitysten perusteella kristilliseen vakaumukseen perustuvalle elämäntavalle on edelleen kysyntää Y-sukupolven ja sen seuraajien keskuudessa.[10]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
